LAPE-muutosohjelma: Ministeriöt tukevat, mutta varsinaisen muutoksen tekevät ammattilaiset lasten ja perheiden kanssa

Opetus- ja kulttuuriministeriöSosiaali- ja terveysministeriö 10.4.2017 12.10
Tiedote

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) ensimmäisessä konferenssissa haettiin eväitä siihen, miten satavuotiaassa Suomessa lasten hyvinvoinnin menestystarina voisi jatkua. Mukana oli sekä tutkijoita, päättäjiä että maakuntien LAPE-hankkeiden edustajia.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE on yksi lapsiin ja nuoriin liittyvistä hallituksen kärkihankkeista. LAPE-ohjelman konferenssisarjan Lasten hyvinvointi Suomessa ensimmäinen osa järjestettiin Helsingissä 28.–29.3.2017. Seuraava konferenssi on 26.-27.10.2017.

Lasten, nuorten ja perheiden eriarvoisuutta voidaan vähentää ylittämällä lapsi- ja perhelähtöisesti sivistys- ja sote-palveluiden, kunnan ja maakunnan välisiä rajoja.

"Ministeriöt mahdollistavat, mutta varsinaisen muutoksen tekevät eri alojen ammattilaiset yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa", totesivat ministerit Juha Rehula ja Sanni Grahn-Laasonen puheenvuoroissaan.

Lapsikäsitys ja lapsilähtöisyys hallituksen kärkihankkeissa

LAPE-hankkeen keskeisiä teemoja ovat lapsikäsitys ja lapsilähtöisyys. Emeritaprofessori Lea Pulkkinen valaisi käsitteitä Helsingissä järjestetyssä ensimmäisessä LAPE-konferenssissa.

Pulkkinen on tarkastellut kahden hallituksen kärkihankkeen lapsikäsitystä: opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoiman kärkihankkeen Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoiman Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman.

”Kärkihankkeissa käytetyn lapsikäsityksen mukaan lapset ovat aktiivisia oman elämänsä rakentajia. Käsitys perustuu muun muassa tietoon, lapsen etuun ja oikeuksiin. Lapsilähtöisyys puolestaan korostaa lapsen yksilöllisyyden ja oman toimijuuden kunnioittamista ja tähän perustuvaa pyrkimystä luoda aktivoiva kasvuprosessi, jossa otetaan huomioon lapsen yksilöllisyys ja kehitysvaihe”, Pulkkinen kertoi.

Perheiden monimuotoisuuden tunnistaminen tukee lapsen etua

Tuleva perhe- ja peruspalveluministeri, kansanedustaja Annika Saarikko korosti puheessaan vanhemmuuden tukemista keinona lasten auttamiseen. Hän ilmaisi huolensa, osataanko nykyajan perhetilanteet, kuten ero- tai sateenkaariperheet, huomioida riittävällä tasolla palveluja kehitettäessä.

”Lasten etu huomioidaan parhaiten tukemalla koko perhettä. Erilaisten perheiden ja monimuotoisuuden tunnistaminen on erittäin tärkeää. Mitään perhemuotoa ei pitäisi tarvita selitellä tai tuntea siitä huonommuutta”, Saarikko sanoi.

Lasten eriarvoistuminen näkyy jo koulussa

Jyväskylän yliopiston professorit Katariina Salmela-Aro sekä Jouni Välijärvi toivat esiin huolensa koululaisten eriarvoistumisesta. Viimeisimmät Pisa-tutkimukset kertovat, että vaikka suomalaisten lasten oppimistulokset ovat vielä kokonaisuutena ottaen hyvällä tasolla, heidän oppimisintonsa tuntuu olevan hukassa.

”Huolestuttavinta on, että oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet. Nykyisin heikoimpien ja parhaiten menestyvien lasten erot oppimisessa vastaavat jo usean vuoden opintoja. Peruskoulun päättyessä jo yli kymmenesosan taidot eivät riitä työelämän tarpeisiin ja opiskeluun”, Jouni Välijärvi kertoi.

