Satakunnassa uskotaan varhaiseen apuun

Sosiaali- ja terveysministeriö 24.4.2018 17.36
Uutinen

Satakunnassa pyritään useamman hankkeen voimin parantamaan osatyökykyisten kuntoutusta ja työllistymistä muun muassa sopivilla terveys- ja kuntoutuspalveluilla sekä työhönvalmennuksella.

Tavoitteena on asiakkaan ongelmien mahdollisimman varhainen tunnistaminen jo perusterveydenhuollossa, jossa myös pyritään tekemään asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen suhteen niin paljon kuin mahdollista.

Satakunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen -hankkeen projektipäällikön Mari Sanilan mukaan perustason palvelut yritetään järjestää kaikille riippumatta siitä, missä päin Satakuntaa he asuvat. Tärkeintä on saada apu mahdollisimman pian.

”Haluamme kehittää näillä hankkeilla myös palvelutarpeen arviointia. Nythän eri alojen ammattilaiset tekevät tahoillaan omat arviointinsa hyödyntämättä jo saatavilla olevaa, jonkun toisen ammattilaisen tekemää arviointia”, Sanila sanoo.

Mari Sanilan vetämä hanke keskittyy perustason hoito- ja kuntoutuspalveluiden kehittämiseen erityisesti niille asiakkaille, joilla on tuki- ja liikuntaelinongelmia, niihin liittyvää kipua ja mahdollisesti lieviä mielenterveyshäiriöitä.

”Ne ovat keskeisimpiä osatyökykyisyyden syitä”, Sanila huomauttaa.

Jos asiakas tarvitsee hoidon ja kuntoutuksen lisäksi apua esimerkiksi opiskeluun tai työllistymiseen, hän pääsee osaksi laajempaa palveluverkostoa, jota luodaan SATAOSAA-hankkeessa. Projektipäällikkö Elina Patana kertoo, että hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki osatyökykyiset, ja tarkoituksena on tiivistää heidän asioitaan hoitavat ammattilaiset yhtenäiseksi palveluverkostoksi.

Haasteena on Patanan mukaan määritellä osatyökykyisyys, sillä käsite on laaja, eikä sitä ole määritelty laissa.

”Asiakkaat tarvitsevat kuitenkin todennäköisesti moniammatillisena yhteistyönä tarjottavia palveluja, kuten esimerkiksi tukea työllistymiseen, elämänhallintaan ja terveydenhoitoon.”

Työvalmennusta tarvitaan lisää

Projektipäällikkö Elina Patana kertoo, että SATAOSAA-hankkeessa koulutetaan asiakkaiden tueksi myös kokemusasiantuntijoita.

SATAOSAA-hankkeessa on tarkoituksena rakentaa laaja, maakunnallinen verkosto, josta työikäiset saisivat monialaisia palveluja ja työhönvalmennusta.

”Meillä on myös kehitysvammaisia asiakkaita, joille pyrimme löytämään palkkatyötä, sillä nykyisinhän he työllistyvät pääasiassa avotyöhön”, Patana kertoo.

Osatyökykyisten työllistämiseksi kehitetään työvalmennusta. Työvalmentajat ovat oma ammattiryhmänsä, ja hankkeessa pyritään siihen, että kaikissa kunnissa työvalmennusta olisi saatavana vähintään maakunnallisessa verkostossa.

”Jos pienessä kunnassa asuu erityistä tukea tarvitseva työnhakija, eikä työvalmennusta ole saatavana paikan päällä, niin sitä pitäisi tarjota vähintään Lync-yhteyden kautta esimerkiksi naapurikunnassa.”

Verkostomainen työskentelymalli säästäisi Patanan mukaan resursseja siten, että valmentaja voisi työskennellä aiempaa useamman kanssa, sillä toiset tarvitsevat työtehtävien aloittamiseen tukea vähemmän kuin toiset.

Työnhakijoille terveyspalvelut

Tarkoituksena on kehittää myös niin sanottua Valo-mallia eli opiskelumallia työssä oppimalla, jossa opiskelijalla olisi mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia.

”Me kokeilemme, voisiko tällainen sopia esimerkiksi kehitysvammaisille asiakkaille, sillä meillä on tarve etsiä myös heille uusia työllistymiseen johtavia polkuja”, Patana lisää.

Oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä siten, että jos opiskelijalla ilmenee oppimisvaikeuksia, jotka ennakoivat mahdollisia työllistymisongelmia, hänelle etsitään jo opiskeluvaiheessa tukea. Kelan kanssa käynnissä olevassa pilottihankkeessa opiskelija, jolla on selkeitä oppimisvaikeuksia, mutta ei diagnoosia, voidaan ohjata ammatilliseen kuntoutukseen ilman diagnoosiakin.

Suunnitteilla ovat myös työnhakijoiden terveyspalvelut. Työttömäthän ohjataan terveystarkastuksiin yleensä vasta silloin, kun he ovat olleet pitkään työttöminä, ja heidän ongelmansa – myös terveyteen liittyen – ovat saattaneet kasvaa jo niin isoiksi, että heidän auttamisekseen tarvitaan monialaisia palveluja. Työnhakijoiden terveyspalveluilla pyritään ehkäisemään ongelmien paisuminen.

