Mistä vammaispalveluiden uudistamisessa on kyse?

Sosiaali- ja terveysministeriö 17.2.2016 14.11
Uutinen

Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa vammaislainsäädännön uudistamista. Vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden erityispalveluihin säädettäisiin 75 vuoden yläikäraja.

Neuvotteleva virkamies Jaana Huhta sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, ettei iäkkäitä vammaisia jätetä oman onnensa nojaan. Lisäksi hän kertoo, miten käy iäkkäiden vammaisten kuljetuspalveluiden, heikkeneekö kuntouttavan päivähoidon laatu kehitysvammaisilla lapsilla ja onko uudistuksessa kyse puhtaasti säästötoimista.

Linkki videohaastatteluun:
http://youtu.be/IEjs8nnkC-o

Tekstiversio haastattelusta

Jätetäänkö iäkkäät vammaiset oman onnensa nojaan?

”Ei jätetä. Meillä on jo nyt olemassa sosiaalihuoltolaki ja vanhuspalvelulaki, jotka takaavat sen, että kun vammainen henkilö täytettyään 75 vuotta siirtyisi pois näiden erityispalveluiden piiristä, hänen palvelutarpeensa selvitetään asianmukaisesti ja hän saa tämän perusteella palvelut.”

Miten käy iäkkäiden vammaisten kuljetuspalveluiden?

”Kuljetuspalveluissa tapahtuu sellainen muutos, että ne järjestetään jatkossa henkilön täytettyä 75 vuotta sosiaalihuoltolain mukaisena, liikkumista tukevana palveluna. Tästä on säännös sosiaalihuoltolaissa. Palveluita ja tukea voidaan järjestää monella eri tapaa, myös yhteiskuljetuksina, antamalla liikkumistaidon ohjausta, järjestämällä toinen henkilö mukaan kuljetukseen ja niin edelleen. Matkojen määrässä voi tapahtua toki muutoksia. Niitä ei välttämättä enää järjestetä 18 matkaa kuukaudessa. Tosiasiassa iäkkäät käyttävätkin noin 5-6 matkaa kuukaudessa. Eli matkojen järjestäminen muuttuu enemmän kunnan harkinnasta riippuvaiseksi, mutta asianmukaista on aina turvata myös iäkkäiden henkilöiden liikkumista tarpeen mukaan.”

Heikkeneekö kuntouttavan päivähoidon laatu kehitysvammaisilla lapsilla?

”Ei heikkene, ainakaan tämän uudistuksen perusteella. Nyt on tavoitteena ainoastaan yhdenmukaistaa päivähoidon asiakasmaksujen perintä, eli kaikki perheet maksavat siitä jatkossa normaalisti tulojensa perusteella. Maksua voidaan toki alentaa tai se voidaan jopa poistaa, jos siihen on perusteita. Vammaisuus, tai tässä tapauksessa nimenomaisesti kehitysvammaisuus, ei kuitenkaan missään tilanteessa ole peruste maksuttomalle päivähoidolle. Jos vammainen lapsi tarvitsee päivähoidossa erityistä tukea, palveluja ehkä kuntoutustakin, niin toki se voidaan hänelle edelleen järjestää, ja pitääkin järjestää. Tähän tämä muutos ei vaikuta.”

Onko vammaislainsäädännön uudistuksessa kyse puhtaasti säästötoimista?

”Tämä ei ole pelkästään säästötoimenpide, vaikka toki hallitusohjelma velvoittaa meitä etsimään varsin merkittäviä säästöjä kuntien tehtävistä. Mutta lähtökohtaisesti kyse on pitkään tavoitellusta uudistuksesta, jonka keskeinen lähtökohta on vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen ja aidosti vammaisen ihmisen tarpeista lähtevän päätöksenteon vahvistaminen. Tavoitteena on säilyttää nykyiset hyvin perusoikeuksia turvaavat, vahvat oikeudet, kuten oikeus palveluasumiseen, henkilökohtaiseen apuun ja liikkumista tukeviin palveluihin, eli kuljetuspalveluihin. Lisäksi tavoitteena on kehittää useita palveluita, muun muassa valmennusta ja tukea uudenlaisena palveluna, henkilökohtaista apua ja lyhytaikaista huolenpitoa.”


Haastattelu ja video: Kimmo Vainikainen