FI SV EN

Sata-komitea uudisti sosiaaliturvaa 100-vuotiaalle Suomelle

23.12.2009 8.14
Uutinen N5-53709
Sata-komitean toimeksiantona oli uudistaa sosiaaliturvaa niin, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa, köyhyys vähenee ja perustoimeentulo turvataan kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvajärjestelmästä oli tehtävä myös selkeämpi eivätkä järjestelmän kustannukset saisi ylittää julkisen talouden kestokykyä.

"Toimeksiannon osat olivat osittain ristiriidassa keskenään, ja komitea joutui hakemaan tasapainoa niiden kesken", sanoo komitean pääsihteeri Lauri Pelkonen.

Toimeksiannon tavoitteiden toteuttamisessa keskeistä oli elatussuhteen parantaminen tai ainakin sen heikkenemisen estäminen. Suomen kansa vanhenee ja uutta työvoimaa tulee työmarkkinoille aiempaa vähemmän: eläkeläisten ja hoidettavien määrä kasvaa ja maksajien määrä vähenee. Tämä luo haasteita sosiaaliturvajärjestelmälle ja sen kestävälle rahoitukselle.

Lauri Pelkosen mukaan parhaiten tavoitteet toteutuisivat työuria pidentämällä: ihmiset tulisivat nykyistä aiemmin työelämään, lähtisivät eläkkeelle myöhemmin, sairastaisivat ja olisivat työttöminä mahdollisimman vähän ja myös osatyökykyiset työllistyisivät.

"Mutta näihin asioihin voidaan vaikuttaa sosiaaliturvan toimin vain osittain. Ratkaisevaa olisi, että työmarkkinoiden toiminta tukisi näitä tavoitteita."

Osa ehdotuksista on jo toteutunut

Hallitus asetti Sata-komitean kesällä 2007. Komiteassa oli mukana noin 80 henkilöä oman toimensa ohella. Päätoimisia olivat komitean puheenjohtaja Markku Lehto ja sihteerit Pasi Moisio ja Lauri Pelkonen.

"Komitean työ poikkesi monesta muusta uudistustyöstä siinä, että jo työn kestäessä on toimeenpantu useita uudistuksia ja uudistusten toteuttamisaikataulusta on päätetty hallituksessa", Pelkonen toteaa.

Ensimmäiset esitykset komitea teki syksyllä 2008. Ne sisälsivät toimeksiannon mukaisia yksittäisiä toimenpiteitä, jotka eivät lisänneet kustannuksia: työttömyysturvan ennakkomaksua ja osasairauspäivärahan käyttöä helpotettiin ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistymistä edistettiin.

Peruslinjaukset sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta komitea sai valmiiksi tammikuussa 2009.

Ensimmäiset uudistusehdotukset valmistuivat peruslinjausten ja sosiaalitupon siivittäminä eduskunnan käsiteltäväksi kevään ja syksyn 2009 aikana.

Työllistyminen on keskeinen tavoite

Komitean ehdotuksiin sisältyy lukuisia toimenpiteitä, joilla pyritään tukemaan ja edistämään työllistymistä. Uudenlainen toimintamalli on työpankki. Työntekijöiden työmarkkinavalmiuksien parantamiseen tähdätään ehdotuksilla kuntoutusjärjestelmään pääsyn selkeyttämisestä ja työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisesta.

Komitea ehdotti myös työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamista. Nykyisin puolison ja samassa taloudessa asuvien vanhempien tulot otetaan huomioon työmarkkinatuessa. Puolison ei aina kannata ottaa vastaan työtä, koska toinen puoliso voi menettää työmarkkinatukensa eikä työhönmeno lisää perheen tuloja.

Asumistukea selkeytetään

Viimeisimpinä asioina komitean pöydällä olivat perusturvan uudistamiseen liittyvät asumistuen selkeyttäminen ja toimeentulotuen uudistaminen.

"Komitea oli yhtä mieltä siitä, että yleistä asumistukea on pakko selkeyttää. Siitä pitäisi saada nykyistä toimivampi ja läpinäkyvämpi", Pelkonen sanoo.

Asumiskustannuksia korvataan nykyisin neljän tukijärjestelmän kautta: yleisen asumistuen lisäksi on eläkkeensaajien asumistuki, opiskelijoiden asumistuki ja varusmiesten asumistuki. Komitea piti tarpeellisena selkeyttää ensiksi yleistä asumistukea ja sen jälkeen jatkaa koko asumistukijärjestelmän selvittämistä ja yhdistämistä.

Uudistettava yleinen asumistuki perustuisi ruokakunnan henkilöluvun ja asuinkunnan mukaan määräytyviin enimmäisasumismenoihin. Lisäksi komitea painotti, että yleistä asumistukea pitkään saavia ohjattaisiin julkisesti tuettuihin vuokra-asuntoihin.

Toimeentulotuen hallinnosta kahta mieltä

Sen sijaan toimeentulotuen hallinnosta komiteassa ei päästy yksimielisyyteen. Osa komitean jäsenistä halusi, että toimeentulotuen laskennallisen osan hallinnointi siirrettäisiin Kelalle, osan mielestä sen pitäisi pysyä kuntien sosiaalitoimella.

Koeäänestyksessä Kelalle siirto sai hiukan enemmän kannatusta, mutta koska asiasta oltiin niin erimielisiä, asian ratkaisu jätettiin seuraavalle hallitukselle.

Komiteassa arvioitiin, millä eri toimilla toimeentulotuen tarve saataisiin vähenemään. Perusturvan tason nosto on yksi tapa vähentää toimeentulotuen tarvetta.

"Nosto on myös linjassa komitean toimeksiannon kanssa turvata perustoimeentulo kaikissa tilanteissa. Toisaalta perusturvan korottamisella on vaikutuksensa työnteon kannusteisiin. Toki myös talouden realiteeteilla on oma vaikutuksensa asiaan", Pelkonen puntaroi.

Perusturvan parantamiseksi komitea päätyi ehdottamaan muun muassa takuueläkettä, kaikkien perusturvaetuuksien sitomista indeksiin ja työttömyysturvan aktiivitukien korottamista. Lisäksi hallituksen on arvioitava perusturvan tasoa säännöllisesti vaalikausittain.

Omaishoidon tuki Kelasta

Sata-komitea selvitteli kansalaisille hoidosta ja hoivasta koituvia kustannuksia. Se ehdottaa omaishoidon tuen ja Kelan maksaman hoitotuen yhdistämistä ja sen maksamista Kelasta. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuille ja lääkekustannuksille komitea ehdottaa yhteistä maksukattoa.

Sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttäminen pitäisi komitean mielestä aloittaa kokoamalla lainsäädäntö johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Hakemusten käsittelyä voitaisiin nopeuttaa sähköisellä asioinnilla. Työttömyysturvaan komitea ehdottaa käsittelytakuuta: päätökset olisi saatava 30 päivässä.

"Kaikkia uudistuksia ei saada toteutettua tällä hallituskaudella eikä se ole ollut tavoitteenakaan Sata-komitea loi pitkäjänteisesti uutta sosiaaliturvaa vuonna 2017 sata vuotta täyttävälle Suomelle", Lauri Pelkonen toteaa.

Merja Moilanen