Kasvun tuki - Tutkittuja työmenetelmiä lasten ja perheiden parissa työskenteleville

Opetus- ja kulttuuriministeriöSosiaali- ja terveysministeriö 5.6.2018 14.35
Uutinen

Lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tueksi on julkaistu kaikille avoin internet-portaali Kasvun tuki, johon on koottu näyttöön perustuvia ja vaikuttaviksi todettuja työmenetelmiä.

Tutkittuja työmenetelmiä on kiitettävästi saatavana, mutta kun perhe tarvitsee tukea, on tärkeää, että työntekijän ei tarvitse kahlata kaikkea tutkimustietoa läpi löytääkseen sopivan. Kasvun tuki -portaalista hän voi valita käyttöönsä mahdollisimman tarkoituksenmukaisen ja valmiiksi arvioidun menetelmän.

Tällä hetkellä Kasvun tuki -tietolähteessä on kuvaukset seitsemästätoista menetelmästä.

Käyttäjäystävällisen kuvauksen lisäksi kustakin menetelmästä on esitetty siitä saadut tutkimustulokset sekä arvioinnit, millaisten asiakasryhmien kanssa menetelmä soveltuu parhaiten käytettäväksi. Menetelmät arvioi Kasvun tuen tieteellinen toimitus. Arvioinnit pisteyttää tätä varten koottu monitieteellinen neuvosto.

Kasvun tuki -tietolähteen ovat tuottaneet THL:n asiantuntijatuella Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (Itla), Suomen Mielenterveysseura, Onni ja Helmi Karttusen säätiö sekä Lastensuojelun keskusliitto.

Arviointikriteeristö kaikkien käytettäväksi

Itlan kehitysjohtaja Petra Kouvonen. Kuva: Itla.

Itlan vastuulla on portaalin tuottaminen ja työmenetelmien arviointi, ja Suomen Mielenterveysseura vastaa menetelmien levittämisestä ja koulutuksesta.

Vahvan tai kohtalaisen pisteytyksen saaneet menetelmät on liitetty osaksi STM:n ’Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakkia’, ja niitä levitetään ja koulutetaan maakunnissa 2017-2018 osana STM:n ja OKM:n koordinoimaa LAPE-kärkihanketta.

Itlan kehitysjohtaja Petra Kouvonen kertoo, että menetelmiä on kerätty jo vuodesta  2014. Silloin Kuntaliitossa kokoontunut vanhempain tuen arviointia, kansallista levittämistä ja juurruttamista pohtiva verkosto päätti aloittaa vaikuttavien menetelmien kokoamisen samaan tietokantaan.

Nyt työtä jatkaa Kasvun tuen toimitus, joka kartoittaa uusia menetelmiä liitettäväksi tietolähteeseen. Vastaavanlaiset sivustot ovat olleet käytössä muissa Pohjoismaissa jo vuosia.

Kouvonen muistuttaa, että perheiden ja lasten kanssa tehtävään työhön on tarjolla paljon erilaisia työmenetelmiä, joita ei ole tutkittu, eikä tiedetä, kuinka ne loppujen lopuksi vaikuttavat esimerkiksi lasten psykososiaaliseen hyvinvointiin.

”Nyt voi mikä tahansa lasten ja perheiden kanssa työskentelevä järjestö, menetelmäkehittäjä tai tutkiva taho tarjota Kasvun tuen toimitukselle arvioitavaksi jo käytössä olevaa työmenetelmää.”

Menetelmä hyväksytään arvioitavaksi, jos työskentelyn kohderyhmänä ovat perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia ja jos menetelmästä on saatavana koulutusta Suomessa. Sen on myös perustuttava ajankohtaiseen teoriaan ja oltava eettisesti kestävä.

