FI SV

Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten: päivitys on valmistunut

19.6.2012 8.44
Tiedote N5-60805

Sosiaali- ja terveysministeriö kehottaa päivittämään alueellisesti ja paikallisesti (sairaalat, terveyskeskukset ja kunnat/kuntayhtymät) influenssapandemiaan varautumisen suunnitelmat 30.6.2013 mennessä. Aluehallintoviranomaiset ohjaavat, koordinoivat ja valvovat alueellista varautumista. Päivitystyössä tulisi huomioida myös yhteistyö ja sen lisätarpeet pandemiatilanteessa yksityissektorin (työterveyshuolto ja muu sosiaali- ja terveydenhuolto) ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, vaikka yksityisellä sosiaali- ja terveydenhuollolla ei ole samanlaista lakisääteistä velvoitetta varautua poikkeuksellisiin tilanteisiin kuin julkisella sektorilla.

Kansallinen varautumissuunnitelma ja sen liitteenä oleva yhteenveto keskeisimmistä päivityksen muutoksista julkaistaan nyt pdf-tiedostoina sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla stm-dev.navigo.fi. Elokuun 2012 aikana varautumissuunnitelmasta tehdään verkkojulkaisu. Toistaiseksi kirjaversiota ei paineta.

Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää kansallisen suunnitelman seuraavan kerran WHO:n suositusten muuttuessa ja tartuntatautilain uudistuksen jälkeen.

Taustatietoa kansallisen varautumissuunnitelman päivityksestä

Vuonna 2006 julkaistiin "Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten", jonka oli laatinut sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä. Toukokuussa 2010 sosiaali- ja terveysministeriö antoi tartuntatautien neuvottelukunnan pandemiajaokselle tehtäväksi päivittää suunnitelma ottaen huomioon vuoden 2009 pandemian yhteydessä saadut kansalliset ja kansainväliset kokemukset. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on kehottanut jäsenmaitaan päivityksiin sekä julkaissut tätä tukevia ohjeita ja suosituksia. Etukäteisvarautumisella pyritään siihen, että sosiaali- ja terveydenhuolto pystyy toimimaan pandemian aikana mahdollisimman hyvin.

Tavoitteet

Varautumissuunnitelman tavoitteena on rajoittaa pandemian väestön terveydelle aiheuttamia haittoja sekä turvata yhteiskunnan toimintojen jatkuvuus mahdollisimman hyvin. Suunnitelmassa annetaan Suomen oloihin soveltuva kuva pandemian kehittymisestä, terveydellisistä, yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista, torjuntaan käytettävissä olevista keinoista, eettisistä erityiskysymyksistä, terveydenhuollon organisaatioiden vastuualueista ja erityisjärjestelyistä, varautumisen materiaalisista tarpeista, rokotusten käytännön toteutuksesta, eri hallinnonalojen välisen yhteistyön tarpeista sekä pandemian aikaisen organisaation erityispiirteistä, viestinnästä ja tiedottamisesta.

Varautumissuunnitelma tarkastelee pandemiaa laaja-alaisesti luoden pohjan kaikkien hallinnonalojen yksityiskohtaisille suunnitelmille. Pandemiaan varautuminen tehostaa samalla olennaisesti Suomen valmiutta torjua mitä tahansa laajaa maailmanlaajuista epidemiaa.

Kuten vuoden 2006 varautumissuunnitelmassa, varautumisen edellyttämät hankinnat ja toimintasuunnitelmat valmistellaan varautuen edelleen vakavaan pandemiaan. Pandemian alkaessa yksityiskohtaiset toimintalinjaukset päätetään sen vakavuudesta saatavan tiedon perusteella, jolloin nyt päivitettyä varautumissuunnitelmaa voidaan soveltaa joustavasti tilanteen mukaan.

Keskeisimmät päivitetyn varautumissuunnitelman muutokset ja asiat

1. WHO:n, EU:n ja Euroopan tautien ehkäisy- ja torjuntakeskuksen (ECDC) roolit ovat vahvistuneet tartuntatautien seurannan osalta vuoden 2006 jälkeen, mutta toimivalta on edelleen EU:n jäsenmailla niiden terveydenhuoltojärjestelmien puitteissa.

2. Varautumissuunnitelmien päivitysten tueksi on tehty lyhyet muistilistat sairaanhoitopiirien kuntayhtymille (liite 10) ja kunnille/kuntayhtymille (liite 11).

3. Kun kunta/kuntayhtymä tekee sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista yksityisen palvelujen tuottajan kanssa ostopalvelusopimuksia, niissä tulee huomioida toimintavarmuus poikkeuksellisissa tilanteissa.

4. Velvoitevarastointilainsäädännön (laki 979/2008 ja asetus 1114/2008) uudistuksen yhteydessä velvoitevarastoinnin piiriin kuuluvat lääkeryhmät tarkistettiin, velvoitevarastojen kokoa pienennettiin ja terveydenhuoltoyksiköiden varastointivelvoitteen määräytymisperiaatteet muutettiin.

5. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien/kuntayhtymien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman.

6. Uudessa valmiuslaissa (1552/2011) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti (influenssapandemia) määritellään poikkeusoloksi. Valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käyttöönotosta säädetään valtioneuvoston asetuksella määräajaksi. Valmiuslakiin sisältyy uusia määräyksiä poikkeusoloissa työvelvollisuudesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamisesta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

7. Suomen tavoitteena on varmistaa pandemian alkaessa voimassa oleva (kansallinen tai EU:n yhteinen) sopimus, joka mahdollistaa pandemiarokotteen hankkimisen koko väestölle.

8. Pandemiarokotusten käytännön toteutuksen ohjeissa on huomioitu kokemukset vuoden 2009 pandemiasta.

9. Tiedonkulun organisointi: viranomaisten välistä viestintää on selkiytetty ja tavoitteena on välttää mm. viestinnän päällekkäisyyttä.
Kuntainfo