Päihdepalvelujen laatusuositukset

Sosiaali- ja terveysministeriö 10.9.2002 6.30
Tiedote 238/2002

Päihdepalvelujen laatusuosituksilla sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto tahtovat lisätä päihdepalvelujen saatavuutta ja parantaa niiden laatua. Suosituksissa on pyritty yksityiskohtaisuuteen ja konkreettisuuteen, jotta niistä olisi hyötyä palvelujen suunnittelijoille, järjestäjille, tuottajille ja asiakkaille. Lisäksi oppaaseen on sisällytetty taustatietoa palvelujärjestelmästä, päihdetyön erityispiirteistä sekä esitettyjen suositusten arviointiperusteista. Opas on valmisteltu Stakesin asettamassa asiantuntijatyöryhmässä. Päihdepalvelujen laatusuositukset julkistettiin IX Valtakunnallisten päihdepäivien yhteydessä Helsingissä tiistaina 10. syyskuuta.

Päihdepalvelujen laatusuositusten keskeiset periaatteet ovat:

- Päihdehaittojen torjuntaa on toteutettava laaja-alaisesti kunnassa. Päihdehaittojen ehkäisytyö edellyttää tietoista kunnallista suunnittelua ja strategiaa. Palvelujen mitoituksessa ja toimintaperiaatteissa on otettava huomioon päihteiden kulutuksessa tapahtuvat muutokset.

- Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat keskeinen osa kaikkien kuntien päihdehuoltoa.

- Hyvin toimivat päihdepalvelut ovat tärkeä osa sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä, hyvinvoinnin lisäämistä ja terveydellisen tasa-arvon vahvistamista.

- Asiakaslähtöinen työskentelytapa on sekä eettisesti perusteltua että yhteiskunnallisesti hyödyllistä. Palveluihin pääsyn on oltava esteetöntä. Asiakas osallistuu oman kuntoutuksensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

- Palveluissa puolustetaan asiakkaan perusoikeuksia.

- Asiakkaan edellytyksiin käyttää palveluja on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asiakkaiden ikä, sukupuoli, kieli ja muu kulttuuritausta otetaan huomioon toimivaa palvelukokonaisuutta järjestettäessä.

- Väestöpohjainen ja seudullinen kustannusten jakojärjestelmä on huolellisesti toteutettuna käyntikohtaista laskutusta asiakasystävällisempi, kustannustehokkaampi ja helpommin ohjattavissa.

- Maksusitoumusjärjestelyt eivät saa olla joustavan ja tehokkaan palveluohjauksen este.

- Palveluasumisessa ja myös tilapäismajoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota käytettävien tilojen tasoon ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumiseen.

- Päihdetyön johtamista on vahvistettava. Henkilöstön mitoitukseen, osaamiseen ja jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Taustaa

Päihteiden kulutuksen kasvaessa väestön päihdepalvelujen tarve lisääntyy nopeasti. Alkoholin kokonaiskulutuksen odotetaan jatkavan kasvuaan. Huumeiden käytöstä aiheutuneiden hoitokulujen kasvun oletetaan niin ikään pysyvän korkealla tasolla. Päihteet ovat merkittävin yksittäinen kansanterveysriski Suomessa. Muutokset päihteiden käytössä ja käyttötavoissa ovat selkein yksittäinen tekijä, jonka vuoksi suomalaiset tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Suomella on 1990-luvun laman vuosilta myös toisenlaisia kokemuksia. Tuolloin alkoholin kulutus laski, mutta palvelutarpeet kasvoivat siitä huolimatta. Kehityksen taustalla oli epätarkoituksenmukainen palvelujen hallinnointi: sosiaalitoimen päihdehuoltomenoissa säästettiin, mutta samanaikaisesti terveydenhuollon menot kasvoivat sitäkin nopeammin. Suurin hoitokustannusten kasvu kohdistui erikoissairaanhoitoon.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali-ja terveysministeriölle, mutta palvelupolitiikka on osa kunnallista päätöksentekoa. Kunnat ohjaavat palveluja kuntien ja palvelujen tuottajien keskinäisillä sopimuksilla. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteinen suositus on tästä hyvä esimerkki: julkinen valta, sekä valtio että kunnat, tarvitsevat toisiaan parhaiden toimintatapojen löytämiseksi. Myös järjestöt ovat aktiivisesti mukana. Asiakaslähtöisyys – herkkyys asiakkaiden tarpeille ja oikeuksille on hyvin toimivan palvelujärjestelmän keskeinen edellytys.

Laadukas päihdehuolto edellyttää myös vahvaa yhteistä näkemystä sosiaalisesta vastuusta. Koska päihteiden käyttö ja haitat kasautuvat väestössä voimakkaasti, päihdepalveluilla tulisi tavoittaa erityisesti niitä, joiden omat edellytykset ovat heikoimmat. Yksinäiset, keski-ikäiset miehet ovat edelleen merkittävä asiakasryhmä. Myös päihteitä käyttävien nuorten ja päihdeongelmaisten lapsiperheiden tarpeet tulee ottaa huomioon.

Päihdehuollon erityispalvelujen järjestäminen edellyttää kuntien välistä yhteistyötä, jotta palvelujen laatu ja saatavuus turvataan. Suosituksissa on otettu kantaa päihdetyön lähtökohtiin ja strategiseen suunnitteluun asiakastyössä, koko palvelujärjestelmän suunnitelmalliseen käyttöön, asiakkaan oikeuksiin ja erityistarpeisiin, toimitilojen tasoon, henkilöstön mitoitukseen, osaamiseen ja työssä jaksamiseen, varsinaiseen asiakastyöhön sekä arviointiin.

Päihdepalvelujen laatusuositukset, sosiaali- ja terveysministeriön oppaita ISSN 1236-116X;2002:3. Julkaisua myy Edita. Se on myös STM:n kotisivuilla www.stm.fi ks. julkaisut

Lisätietoja antavat: ylitarkastaja Olavi Kaukonen sosiaali- ja terveysministeriöstä puh.(09) 160 74177 ja GSM 050 5245796 sekä ylilääkäri Matti Liukko Suomen Kuntaliitosta, puh. (09) 77 12611, GSM 050 66394.

> Päihdepalvelujen laatusuositukset