Hyppää sisältöön
Media

Lapsifoorumin dialogit rakensivat ymmärrystä lasten ja perheiden maailmasta

opetus- ja kulttuuriministeriö sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 1.11.2018 9.59
Lapsifoorumin dialogit rakensivat ymmärrystä lasten ja perheiden maailmasta

Lasten ja nuorten osallisuus ja kohtaaminen nousivat tärkeimmiksi teemoiksi ensimmäisen Lapsifoorumin keskusteluissa. Monipuolinen osallistujajoukko lähti rohkeasti mukaan avoimeen dialogiin, jonka tavoitteena oli tuoda yhteen niin lasten, nuorten kuin aikuisten näkemyksiä tasa-arvoisesti ja rakentaa yhteistä ymmärrystä.

Alkuodotukset uudenlaisen dialogimenetelmän käyttöön olivat hieman jännittyneet mutta toiveikkaat. Osallistujat toivoivat lähes poikkeuksetta aitoa keskustelua, lasten ja nuorten äänen kuulumista ja uusia ajatuksia. 

Onnistuiko foorumi lunastamaan odotukset? Kysyimme muutamalta osallistujalta, miten foorumiin valittu dialogimenetelmä toimi ja miten he rakentaisivat lapsiystävällisempää tulevaisuutta. 

Dialogimenetelmä keräsi kiitosta – sen avulla päästiin aidosti keskustelemaan lasten asioista

Suvi Laru Väestöliitosta koki dialogimenetelmän innostavana.

”Dialogimenetelmä oli aivan loistava ja äärettömän innostava. Meidän ryhmä pääsi selvästi asian ytimeen ja aidosti kuultiin toista. Nuoret uskalsivat aidosti sanoa, mikä heitä oikeasti mietityttää ja mitkä ovat ne kohdat, mitä he haluaisivat muuttaa tulevaisuuden Suomessa. Itse pohdin, että kohtaaminen on lähtökohta siihen, että lapset ja nuoret tulevat kuulluiksi”, kiteytti Suvi Laru Väestöliitosta keskustelujen päätteeksi.

Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toiminnanjohtaja Petra Magga-Vars kiitti dialogimenetelmää siitä, että se osallistaa kaikkia ja sen avulla voidaan riisua pois vakiintuneet roolit. 

”Meidän ryhmässä keskusteltiin perheiden hyvinvoinnista ja siitä, että miksi nuoret eivät perusta perheitä silloin, kun on perheiden perustamisen aika. Tällaista avointa keskustelua, dialogia, pitäisi käydä myös paikallisella tasolla ja ilman titteleitä. Toivoisin että lasten asiat tuodaan yhteisöllisen vaikuttamiseen pieniin mikroympäristöihin.”

Petra Magga-Vars toivoo dialogia käyttöön myös yhteisöihin.  

Myös Jan Ihatsu sosiaali- ja terveysministeriöstä koki dialogimenetelmän hyvänä. ”Meidän ryhmässä oli ihmisiä monesta eri taustasta, eri-ikäisiä kymmenvuotiaista eläkeläisiin, ja kaikki pääsivät ääneen tämän menetelmän kautta. Keskustelun teemat tulivat ryhmästä itsestään. Oli tosi luonnollinen tapa jutella tästä aiheesta.” 

Hänen ryhmässään puhuttiin paljon perheen yhdessä vietetystä ajasta, ja siitä, miten lapset ja aikuiset saavat koulun ja työn ohessa vietettyä yhdessä aikaa myös päivällä. 

Vanhemmuudesta, perheen roolista lapsen elämässä ja läsnäolosta puhuttiin myös Helsingin kaupungin liikuntapalveluissa työskentelevän Essi Kaipaisen ryhmässä. 

”Itse kiteyttäisin niin, että aikuisten tulisi olla oikeasti läsnä ja lasta varten. Pitäisi panostaa perheen yhteiseen tekemiseen, kehittää yhteisiä rutiineja ja panostaa vuorovaikutukseen. Varata sille aikaa.”

Lapsiystävällisempi tulevaisuus rakennetaan monen asian summana

Haastattelemamme osallistujat löysivät myös yksittäisiä keinoja, joilla lapsiystävällisempää tulevaisuutta voidaan rakentaa. Yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää lasten ja nuorten aitoa osallistamista.

Jan Ihatsu haluaa kuulla lasten ja nuorten ajatuksia tulevaisuudesta.

Jan Ihatsun mukaan lapsiystävällinen maailma voidaan rakentaa kuuntelemalla lapsia ja nuoria siitä, mitä he haluavat tulevaisuudelta. Aikuiset ja asiantuntijat helposti ajattelevat, että maailman pitää olla tietynlainen, jolloin lasten ja nuorten näkökulma saattaa unohtua. 

Myös Suvi Laru painotti lapsen äänen kuulumista kaikkien perheiden elämässä. Hän nosti esiin, myös työn ja perheen yhteensovittamisen. 

”Työnantajat tarvitsevat työntekijöitä ja perheet tarvitsevat vanhempia. Työn ja perheen yhteensovittamisen tulisi olla aidosti totta kaikissa perheissä.”

Essi Kaipainen tukisi lasten liikkumista enemmän niin perheissä kuin päivähoidossa.

Essi Kaipainen toivoi perheille enemmän tukea, jotta lapset saataisiin liikkeelle. 

”Liikkumisen näkökulmasta lapsiystävällisempää tulevaisuutta tukisi se, että tarjottaisiin koulutusta ja tukea varhaiskasvatukseen, jotta lapset liikkuisivat päivän aikana enemmän. Yksi puute tällä hetkellä on se, ettei puhuta, mikä on fyysisen aktiivisuuden taso päivähoidossa päivän aikana ollut. Siksi vanhemmat eivät voi tietää, miten paljon päivähoidossa on liikuttu tai pitäisi liikkua päivän päätteeksi.”

Petra Magga-Vars toivoi lisää avointa keskustelua ja perhekäsitteen imagon nostamista. Hänen tyttärensä piti tulevaisuudessa tärkeänä sitä, että saa asua puhtaassa luonnossa. 

 

Lapsifoorumin antia käytetään kansallisen lapsistrategian valmistelussa

Ensimmäinen Lapsifoorumi järjestettiin 30.10.2018. Se kokosi laajasti järjestöjä, viranomaisia, aikuisia ja lapsia, nuoria ja virkamiehiä, yrityksiä ja kansalaisia käymään dialogia lasten, nuorten ja perheiden asioista. Paikalla tilaisuudessa oli 120 osallistujaa ja verkon kautta mukana oli 250 henkilöä.

Lapsifoorumi on osa kansallisen lapsistrategian valmistelutyötä, jossa tavoitteena on lapsiystävällisempi Suomi. Seuraava Lapsifoorumi on tarkoitus järjestää 10.1.2019. 

Lapsifoorumin tallenne on katsottavissa verkossa osoitteessa: https://prospectumlive.com/event/lapsifoorumi

Valokuvia Lapsifoorumista löytyy osoitteesta: https://www.flickr.com/photos/okmfi/sets/72157703021491215

Sivun alkuun