Lisäksi Suomessa on havaittu OECD-maiden suurin ero kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä koulussa viihtymisessä. Ongelma korostuu maahanmuuttajapoikien kohdalla.

”Peruskoulun on sovittava kaikille nuorille. Kun into oppia puuttuu ja merkittävät oppimiskokemukset tulevat koulun ulkopuolelta, syrjäytymisriski kasvaa”, Katariina Salmela-Aro totesi.

Koululla voisi olla jatkossa nykyistä suurempi rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnissa

Koulun ja varhaiskasvatuksen rooli lasten elämässä nousi esille monessa puheenvuorossa.  Koululla ja varhaiskasvatuksella voisi tulevaisuudessa olla merkittävämpi rooli lasten hyvinvoinnissa, ovathan ne keskeinen osa lasten arkea.

Osallistava lähestymistapa on yksi keino vaikuttaa nuoriin ja heidän motivoitumiseensa.

”Kun nuori tuntee voivansa itse vaikuttaa asioihin, oppii tekemään yhdessä ja saavuttaa tavoitteita, hänen kompetenssinsa ja itsevarmuutensa kasvaa. Lapsille pitäisi luoda keinot tunnistaa mahdollisuuksia, jotta he löytäisivät suunnan elämälleen ja voisivat vaikuttaa tulevaisuuteensa”, Katariina Salmela-Aro sanoi.

Palvelujen kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä, ketteryyttä unohtamatta

Lasten ja nuorten palvelujen jakautuminen sote-uudistuksen jälkeen kunnille ja maakunnille huolestutti konferenssin paneeliin osallistunutta lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilaa (kuvassa vasemmalla):

”Kunnissa ja lähiyhteisöissä tehdään hyvää kehitystyötä lasten hyvinvoinnin eteen. Miten kansallinen ohjelma tukee tätä?” Kurttila toivoi palvelurakenteen uudistamiseen pitkäjänteisyyttä: ”Rakenteet tarvitsevat pitkän perspektiivin. Niitä ei voi myllätä koko ajan, koska se vaarantaa lasten hyvinvoinnin eteen tehtävää kehitystyötä.”

Professori Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopistosta painotti, että lasten ja perheiden palveluja kehitettäessä täytyy ottaa huomioon yhteiskunnan nopea muutosvauhti. Palveluja pitäisi kehittää ketterästi, ilman raskaita rakenteita, jotta palvelut saadaan mukautumaan muuttuviin tuen tarpeisiin.

Yhteistyötä yli hallintorajojen

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö koordinoivat yhdessä Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa.

”LAPE-muutosohjelman toimeenpano opetus- ja kulttuuriministeriössä koskee lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Näin ollen ministeriömme rooli muutosohjelman toteuttamisessa tulee vahvistumaan jatkossa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueen muissa kärkihankkeissa edistetään laajasti lasten ja nuorten hyvinvointia”, totesi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen avatessaan konferenssin.

Konferenssin päätöspuheenvuorossa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula muistutti, että hankkeen onnistuminen edellyttää hallintorajojen ylittämistä yhteisen tekemisen kautta.

”Lapsen auttamisessa on tärkeää, että löytyy ammattilainen, joka ottaa vastuun. Nykyisin asiakasta koskeva tieto on hajaantunut lukuisiin eri rekistereihin, mikä on vaikeuttanut tiedon jakamista eri viranomaisille.  Jatkossa ammattilaisten mahdollisuuksia asiakaslähtöiseen tiedonjakamiseen pyritään edistämään. Nyt on lupa käyttää ja levittää hyviä toimintamalleja, yli maakuntarajojen.”

”OKM ja STM kehittävät yhteistyötään, jotta säädökselliset ongelmat saadaan poistettua, mutta laki muuttuu tekemiseksi vasta ihmisten kautta”, Rehula sanoo. ”Ammattilaiset tekevät muutoksen, jota ministeriöt tukevat. Sote-uudistus seuraa perässä.”

Teksti: Sari Sandrini
Kuvat: Tuomas Sarparanta ja OKM