FI SV EN

Ministeri Mattila:
Pitkäaikaissairauksia voi ja pitää vähentää maailmanlaajuisesti – Suomi tiennäyttäjänä

Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2018 11.52
Kolumni
Pitkäaikaissairauksia voi ja pitää vähentää maailmanlaajuisesti – Suomi tiennäyttäjänä

Suomi on onnistunut kansainvälisesti vertaillen hyvin ehkäisemään pitkäaikaissairauksia eli tarttumattomia tauteja. Meillä on siten kanttia näyttää muille esimerkkiä.

Olemme onnistuneesti yhdistäneet pehmeitä keinoja ja sääntelyä syöpien, sydän- ja verisuonitautien, hengityselinsairauksien ja diabeteksen taltuttamiseksi. Meillä on näyttöä tuetun työpaikkaruokailun, koulujen terveyskasvatuksen ja koko perheen elintapaohjauksen hyvistä vaikutuksista kansanterveyteen. Kovista keinoista mainitsen Suomen kansainvälisesti vertaillen korkeat alkoholi- ja tupakkaverot. Meillä on myös käytössä maailmalla melko harvinainen virvoitusjuomavero. Haluamme, että yhä harvempi suomalainen sairastuisi tai kuolisi ennenaikaisesti näihin tauteihin.

Maailman terveysjärjestön (WHO) riippumaton korkean tason komissio aloitti työnsä tänä keväänä. Ensitöikseen se on julkaissut kansainväliset suositukset tarttumattomien tautien ehkäisyyn ja hoitoon. Ne kehottavat päätöksentekijöitä kiireellisiin toimiin pitkäaikaissairauksien ja mielenterveyden ongelmien vähentämiseksi maailmanlaajuisesti. Työssä voidaan onnistua vain, jos talkoisiin osallistuvat kaikki hallinnonalat – ei vain sosiaali- ja terveysala. Näin siksi, että maailmassa näihin tauteihin kuoli vuonna 2015 noin 40 miljoonaa ihmistä, mikä on 70 % kaikista maailman kuolemista. Näistä 15 miljoonaa ihmistä kuoli ennenaikaisesti. 

Pitkäaikaissairauksien vaikutukset maailmantalouteen ovat merkittävät, mutta niiden ennaltaehkäisy on erittäin kustannustehokasta. 

On helppo ymmärtää, että pitkäaikaissairauksien vaikutukset maailmantalouteen ovat merkittävät. Tiedämme myös, että näitä sairauksia voi ehkäistä ennalta. Lisäksi tiedämme, että ennaltaehkäisy on erittäin kustannustehokasta. Tuoreen WHO:n selvityksen mukaan jokainen näiden tautien torjuntaan satsattu dollari tuottaa säästöä seitsenkertaisesti.

Sosioekonomiset erot saatava pienemmiksi

Niin meillä Suomessa kuin maailmanlaajuisesti on olennaista muistaa, että pitkäaikaissairauksien ehkäisemiseksi on kyettävä pienentämään ihmisten välisiä sosioekonomisia eroja. Sosioekonomiset tekijät vaikuttavat elintapoihin, jotka puolestaan ovat kytköksissä lisääntyviin tautiriskeihin. Tauteja voidaan ehkäistä vaikuttamalla metabolisiin riskitekijöihin, kuten lihavuus, kohonnut verenpaine, verensokeri ja veren kolesterolipitoisuus. Hyviä käytäntöjä tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentämiseksi, ruokavalion laadun parantamiseksi ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi on olemassa. Käytännöt pitää nyt saada leviämään. 

Sosioekonomiset tekijät vaikuttavat elintapoihin, jotka puolestaan ovat kytköksissä lisääntyviin tautiriskeihin.

Komission suositukset eivät sinänsä ole mikään uusi juttu. Poliittisia sitoumuksia ja toimintaohjelmia on tehty aiemminkin, mittavin niistä YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030. Siitä huolimatta tarttumattomien tautien ehkäisy ja kuolleisuuden vähentäminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Tavoitteita ei ole saavutettu toivotussa ajassa. Sosioekonomiset erot ovat suuria ja erityisesti kehittyvät maat ovat vaikeuksissa. 

YK:n yleiskokous syksyllä antaa toivoa

Uusi entistä painokkaampi askel eteenpäin on otettu. Syyskuussa pidetään YK:n 73. yleiskokouk-sen yhteydessä tarttumattomien tautien toinen seurantakokous. Presidentti Sauli Niinistö toimii komission rinnakkaispuheenjohtajana yhdessä Uruguayn ja Sri Lankan valtiopäämiesten kanssa. Kokoukseen osallistunee lisäksi yli 30 valtionpäämiestä muista maista. Minulla on kunnia osallistua tuohon kokoukseen WHO:n korkean tason komissaarina. Toivon, että tuo kokous saa aikaan sitoumuksia, joista yksikään maa ei enää voi laistaa.

Pirkko Mattila
sosiaali- ja terveysministeri