Lääkelainsäädäntöön muutoksia uuden perustuslain johdosta

Sosiaali- ja terveysministeriö 8.8.2002 12.00
Tiedote 214/2002

Lääkelakia, apteekkimaksuista annettua lakia ja lääkkeiden velvoitevarastointilakia muutetaan siten, että laeissa olevat valtuutus-säännökset asetusten ja alemmanasteisten määräysten antamiseen ovat uuden perustuslain mukaiset. Myös Lääkelaitoksesta annettuun lakiin tehdään eräiden säännösten sanamuotoa tarkentavia muutoksia. Samalla lääkelain muutoksenhakusäännösten sisältö muutetaan hallintolainkäyttölain mukaiseksi. Lisäksi lakeihin on tehty eräitä merkittäviä sisällöllisiä muutoksia.

Apteekkimaksun perusteena on jatkossa pelkästään lääke-myynnin liikevaihto

Hallitus päätti torstaina 8. elokuuta esittää, että presidentti vahvistaisi mainittujen lakien muutokset. Lait on tarkoitus vahvistaa perjantaina, ja ne tulevat voimaan vuoden 2003 alusta.

Lääkkeiden vähittäismyyntihintoja koskevaa säännöstä tarkennetaan ja sairaala-apteekkien toimintaa koskevia säännöksiä uudistetaan

Lääkkeiden vähittäismyyntihintoja koskevaa 58 §:ää tarkennetaan siten, että lääkkeiden samahintaisuusperiaate täsmentyy. Jatkossa apteekit eivät voi lääkkeitä myydessään poiketa asetuksella vahvistettavan lääketaksan mukaisesta hinnasta.

Sairaala-apteekkien toimintaa helpotetaan muun muassa siten, että sairaanhoitopiirien sairaala-apteekin toiminta-alueena voi olla koko sairaanhoitopiiri. Muutoksella mm. helpotetaan sairaanhoitopiirien eri sairaaloiden välistä yhteistyötä lääkehuollossa.

Apteekit voivat jatkossa antaa Schengen-sopimuksen mukaisen todistuksen eräiden huumaavia tai psykotrooppisia aineita sisältävien lääkkeiden kuljettamiseksi Schengen-alueen maasta toiseen. Nykyisin todistuksen voi antaa vain Lääkelaitos.

Lisäksi eräitä aikaisemmin lääkeasetukseen ja Lääkelaitoksen määräykseen sijoitettuja säännöksiä on nostettu lakeihin, koska niiden hierarkiatasoa ei voitu uuden perustuslain mukaan pitää riittävänä. Aikaisemmilla asetuksen ja määräyksen säännöksillä on puututtu yksilöiden ja oikeushenkilöiden asemaan tavalla, joka perustuslain mukaan edellyttää lailla säätämistä. Tärkeimmät nyt lakiin otettavat säännökset koskevat lääketukkukauppojen valmiussuunnitelman laatimisvelvoitetta sekä eräitä eläinlääkintää, lääkkeiden toimittamista ja lääkkeiden markkinointia koskevia säännöksiä.


Apteekkimaksun perusteeksi lääkemyynnin liikevaihto ja mahdollisuus hakemuksesta alentaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden apteekkien apteekkimaksua

Nykyisin apteekkimaksusta annetun lain mukaan apteekkimaksun perusteena on apteekkien koko liikevaihto. Apteekeissa myydään kuitenkin lääkkeiden lisäksi muun muassa side- ja hoitotarvikkeita sekä jonkin verran esimerkiksi luontaistuotteita. Apteekkimaksujen kohdistuminen myös näiden tuotteiden myyntiin on nostanut niiden hintoja. Lakimuutoksen tultua voimaan apteekkimaksun perusteena olevasta liikevaihdosta saa vähentää muiden tuotteiden kuin lääkkeiden liikevaihdon. Jos apteekeissa myytävien muiden kuin lääkevalmisteiden osuus kasvaa liian suureksi, se voi heikentää apteekkien päätehtävänä olevaa lääkemyyntiä. Tämän vuoksi apteekkimaksusta tehtävälle vähennykselle on kuitenkin säädetty 20 prosentin katto apteekin liikevaihdosta laskettuna. Apteekkimaksu kasvaa progressiivisesti apteekkien lääkemyynnin perusteella ja on korkeimmillaan nyt 11 prosenttia liikevaihdon lisäyksestä.

Suomen vanhimpien alkuperäisessä asussaan toimivien apteekkien toiminnan turvaamiseksi apteekkimaksusta annettuun lakiin on otettu säännös, jonka mukaan museoviraston kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi määrittelemän apteekin apteekkimaksua voidaan alentaa tai se voidaan poistaa kokonaan. Apteekkimaksun alennuksella pyritään turvaamaan vielä toiminnassa olevien alkuperäisten 50-luvun tai vanhempien apteekki-interiöörien säilyminen. Tällaisia apteekkeja on maassamme jäljellä vain muutama.