Naisten ja miesten elinaikaisista tuloeroista

Reija Lilja, Tutkimusjohtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos

Reija Lilja Miesten ja naisten välisistä palkkaeroista keskusteltaessa kuuleeusein väitteen, että työuran aikaiset sukupuolten palkkaerotkompensoituvat sillä, että pidemmän elinikänsä ansiosta naisetnauttivat miehiä kauemmin eläkettä. Vaikka mielestäni sukupuoltenpalkka- ja kuolleisuuserojen välille vedetty yhteys ei olekovinkaan hyvin perusteltu, tarkastellaan tätä väitettä vähäntarkemmin konkreettisen esimerkin avulla.

Otetaan lähtökohdaksi Tilastokeskuksen julkaisemat tiedotyksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajanansiosta lokakuussa 2009. Tämän tilaston mukaan puolet miehistä saivähemmän, ja puolet enemmän, kuin 3.221 euroa (miestenmediaaniansio). Naisilla vastaava luku oli 2.495 euroa kuukaudessa. Mediaaninaisen ansiot olivat siten vajaat 78 prosenttiavastaavan miehen ansiosta. Oletetaan, että molemmatmediaanihenkilömme aloittavat työuran 24-vuotiaina ja ovatkeskeytymättä töissä 63-vuotiaiksi. Lasten hankinta jää siismediaaninaiseltamme väliin. Koko työuran ajan molemmilla ansiotnousevat vuosittain nimellisesti 3 prosenttia. Kahden prosentinvuosittainen inflaatiovauhti supistaa reaaliansioiden vuosittaisennousun prosenttiin. Kun lasketaan yhteen neljänkymmenen vuodentyöuran aikaiset bruttotulot, on mediaanimiehemme ansainnut1.889.500 euroa ja naisemme 1.463.600 euroa. Tämä tarkoittaa425.900 euron suuruista eroa sukupuolten välillä.

Oletetaan, että mediaanihenkilömme jäisivät eläkkeelle hetkellä,jolloin elinaikakerroin leikkaa eläkettä 10 prosenttia(lopputuloksen kannalta tällä oletuksella ei ole oleellistamerkitystä). Työuran alussa arvioidun elinajan odotteen mukaanmediaaninaisemme jättää maallisen taivalluksen täytettyään 83vuotta, miehellemme näin kävisi 6 vuotta aikaisemmin, 77 vuodenikäisenä. Oletetaan edelleen, että ansiotaso nousee nimellisesti 3prosentin vuosivauhdilla ja elinkustannukset 2 prosentinvuosivauhdilla. Eläkkeet nousevat taitetun indeksin mukaisesti.

Miehemme kokonaiseläkekertymäksi tulee 400.800 euroa. Naisemmekokonaiseläkekertymä on 77-vuotiaana 310.400 euroa, kuusilisävuotta tuo 146.000 euroa lisää eli naisellemme kertyy kokoeläkeaikana eläkettä yhteensä 456.400 euroa. Tämä on 55.600 euroamiestä enemmän, mikä on vain murto-osa työuran aikana syntyneistäsukupuolten ansiotulojen erosta.

Kun lähdetään vertaamaan elinaikaisia tuloja, ei oleyhdentekevää, milloin tulot elinkaarella ansaitaan. Neljänkymmenenvuoden ajan mediaanimiehemme ansaitsee joka vuosi bruttona8.600-12.800 euroa mediaaninaistamme enemmän. Oletetaan, ettämediaanimiehemme säästää joka vuosi puolet tästä summasta, ja saa 3prosentin vuosittaisen reaalituoton säästämilleen varoille.Mediaanimiehemme säästöistä kertyy 40 vuoden aikana pääomatuottoja173.200 euroa, mikä summa verojenkin jälkeen antaa eläkkeellesiirryttäessä miellyttäviä vapausasteita erilaisten taloudellistenpäätösten tekemiseen. Mediaaninaisellamme ei näitä vapausasteitaole, vaan hän lähtee eläkkeelle tässä mielessä tyhjältä pöydältä.Kun kaikki mahdolliset tuloerät elinkaarella huomioidaan,mediaaninaisemme elinaikaiset tulot (63-vuoden ikäändiskontattuina) jäävät noin 547.000 euroa mediaanimiehen tulojapienemmiksi. Tästä huolimatta, että on saanut elää 6 vuotta miestäkauemmin.

Yllä olevat laskelmat yksinkertaistavat todellisuuttamonella tavoin. Niissä on muun muassa oletettu, että naisten jamiesten työuran pituus on sama, vaikka todellisuudessa perhevapaatleikkaavat merkittävästi naisten työurien pituutta ja tätä kauttaelinaikaisia ansioita. Laskelmieni mukaan siinäkin tapauksessa,että mediaanituloisten naisten ja miesten työurat olisivat yhtäpitkät, naisten miehiä pidemmän elinajan tuottama suurempieläkekertymä ei riitä kompensoimaan sukupuolten työuran aikanasyntyneitä tuloeroja. Ne osoittavat, että aiempaa enemmän tulisikiinnittää huomiota sukupuolten välisiin elinkaaritulojen eroihinkuin tähän asti on tehty. Tilanne on naisten taloudellisen asemannäkökulmasta huolestuttavampi kuin osasin odottaa.