Lastenneuvoloista entistä monipuolisempia lasten ja lapsiperheiden tukiverkkoja

Sosiaali- ja terveysministeriö 4.3.2003 9.28
Tiedote 70/2003

Lastenneuvolatyöryhmä on valmistellut valtakunnallisen oppaan neuvolatyön kehittämiseksi. Oppaan keskeiset ehdotukset ovat:

1) Lapsiperhetyötä tekevien moniammatillisen yhteistyön tehostamien ja tiivistäminen

Lastenneuvolatyöryhmä ehdottaa, että kunnassa tai suuremmalla alueella selvitetään, miten lapsiperheille tarkoitetut palvelut kootaan nk. perhepalvelukeskukseen tai –verkostoon. Suunnitteluvaiheessa määritellään perhepalvelun keskeiset toimijat, vastuut ja suhde kunnan hyvinvointipolitiikkaan ja lapsipoliittisiin ohjelmiin. Perhepalvelukeskuksen toiminta-ajatuksena on kodin, neuvolan, päivähoidon, sosiaalityön ja terveydenhuollon sekä paikallisista olosuhteista riippuen myös vapaaehtoisjärjestöjen ja seurakuntien yhteistyön kehittäminen.

Lastenneuvolat kuuluisivat perhepalvelukeskukseen tai -verkostoon, mutta ne jatkaisivat toimintaansa nykyiseltä pohjalta. Neuvolatyön ydinparin, terveydenhoitajan ja lääkärin lisäksi neuvoloihin lisättäisiin sosiaalialan osaamista, siten että sosiaali- tai terveysalan peruskoulutuksen ja tarvittavan täydennyskoulutuksen saaneet ammattihenkilöt toimisivat terveydenhoitajien työpareina tukea tarvitsevissa perheissä. Asiakassuhteissa säilyisi jatkuvuus, kun perhetyöntekijä voisi toimia myös perheen yhdyshenkilönä päivähoidon ja koulun kanssa.

2) Vaikuttavien ja perheiden osallistumista kehittävien toimintatapojen tehokkaampi käyttäminen

Tällaisia toimintatapoja ovat vauvan ja vanhempien vuorovaikutuksen tukeminen, jonka merkitystä korostetaan monissa tutkimuksissa. Varhaisen vuorovaikutussuhteen laatu on tutkimusten mukaan erittäin merkittävä sekä lapsen tunne-elämää että myös älyllistä kehitystä muovaava tekijä. Lastenneuvolan yksilöllinen tuki perheille tässä vaiheessa voi olla ratkaisevan tärkeä. Perheitä voidaan tukea myös perustamalla odotusajasta uhmaikään ulottuvia, vertaistukea antavia vanhempainryhmiä sekä lisäämällä yleensä perhetyötä ja kannustamalla isiä osallistumaan toimintaan nykyistä enemmän. Kotikäyntien merkitystä on arvioitava uudelleen. Monet kunnat ovat säästösyistä luopuneet kotikäynneistä, vaikka tutkimusten mukaan perheiden omaan arjen ympäristöön tehtyjen kotikäyntien avulla neuvolalla on todelliset mahdollisuudet auttaa perhettä.

3) Tukea tarvitsevien perheiden parempi tunnistaminen ja auttaminen

Neuvoloiden olisi seurattava kaikkia perheitä pikkulapsivaiheen ajan, koska perheiden tilanteet saattavat vaihtua nopeastikin. Erityistä tukea tarvitsevien perheiden auttamiseksi olisi kehitettävä edellä mainittua moniammatillista työtä ja tihennettävä tai pidennettävä tällaisten perheiden tapaamisia neuvolassa sekä järjestettävä suunnitelmallista, perhetyöntekijän kotikäyntien avulla toteutuvaa tukea.

4) Perheiden ongelmatilanteisiin tarttuminen

Pulmatilanteisiin, kuten parisuhdevaikeuksiin, vanhempien alkoholin tai huumeiden käyttöön, perheväkivaltaan tai synnyttäneen äidin masennukseen puuttumiseen tarvitaan rohkeutta, osaamisen kehittämistä, työnohjausta sekä vastuuhenkilöiden nimeämistä. Lastenneuvolalta odotetaan myös yhä enemmän kykyä tukea ja ohjata vanhempia lasten levottomuuteen, käyttäytymishäiriöihin tai kehityksen erityisvaikeuksiin liittyvissä ongelmissa.

5) Toimintaedellytysten turvaaminen

Kohtuullisten toimintaedellytysten turvaamiseksi työryhmä ehdottaalaskelmiin perustuen, että kokopäiväistä neuvolatyötä tekevää terveydenhoitajaa kohden olisi korkeintaan 400 lasta ja lääkäriä kohden 2 800 alle kouluikäistä lasta. Nykyiset suositukset ovat 400 ja 3 200 lasta, mutta käytännössä lapsimäärät ovat suurempia. Tarkkoja laskelmia ei ole, mutta arvioidaan, että tällä hetkellä yhtä terveydenhoitajaa kohden on monilla paikkakunnilla 500 – 600 lasta. Lisäksi olisi huolehdittava neuvolahenkilökunnan täydennyskoulutuksesta, kehittämis- ja laadunseurantatyöstä sekä neuvolatyön johtamisen tehostamisesta.

Työryhmä toteaa, että neuvolatyö on kustannuksiltaan erittäin edullista toimintaa. Muutamissa kunnissa tehtyjen laskelmien mukaan yhden lapsen koko lastenneuvolaseuranta maksaa n. 600 – 1000 euroa.

Nyt julkaistava neuvolatoiminnan kehittämisen opas on laaja ja sisältää hyvinkin yksityiskohtaisia ohjeita neuvolatyön arkipäivään. Oppaaseen sisältyy myös kunnan päättäjille tarkoitettu osio, jossa suositellaan moniammatillisen lastenneuvolatyön mallia ja kuvataan siihen vaadittavia resursseja.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime vuoden tammikuussa asiantuntijatyöryhmän kehittämään lastenneuvolatoimintaa lasten ja perheiden tarpeita vastaavaksi ja valmistelemaan toiminnasta suosituksen ja tarvittaessa muuta ohjeistusta. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut lasten ja nuorten lääkäri, lääkintöneuvos Merja Saarinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmä on saanut tehtävänsä valmiiksi ja valmistellut julkaisun Lastenneuvolat lapsiperheiden tukena - Suositukset lastenneuvolatoiminnan järjestämiseksi kunnissa.



Lisätietoja:

Lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, puh. (09) 160 74030

Ylitarkastaja Marjaana Pelkonen, STM, puh. (09)160 74036