Miten avoimuus ja verorahojen käytön läpinäkyvyys taataan julkisissa sote-yhtiöissä?

Sosiaali- ja terveysministeriö 27.4.2016 16.47
Uutinen

Hallitus on linjannut, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut pitää yhtiöittää. Uudistus tulee voimaan 1.1.2019.

Sote- ja aluehallintouudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti kertoo videohaastattelussa, miten avoimuus ja verorahojen käytön läpinäkyvyys taataan julkisissa sote-yhtiöissä, joita ei koske nykyinen julkisuuslaki. Lisäksi hän kertoo muun muassa, ratkaiseeko palvelujen kilpailuttamisessa vain hinta vai otetaanko myös laatu huomioon, miten turvataan henkilöstön asema, uhkaako yhtiöittäminen julkisia palveluja ja milloin hallituksen esitys sote-järjestämislaista ja maakuntalaista valmistuu.

Linkki videohaastatteluun: https://youtu.be/wkjWWM1PpaI

Tekstiversio haastattelusta

Milloin hallituksen esitys sote-järjestämislaista ja maakuntalaista valmistuu?

”Ministeri Rehula on käyttänyt ilmaisua, kun lehti on koko valtakunnassa puussa. Aikataulutavoitteena on, että toukokuun aikana hallitus saa sisällölliset ratkaisut yksityiskohtia myöten valmiiksi niin, että kesäkuussa meillä on julkisuudessa hallituksen esityksen luonnokset tämän uudistuksen ensimmäisen vaiheen keskeisimmistä säädöksistä.”

Miten avoimuus ja verorahojen käytön läpinäkyvyys taataan julkisissa sote-yhtiöissä, joita ei koske nykyinen julkisuuslaki?

”Valmistelun yhteydessä arvioimme myös tarpeet päivittää julkisuuslakia. Ruotsissa on voimassa lainsäädäntö, jossa kunnallisia ja maakunnallisia yhtiöitä koskee rajoitetusti julkisuusperiaate. Tämä keskustelu täytyy Suomessa käydä. Ei voi välttämättä lähteä siitä, että nykyisen lainsäädännön mukaiset rajaukset olisivat jatkossa voimassa. Hallituksen linjauksissa sanotaan, että tietyistä keskeisistä tiedoista täytyy olla avoimuus olemassa, jotta ylipäätään voi rekisteröityä valinnanvapauspalveluiden tuottajaksi. Tämä julkisuus koskee myös yksityisiä toimijoita. Laatuun, vaikuttavuuteen ja hintaan vaikuttavien keskeisien seikkojen tulisi olla julkisia, ja virkamiesvalmistelussa on myös keskusteltu siitä, että muutenkin yrityksen toimintaa tulisi koskea vähintään vastaavan tasoiset säännöt mitä kansainvälisesti asetetaan listautuneiden eli pörssiyhtiöiden avoimuudelle.”

Osaavatko maakunnat hankkia palveluja? Ratkaiseeko palvelujen kilpailuttamisessa vain hinta vai otetaanko myös laatu huomioon?

”Siirtyminen 297 kunnasta 18 maakuntaan tarkoittaa myös sitä, että hankintaosaamista voidaan koota ja kehittää paljon paremmin kuin nykyisessä järjestelmässä. On täysi syy uskoa ja odottaa, että maakunnat toimivat kilpailuttajina paljon ammattitaitoisemmin ja yhtenäisemmin kuin nykyisessä tilanteessa. Siinä mielessä voi turvallisin mielen odottaa, että hankintaosaaminen ja kilpailutusosaaminen paranevat. Valinnanvapautta koskee selvityshenkilöraportti. Professori Mats Brommelsin johdolla työskennelleet selvityshenkilöt ehdottavat, että kilpailutuskriteerinä olisi ensisijaisesti laatu eli kilpailua käydään laadulla. Tästä ei ole vielä poliittisia päätöksiä, mutta ajatuksissa kyllä on, että laatu ja hoidon sekä palvelun onnistumisen eli vaikuttavuuden tekijöillä olisi erittäin suuri painoarvo kilpailutuksissa.”

Miten turvataan henkilöstön asema?

”Henkilöstön aseman turvaamista, tässä pitkälti myös yhtiöitä hyödyntävässä mallissa, täytyy pohtia tarkemmin. Hallitus on linjannut, että henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti. Harkinnassa on jatkolainsäädäntö, että tämä tehtäisiin kahdessa vaiheessa. Ensin liikkeen luovutuksen periaatteilla maakuntiin ja siltä osin kun maakunnat siirtymäaikana tekevät tämän ratkaisun edellyttämiä yhtiöittämisiä, jatkoluovutus olisi mahdollisesti erillislakiin perustuen liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisia. Tarvitsemme henkilöstön vahvasti tekemään sisällöllistä muutosta. Sen takia olisi tärkeää, että muutostilanteessa henkilöstön lähtökohtainen asema turvataan. Työmarkkinatilanne on erittäin hyvä sote-alan henkilökunnalla. Poistumanäkymät eläköitymisen kautta tarkoittaa sitä, että myös tukipalveluhenkilöstö voi suhteellisin turvallisin mielin katsella työpaikkoja.”

Uhkaako yhtiöittäminen julkisia palveluja?

”Yhtiöittäminen järkevällä tavalla toteutettuna ei uhkaa julkisia palveluja. Tarkoituksena on säätää kahdentasoisia julkista palvelua turvaavia velvoitteita. Järjestäjällä on uudessa sote-palvelumallissa yleinen vastuu huolehtia siitä, että on saatavilla laadukkaita, vaikuttavia ja ihmisen tarpeista lähteviä integroituja palveluita. Lisäksi olemme ajatelleet, että maakunnan tuotantoyhtiöille säädetään maakunnan laajuisia tuotantovelvoitteita ja julkisen palvelun velvoitteita. EU:n kilpailuoikeuden sääntöjen mukaan näitä saa selkeästi asettaa ja näillä turvataan, että meillä on jatkossakin käytettävissä tehokkaasti toimiva ja laadukas julkinen sektori viimekätisenä toimijana ja aitona hyvänä vaihtoehtona asiakkaalle palveluiden saantiin. Lisäksi tässä yhteydessä Suomessa täytyy käydä loppuun keskustelu siitä, mikä on itse asiassa julkisen vallan ja julkisen hallinnon perustehtävää, laajemminkin kuin vain tiettyjen viranomaispäätösten suhteen. Tämä turvaaminen on myös tarkoitus tässä uudistuksen yhteydessä tehdä.”


Video ja haastattelu: Kimmo Vainikainen