FI SV RU

Lausuntoyhteenveto: lähisuhdeväkivallan sovittelu jakaa näkemykset sovittelua puoltaviin ja kriittisiin

Sosiaali- ja terveysministeriö 9.4.2019 16.11
Tiedote 55/2019

Viranomaisten suhtautuminen sovitteluun on pääosin myönteistä, mutta erityisesti kansalaisjärjestöt suhtautuvat lähisuhdeväkivallan sovitteluun kriittisesti. Näkemykset käyvät ilmi lausunnoista, joita on annettu lähisuhdeväkivallan sovittelua selvittäneen työryhmän esityksestä.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan asettaman työryhmän raportti valmistui tammikuussa. Työryhmä kävi läpi lähisuhdeväkivallan sovittelun nykytilaa, prosessia ja ongelmia sekä esittää kehittämisehdotuksia. Työryhmän selvitys liittyi Sipilän hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan 2016–2019 kirjattuun toimenpiteeseen lähisuhdeväkivallan sovittelusta.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi työryhmän raportista lausuntoja 6.2.–28.2. välisenä aikana. Niitä saatiin yhteensä 48.

Lausuntoja antaneet tahot voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään. Toisessa ryhmässä pidetään lähisuhdeväkivallan sovittelua tärkeänä ja täydentävänä osana rikosprosessia kun taas osa lausunnonantajista suhtautuu lähisuhdeväkivallan sovitteluun kriittisesti. Useimmat tahot edellyttävät lähisuhdeväkivallan sovittelun kehittämistä eri tavoin. 

Yhtenäisiä kriteerejä lähisuhdeväkivallan sovitteluun tarvitaan 

Viranomaiset, kuten kunnat, poliisi, syyttäjänvirastot ja ministeriöt sekä sovittelusta käytännöstä vastaavat sovittelutoimistot suhtautuvat lähisuhdeväkivallan sovitteluun periaatteessa myönteisesti. Puoltajien mielestä lähisuhdeväkivallan sovittelu on kansalaisten etu ja sovittelun katsotaan täydentävän lähisuhdeväkivallan rikosprosessia.

Erityisesti monet kansalaisjärjestöt ovat kriittisiä lähisuhdeväkivallan sovittelua kohtaan. Järjestöjen näkemyksen mukaan sovitteluun etenee toistuvasti sinne kuulumattomia tapauksia eli pitkään jatkunutta ja toistuvaa lähisuhdeväkivaltaa. Lisäksi kritiikkiä aiheuttaa se, ettei lähisuhdeväkivallan dynamiikkaa ja epätasapainoisia valtasuhteita ymmärretä sovittelussa riittävän hyvin. 

Lausuntoja antaneet tahot ovat erimielisyyksistään huolimatta yhtä mieltä siitä, että lähisuhdeväkivallan sovittelun prosesseja pitää kehittää ja sovittelussa käytettäviä kriteerejä yhtenäistää. Lausunnoissa korostettiin myös sitä, että lähisuhdeväkivallan torjunta edellyttää nykyistä enemmän hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä. Yhtä mieltä lausunnonantajat olivat myös lisäkoulutuksen tarpeesta niin sovitteluohjaajille, sovittelijoille, syyttäjille kuin poliisille. 

Lisätietoja:

Johtaja Jari Keinänen, p. 02951 63311

Neuvotteleva virkamies Meri Paavola, p. 02951 63343 (paikalla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin)