FI SV

Lastensuojelun asiakkaat jäävät ilman tarvitsemiaan palveluja

Sosiaali- ja terveysministeriö 7.12.2015 10.35
Tiedote 206/2015 STM ja THL tiedottavat

Lapsen huostaanottoon voi johtaa paitsi lapsen ja perheen vaikea tilanne, myös yhteiskunnallinen huono-osaisuus ja palvelujärjestelmän kyvyttömyys auttaa. Syitä lastensuojelun asiakkuudelle on selvitetty Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushankkeessa (LaskeTut) toteutetussa Huostaanoton syyt ja taustat (HuosTa) -tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan lapsen sijoittamisessa kodin ulkopuolelle oli usein kysymys heikosti toimeentulevasta perheestä. Alle kouluikäisten sijoitettujen lasten perheistä jopa 70 prosenttia oli saanut toimeentulotukea viimeisen vuoden aikana. Joka toisen lapsen vanhempi oli työtön ja pienten lasten (0–6-vuotiaiden) äideistä joka neljäs oli eläkkeellä tai pitkäaikaissairas.

Tutkimusaineiston perheissä oli useampia lapsia kuin väestössä keskimäärin; lähes 40 prosenttia lapsista asuu vähintään kolmen lapsen perheessä. Lasten asuinperheissä oli tapahtunut monia muutoksia. Kolmasosa lapsista oli asunut ennen sijoitusta eroperheessä ja kolmannes uusperheessä, johon oli vanhempien eron jälkeen muuttanut uusia aikuisia ja mahdollisesti uusia lapsia.

Useamman kuin joka toisen sijoitetun lapsen arjessa vanhempi oli uupunut ja jaksamaton (58 %). Myös kasvatustyylin sopimattomuus lapsen tarpeisiin nähden sekä perheen sisäiset tai uusperheiden väliset vuorovaikutusongelmat ja ristiriidat olivat joka toisen lapsen tilanteessa vahvasti läsnä. Perheväkivalta tai sen uhka oli taustalla yli 20 prosentilla lasten tilanteessa.

Lapsista lähes 60 prosenttia asui ennen sijoitusta perheessä, jossa vanhemmalla oli ollut mielenterveysongelmia, ja näistä joka kolmannessa ongelmia oli paljon. Alkoholia käytettiin runsaasti joka neljännen lapsen perheessä. Kolmanneksella vanhemmista oli avuttomuutta ja osaamattomuutta. Sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lähes joka neljännen lapsen perheessä esiintyi toistuvasti vanhemman toiminnan ohjaamisen vaikeutta.  

Haasteena palvelujen puute ja useita palveluja käyttävät asiakkaat

HuosTa-hankkeen tutkimusaineisto koostui 410 lapsesta, joiden kohdalla oli tarvittu tai harkittu sijoitusta oman kodin ulkopuolelle. Näistä lapsista 98 prosenttia oli saanut jotakin palvelua viimeisen 12 kuukauden aikana ja lähes 40 prosenttia oli saanut jopa seitsemää tai useampaa palvelua.  

Hälyttävää on, että 70 prosenttia aineiston lapsista tai nuorista ei ollut saanut jotakin tarvitsemaansa palvelua, koska tarvittavaa palvelua ei ollut lainkaan tai riittävästi tarjolla. Erityisesti päihdepalvelujen saamisessa oli puutteita. Myöskään mielenterveyspalveluja ei saatu riittävästi. Sosiaalityöntekijän arvion mukaan saaduista palveluista erityisen paljon lapsen tilannetta paransi viimeisen vuoden aikana muun muassa perheelle annettu kotiapu ja päivähoidon tuki lapselle.

Eri palveluita tarvitsevan asiakkaan kohdalla ammattilaisten vastuunjako on epäselvä. Yhteisen avuntarjoamisen sijaan oli jouduttu pohtimaan, kenen vastuulla lapsi ja lapsen asiat ovat. Toisaalta sosiaalityöntekijöiden kuormitus työssään oli suuri. Kiireen lisäksi paineita lisäsivät yllättävät kriisiytyvät tilanteet, työntekijöiden vaihtuvuus ja jatkuvat organisaatiomuutokset.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosina 2013−2015 toteuttaman LaskeTut-hankkeen tarkoituksena on, että lastensuojelun ammattilaisilla ja lastensuojelun ilmoitusvelvollisilla on tietoa ja välineitä yhteistyön toteuttamiseen ja tietojenvaihtoon ja että lastensuojelun palvelujärjestelmän toimivuudesta ja vaikutuksista on tutkimukseen perustuvaa tietoa.

Tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia esitellään LaskeTut-hankkeen ”Järjestelmä lapsen puolella?” -päätösseminaarissa 8.12.2015 Helsingissä.

Lisätiedot

erikoistutkija Tarja Heino, THL, p. 029 524 7245, [email protected].fi
sosiaalineuvos Marjo Lavikainen, STM, puh. 029 516 3581, [email protected]