FI SV EN RU

Lastensuojelun periaatteet Suomessa

Sosiaali- ja terveysministeriö 17.6.2016 14.26
Uutinen

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja lakimies Riitta Burrell kertovat videolla lastensuojelun periaatteista ja lasten asemasta Suomessa.

Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=eygfg8pzJVs

Tekstiversio videosta

Tuomas Kurttila, lapsiasiavaltuutettu

”Olen Tuomas Kurttila, lapsiasiavaltuutettu täällä Suomessa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on Suomessa voimassa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa sen, että kaikessa viranomaistoiminnassa, yhteiskunnan toiminnassa, lapsen etu on keskiössä. Se on tärkeintä. Tämä koskettaa myös lastensuojelua. Tämä koskettaa siis niitäkin tilanteita, joissa joudutaan yhteiskunnan puolelta ottamaan kantaa siihen, onko lapsella hyvä kasvaa ja kehittyä siinä ympäristössä, jossa on, siinä perheessä, jossa hän kasvaa. Nämä tilanteet ovat usein perheille vaikeita. Mutta aivan erityisen vaikeita ne ovat lapsille.”

”Yhteiskunnan tehtävänä on taata, että lapsilla on hyvä kasvaa, olla ja kehittyä. Suomessa lastensuojelu on kuntien työtä. Kunnissa ammattilaiset tekevät tätä työtä. Keskiössä on siis lapsen paras, mutta toisaalta lapsen yksityisyys. Suomi ei ajattele, että lapsen kasvoja tuodaan voimallisesti esille tilanteissa, joissa lapsi itse asiassa tarvitsee suojelua, turvaa ja yksityisyyttä.”

”Lastensuojelun tehtävä on tukea perhettä. Tukea sitä, että lapsi voisi myös palautua siihen perheeseen, jossa hän on asunut ja elänyt. Onko tämä aina mahdollista? Jokaisen tapauksen kannalta tätä arvioidaan erikseen, mutta tavoitteena se on. Perhettä ja vanhempia ei myöskään jätetä yksin. Heille on tukea ja apua. Sitä he juuri tarvitsevat. Mutta tukea tarvitsee myös lapsi. Lapsi, jonka edusta ja oikeuksista on lastensuojelussa aina kysymys.”

”Jokaisen Suomessa asuvan ja elävän on myös tärkeää tietää, mitkä asiat sitovat perhettä ja kasvatusta. Siksi haluan mainita kuritusväkivallan. Kuritusväkivaltaa tämä maa ei salli. Niissä tilanteissa, joissa kuritusväkivaltaa käytetään, joudutaan lastensuojelun kanssa tekemisiin. Lasten oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia. Me aikuiset emme ole täydellisiä. Ei ole täydellisiä perheitä ja vanhempia. Siksi lastensuojelu on tukena ja lapsen turvana.”

Riitta Burrell, lakimies

”Nimeni on Riitta Burrell. Työskentelen lakimiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä. Aluksi on todettava, että Suomen lainsäädäntö varjelee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden yksityisyyden suojaa. Näin ollen viranomaiset eivät voi millään tavalla kommentoida yksittäisiä lastensuojelutapauksia. Kerron sen vuoksi yleisellä tasolla huostaanottoa koskevista lastensuojelulain säännöksistä.”
 
”Lastensuojelulain mukaan lapsi on otettava huostaan ensinnäkin silloin, jos puutteet lapsen huolenpidossa uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyden tai kehityksen. Taustalla on käytännössä usein vanhempien mielenterveysongelmat tai päihteiden ongelmakäyttö.”

”Toiseksi, lapsi on otettava huostaan, jos hän itse vaarantaa vakavasti terveyttää tai kehitystään esimerkiksi käyttämällä päihteitä tai syyllistymällä rikokseen. Lapsi voidaan toisin sanoen ottaa huostaan vain, jos hänen terveytensä tai kehityksensä on vakavassa vaarassa.”

”Lapsen sukupuolella, kielellä, uskonnolla, etnisellä taustalla tai muulla vastaavalla henkilöön liittyvällä seikalla ei ole merkitystä. Suomen perustuslaki kieltää syrjinnän ja syrjinnän kiellon rikkominen on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi teoksi.”

”Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen vanhempansa vastustavat huostaanottoa, asian ratkaisee hallinto-oikeus. Hallinto-oikeuden päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tuomioistuimet ovat Suomessa riippumattomia. Niiden riippumattomuus taataan perustuslaissa. Tuomioistuimia sitoo ainoastaan voimassa oleva oikeus. Mikään ulkopuolinen taho ei voi puuttua niiden ratkaisuihin.”

”Huostaanotto on aina viimekätinen keino auttaa lasta. Ensisijaisesti lasta ja hänen perhettään autetaan ja tuetaan yleisten sosiaalipalvelujen keinoin. Tällaisia keinoja ovat perheen kulloisenkin tarpeen mukaan esimerkiksi tukihenkilö, kotipalvelut, taloudellinen tuki sekä hoito- ja terapiapalvelut.”

”Jos avohuollon tukitoimet eivät riitä ja lapsen terveys tai kehitys on vakavassa vaarassa, hänet on otettava huostaan. Huostaanotto on tarkoitettu väliaikaiseksi toimenpiteeksi. Tavoitteena on aina perheen jälleenyhdistäminen. Huostaanoton aikana vanhemmille on tarjottava ja järjestettävä sellaisia tukitoimia, jotka mahdollistavat perheen jälleenyhdistämisen.”


Video: Kimmo Vainikainen