FI SV

Lapsille ja perheille suunnatut ruotsinkieliset palvelut kartoitettu

Sosiaali- ja terveysministeriö 24.2.2017 15.03
Tiedote 27

Osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE) on tehty selvitys, jossa kartoitetaan ja arvioidaan suomenruotsalaisille tarkoitettujen palvelujen nykytilannetta.

Samalla arvioitiin LAPE-ohjelman vaikutuksia ruotsinkielisiin lapsiin ottaen huomioon myös ohjelmaa koskevat sote- ja maakuntauudistuksen säännökset.

Ruotsinkieliset peruspalvelut toimivat pääsääntöisesti hyvin

Selvityksen mukaan ruotsinkieliset perus- ja lähipalvelut ovat pääsääntöisesti toimivia. Esimerkiksi koulutus ja varhaiskasvatus on järjestetty kielen perusteella, joten meillä on rakenteita, jotka selvästi tukevat ruotsinkielistä palvelutuotantoa. Tilanne tosin muuttuu, kun tarkasteluun otetaan erityispalvelut ja muut vaativammat palvelut; joillakin paikkakunnilla on vaikeampi taata palveluketjun toimivuus alusta loppuun asti ruotsiksi.

Selvityksessä todetaan, että yksilön kielelliset oikeudet eivät muodollisesti muutu lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisen myötä. Sitä vastoin kielellisten oikeuksien toteutuminen on käytännössä osoittautunut haasteelliseksi, kun kunnat ja maakunnat jakavat vastuun palvelukokonaisuudesta. Viranomaisten osalta seurauksena on lähinnä se, että ruotsinkieliset lapsille ja perheille suunnatut palveluketjut on suunniteltava entistäkin tarkemmin.

Palveluketjut ja kilpailutus suunniteltava huolellisesti

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttavat siten, että ruotsinkielisen vähemmistön osuus maakunnissa tulee olemaan suhteellisesti pienempi kuin mitä se on ollut kunnissa. Tämä asettaa vaatimuksia maakunnille ja kunnille, joiden on huolellisesti suunniteltava, miten ne turvaavat lapsille, nuorille ja perheille kohdennetut ruotsinkieliset palvelut. YK:n yleissopimus lasten oikeuksista toteutuu vain jos lapsi voi käyttää omaa äidinkieltään - tämä on taattu myös kansallisessa lainsäädännössä sekä suomen- että ruotsinkielisille lapsille.

Lapsi- ja perhepalveluiden osalta on tärkeää, että myös kilpailutetut palvelut toimivat sekä suomeksi että ruotsiksi tai että suomen- ja ruotsinkieliset palvelut kilpailutetaan erikseen. Kielellisten oikeuksien huomioiminen kilpailutuksissa onkin otettava osaksi LAPE-jatkovalmistelua, jotta viranomaiset jo hankintamenettelyn alussa tiedostavat velvollisuutensa turvata kaksikieliset palvelut.

Käytännössä kielellisten oikeuksien toteutuminen edellyttää linjauksia ja suunnitelmia siitä, miten kehitystä täytyy ohjata. Lähtökohtana ovat toimivat kaksikieliset ratkaisut, mutta tietyissä tilanteissa saatetaan tarvita erityisratkaisuja kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi käytännössä.

Selvitys perustuu haastatteluihin ja verkkokyselyyn, ja lisäksi kartoitukseen käytettiin myös muuta aineistoa ja raportteja. Selvitystä täydennettiin juridisella tarkastelulla, jossa LAPE-ohjelman aineistoa vertailtiin voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Selvitys on toistaiseksi saatavilla vain ruotsiksi:

Lisätietoja

Torbjörn Stoor, toimitusjohtaja, e[email protected], p. 040 717 7367

Maria Kaisa Aula, LAPE-ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja, p. 050 530 9697