”Kaikki eivät niitä tietenkään tarvitse, mutta tarvittaessa meidän pitäisi pystyä keräämään nopeasti moniammatillinen verkosto, johon osallistuisivat asiakkaan tarpeiden mukaan esimerkiksi sosiaalityöntekijä, psykologi, TE-toimiston asiantuntija tai työvalmentaja”, Patana sanoo.

Painopiste asiakkaan tilanteen arvioinnissa

Mari Sanilan mukaan palvelujen toimivuuden kannalta on tärkeää määritellä, kuinka asiakasohjaus ja palvelutarpeen arviointi toimivat verkostossa.

Kun asiakas tulee jonkun palveluverkostossa toimivan ammattilaisen luokse, kuka arvioi sen, tarvitseeko hän enemmän tukea kuin kyseinen ammattilainen pystyy tarjoamaan? Myös seuraavan ammattilaisen on tiedettävä, millä kriteereillä asiakkaan tilannetta on aiemmin arvioitu, jotta hän osaisi hyödyntää sitä. Näin asiakkaan tarpeiden kokonaisuutta pystyttäisiin systemaattisesti tarkastelemaan.

Asiakkaan tilannetta tulee Sanilan mukaan arvioida perustelluin kriteerein, jotta hän saisi tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Esimerkiksi terveyskeskusten ajanvaraukset ovat tärkeitä kohtia, joissa tehdään nopeasti arvio asiakkaan tilanteen kiireellisyydestä ja kriittisyydestä.

”Useinhan ihminen ajattelee tarvitsevansa lääkäriä, jos hänellä on kipuja tai vaikkapa ahdistusta. Aina lääkärin apu ei kuitenkaan ole tarpeen, vaan joissakin tilanteissa asiakkaan on hyödyllisempää mennä esimerkiksi fysioterapeutin tai sairaanhoitajan vastaanotolle.”

Rinnalla kulkija

Mari Sanila korostaa, että tärkeintä on nähdä ja arvioida asiakkaan tarpeet kokonaisvaltaisesti siten, että asiakas saa palvelut oikea-aikaisesti.

Hankkeessa on järjestetty fysioterapeuttien suoravastaanottokoulutuksia asiakkaiden tilanteen arvioimiseksi ilman lääkärin lähetettä. Fysioterapeutti voi toki konsultoida hoidon suhteen lääkäriä tai hoitajaa, mutta joskus asiakkaan tilanne helpottuu muutamalla fysioterapiakäynnillä.

”Pyrimme lisäämään ammattilaisten keskinäistä yhteistyötä, että asiakas ei joudu risteilemään ammattilaisten luona, vaan että he tekisivät entistä enemmän yhteistyötä”, Sanila sanoo.

Lisäksi järjestetään mini-interventiokoulutuksia, joihin osallistuu noin 20 sairaanhoitajaa. Koulutuksessa hoitajat saavat konkreettisia keinoja muun muassa siihen, kuinka tukea asiakasta lievittämään kivun kokemustaan. 

Mari Sanilan mielestä on tärkeää selkeyttää myös vastuuta asiakkaan kokonaisprosessista yhteistyöverkostossa: sen tulisi olla siellä, mistä asiakas saa eniten palvelua. Hankkeeseen osallistuneet kehittäjäasiakkaat ovat Sanilan mukaan toivoneet eräänlaista rinnalla kulkijaa, joka kantaisi vastuun asiakkaan asioiden hoidosta silloinkin, kun hän itse ei jaksa.

Satakunnassa ponnistellaan Sanilan mukaan ammattilaisten yhteistyön parantamiseksi, jotta työnjakoa määrittelisivät asiakkaan tarpeet, ei se, missä organisaatiossa ammattilainen työskentelee.

”Tällöin yhteisen asiakkaan tavoitteet tulevat yhteisvoimin toteutetuiksi.”

Teksti ja kuvat: Iita Kettunen


SATAOSAA pähkinänkuoressa

SATAOSAA on sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihankkeen (OTE) alueellinen kokeilu. SATAOSAA-kokeilun tavoitteena on luoda Satakuntaan uusi yhtenäinen verkosto, joka palvelee jokaista osatyökykyistä asiakasta yksilöllisesti.

Verkosto auttaa asiakasta siirtymään joustavasti töihin opintojen, sairausloman, työttömyyden tai muun tilanteen jälkeen, ja hän voi itse olla entistä aktiivisemmin mukana omien tavoitteidensa asettamisessa. Jos työelämään siirtyminen ei ole ajankohtaista, saa asiakas silti yksilöllistä tukea: verkosto tukee arjen hallintaa ja edistää asiakkaan osallisuutta.

Satakunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen -hanke on suunnattu kaikille niille osatyökykyisille, jotka ovat työelämässä tai työttömänä, työnhakijoina, opiskelijana tai kuntoutustuella. Tavoitteena on rakentaa toimiva palveluketju, joka tukee työkykyä.

Kun ihminen tarvitsee työkykyynsä tukea, se tunnistetaan varhain ja hän pääsee palvelujen piiriin. Tämän jälkeen hän saa monialaista kuntoutusta nopeasti ja joustavasti, ja hänen mahdollisuutensa työelämässä paranevat.

Hanke toimii koko Satakunnan alueella ja mukana ovat myös Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Satakunnan TE-keskus, Kela ja Satakunnan yhteisökeskus.

Lue lisää OTE-hankkeesta: