Selvitysryhmän ehdotukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminnan tehostamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö 11.2.2003 8.10
Tiedote 43/2003

Sosiaali- ja terveysministeriön, Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin edustajista koostunut selvitysryhmä jätti loppuraporttinsa ministeri Eva Biaudet?lle 11. helmikuuta. Loppuraportin yhteenvetona ryhmä esittää joukon toimenpiteitä, jotka toteuttamalla alueen sairaanhoitoa ja terveyspalveluja voidaan yhtenäistää ja tehostaa ja joiden avulla kustannuskehitystä ja taloudenhoitoa voidaan hallita nykyistä.paremmin. Ryhmä kiinnittää huomiota mm. seuraaviin kysymyksiin:

Menokehityksen hallinta

Helsingin terveydenhuollon ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin menokehityksen kannalta tärkein tekijä on henkilöstön määrä, jolle talousarvion laadinnassa on asetettava selkeät määrälliset tavoitteet. HUSin menoista noin 70 prosenttia on henkilöstömenoja.

Tänä vuonna HUSin henkilöstömäärätavoite on 19 498 henkilöä, mikä on 486 henkilöä vähemmän kuin viime vuonna. Työntekijöitä ei irtisanota eikä lomauteta, vaan vähennysten on tapahduttava ns. luonnollisen poistuman kautta. Helsingin terveysviraston palveluksessa työskentelee noin 7 500 henkilöä, joista on tarkoitus vähentää 134 henkilöä. Vähennys ei koske lääkäreitä eikä hammaslääkäreitä, mutta hoitohenkilökuntaa vähennetään samalla kun sairaansijojen määrä vähenee. Toimistohenkilökuntaa voidaan vähentää mm. sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä.

Tulorahoituksen ennakoitavuus

Laskennallisten valtionosuuksien, erilaisten tasausjärjestelmien ja verokompensaatioiden ja niiden äkillisten muutosten takia kuntien maksuja sairaanhoitopiireille on ollut vaikea ennakoida muuallakin kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Suurten organisaatioiden häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi tulojen ja menojen sopeuttaminen on voitava toteuttaa nykyistä pitkäjänteisemmin. Tätä edellyttää myös kustannusten jakaminen oikeudenmukaisesti eri kuntien kesken.

HUSin eri sairaaloiden palvelut ja suoritteet tuotteistetaan yhtäläisin perustein vuoteen 2005 mennessä. Tavoitteena on, että sama palvelu tai suorite maksaa tuolloin kunnille yhtä paljon kaikissa piirin sairaaloissa. Vuoden 2004 hinnoista päätetään HUSissa tämän vuoden toukokuussa.

Sairaalalaskutuksen nykytilanteesta ja sen kehittämisehdotuksista valmistui sosiaali- ja terveysministeriön asettamien selvitysmiesten raportti tammikuussa. (www.stm.fi, katso verkossa julkaistua, työryhmämuistiot, Suunnitelma sairaalalaskutuksen uudistamiseksi. Työryhmämuistioita 2003:1) Ministeriö pyytää raportista lausunnot ja arvioi niiden pohjalta tarvittavat toimenpiteet.

Tutkimustoiminnan rahoitus

HUS ja Helsingin kaupunki saavat valtiolta korvausta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta. HUS ja Helsinki ovat arvioineet, että laskennallinen EVO-korvaus (erityisvaltionosuuskorvaus) ei kata toiminnasta aiheutuneita kustannuksia. Stakes selvittää huhtikuun loppuun mennessä em. toiminnasta terveydenhuollon eri toimintayksiköille aiheutuneet kulut, ja sosiaali- ja terveysministeriö tekee sen jälkeen tarvittavat tarkistusehdotukset valtion ensi vuoden talousarvioon.

Päivystykset ja päällekkäisyyksien purkaminen

Helsingissä sijaitsevien HUSin päivystyspisteiden lukumäärän vähentäminen (tällä hetkellä kahdeksan), aikuisten päivystyksen toteuttaminen terveysviraston toimintana HUSin konsultaation tukemana sekä päivystyspalveluiden käytön vähentäminen on Helsingin jaHUSin yhteinen tavoite. Aikuisten päivystykseen Helsingin kaupungin alueella riittäisi molempien näkemyksen mukaan kaksi yhteispäivystyspistettä (nykyisin Malmin ja Marian sairaalat). Päivystysratkaisut pyritään löytämään tämän kevään kuluessa.

Päällekkäisyyksiä puretaan ja samalla alennetaan kokonaiskustannuksia yleissisätautien, keuhkosairauksien, sukupuolitautien ja suun erikoissairaanhoidon alalla ensi vuoden alkuun mennessä.

Tukipalvelut organisoidaan uudelleen

Laboratorio- ja kuvantamispalveluissa voidaan saavuttaa suuria säästöjä poistamalla päällekkäisyyksiä ja ratioimalla toimintoja. HUSin hallitus on kesällä 2002 päättänyt, että laboratorioiden uudelleenorganisointia jatketaan niin, että HYKSin laboratoriodiagnostiikka muuttuu kunnalliseksi liikelaitokseksi ensi vuoden alussa. Liikelaitoksesta arvioidaan tulevan taloudellista hyötyä toistuvien laboratoriokustannusten vähentymisenä, yksikkökustannusten alenemisena sekä ulkoisten myyntitulojen kasvamisena.

Helsingin terveysasemien laboratoriotoiminnan uudelleen järjestely on alkanut tämän vuoden alussa. Laboratorioiden määrää vähennetään, aukioloajat sopeutetaan kysynnän huippujen mukaisesti ja henkilökunta mitoitetaan asiakaspalveluaikojen mukaan. Tavoitteena on 20 henkilötyövuoden vuosisäästö, joka toteutetaan luonnollisen poistuman ja töiden uudelleen järjestelyn kautta.

HUSin kuvantamisen toimiala panostaa digitaalisen kuvaustoiminnan toteuttamiseen koko HUSin alueella. Tavoitteena on, että kaikki HUSin sairaalat ovat filmittömiä vuoden 2004 aikana. Kun filmeistä päästään eroon, säästöjä arvioidaan saatavan saman verran kuin laboratoriotoiminnan ratioinnissa. Kuvantamisen siirtymistä kunnalliseksi liikelaitokseksi valmistellaan. Myös HUSin ravitsemuskeskuksen siirtyminen kunnalliskeksi liikelaitokseksi esitellään piirin hallitukselle tämän kevään aikana.

Hoitoketjut toimimaan

Helsingin terveysvirasto ja HUS toteuttivat vuosina 2000-2002 yhteishankkeen ”Neuvottelevan työtavan kehittäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä: Tavoitteena oli parantaa yhteistoimintaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä erityisesti pitkäaikaissairaiden hoidossa. Välineiksi kehitettiin mm. hoitosopimus, hoitokalenteri ja hoitokartta. HUSin ja terveysviraston johtajat edellyttävät, että neuvotteleva työtapa otetaan käyttöön. Viime vuonna on otettu käyttöön HUSin ja Helsingin terveyskeskusten kanssa kuusi lastentautien alaan kuuluvaa hoitoketjua. Useita yhteisiä hoitoketjuja on tekeillä.

Omistajaohjaukseen voimaa

HUSia muodostettaessa tavoitteena oli, että kuntien harjoittama omistajaohjaus HUSiin päin vahvistuu. Näin ei ole tapahtunut mm. kunnallistaloudellisten ja aluepoliittisten eturistiriitojen takia. Selvitysryhmän mielestä oleellisen tärkeää HUSin toiminnan kannalta on päästä nykyistä pitkäjänteisempään ja määrätietoisempaan strategisten voimavarojen ja toimintapolitiikan ohjaukseen. Yksittäisten jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin keskinäiset sopimusmenettelyt ovat tärkeitä, mutta eivät riitä kokonaisuuden hallintaan. Strateginen resurssiohjaus voi toteutua vain omistajakuntien yhteisen tahdon selkiyttämisen ja sen toimeenpanon kautta.

Taustaksi

Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsingin kaupunki ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) asettivat viime vuoden syyskuussa selvitysryhmän arvioimaan, miten HUSia muodostettaessa asetetut tavoitteet toteutuvat, mitä kansallisen terveyshankkeen toimenpiteitä tulisi toteuttaa yhdessä Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa ja mihin muihin toimiin olisi ryhdyttävä hoidon turvaamiseksi, talouden ennakoitavuuden parantamiseksi ja kustannusten hallitsemiseksi.

Selvitysryhmään nimettiin ylijohtaja Kimmo Leppo sosiaali- ja terveysministeriöstä, toimitusjohtaja Matti Toivola Helsingin terveysvirastosta ja toimitusjohtaja Lauri A. Laitinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Selvitysryhmä laati työstään väliraportin marraskuussa (STM:n työryhmämuistioita 2002:19, www.stm.fi; verkossa julkaistua, työryhmämuistioita 2002:19)