Kasvun tuki -sivustolta löytyy myös kaikille avoin arviointikriteeristö, johon yksittäiset toimijat ja menetelmänkehittäjät voivat verrata menetelmäänsä. Arviointikriteerien laadinnassa on konsultoitu muiden Pohjoismaiden kriteerejä, vaikka kukin maa laatii ne lopulta omia kansallisia tarpeitaan vastaaviksi.

”Toivomme pystyvämme pitkällä tähtäimellä auttamaan toimijoita siinä, mihin suuntaan menetelmää kannattaa kehittää ja mitä tutkimusta siitä puuttuu, mutta toistaiseksi meillä ei ole siihen riittävästi resursseja”, Kouvonen lisää.

Suosio yllätti

Koulutuspäällikkö Maiju Salonen Suomen Mielenterveysseurasta kertoo, että kuluvan LAPE-kauden aikana maakunnissa järjestetään koulutuksia neljästä työmenetelmästä: Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmätoiminta, Ihmeelliset vuodet -ryhmänhallintamenetelmä, Multidimensionaalinen perheterapia eli MDFT sekä Lapset puheeksi -keskustelu ja -perheinterventio.

Koulutuspäällikkö Maiju Salonen suosittelee Kasvun tuki -tietolähdettä kaikille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville. Kuva: Suomen Mielenterveysseura.

”Nuo neljä on pisteytetty Kasvun tuessa kaikkein vaikuttavimmiksi”, Salonen kertoo.

Maakuntien koulutukset järjestetään yhteistyössä LAPE-muutosagenttien kanssa. Niihin on kutsuttu julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalan sekä sivistyspuolen työntekijöitä ja lisäksi joitakin kolmannen sektorin toimijoita.

Kaikki maakuntien järjestämät koulutukset ovat jo täynnä. Salosen mukaan koulutusten kysyntä yllätti järjestäjät, eikä Kasvun tuki -toimituksella ole mahdollisuutta järjestää lisäkoulutuksia.

”Koulutusten suosion syy saattaa olla se, että LAPE-muutosohjelman myötä lapsiperhepalveluja järjestetään uudella tavalla, ja siihen tarvitaan muun muassa uusia ja näyttöön perustuvia menetelmiä. Myös tuleva sote- ja maakuntauudistus edellyttävät uudenlaisia lapsi- ja perhetyön työmenetelmiä.”

Salonen suosittelee kaikkien lasten ja perheiden kanssa työskentelevien tahojen tutustuvan Kasvun tuki -tietolähteeseen, sillä se on tarkoitettu kaikkien ammattilaisten avuksi.

”Jos joku toimija haluaisi järjestää koulutusta jostain portaalissa esiteltävästä menetelmästä, voi koulutusta tilata tämän vuoden jälkeen menetelmän kehittäjältä tai siitä vastaavalta toimijalta, joka on yleensä mainittu kunkin menetelmän yhteydessä”, Maiju Salonen lisää.


Mikä on Kasvun tuki?

Kasvun tuki on avoin tietolähde, johon on koottu tutkittuja työmenetelmiä lasten ja nuorten psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Parhaillaan (2017-2018) mukaan hyväksyttyjä vahvan tai kohtalaisen näytön saaneita työmenetelmiä levitetään osana STM:n ja OKM:n koordinoimaa LAPE-hanketta.

Tietolähde sisältää myös luokittelukriteerit menetelmien arvioimiseksi. Kaikki tietolähteessä esiteltävät menetelmät täyttävät seuraavat kriteerit:

  • Kohderyhmänä ovat perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia
  • Menetelmän teoreettinen viitekehys pohjautuu ajankohtaiseen tutkimustietoon lasten ja nuorten kehityksestä
  • Menetelmällä on selkeästi määritelty kohderyhmä, teoreettinen perusta ja Suomesta saatavilla oleva koulutus
  • Menetelmän eettisessä arvopohjassa näkyy asiakaslähtöisyys, osallistavuus, vuorovaikutuksellisuus ja voimaannuttavuus

Teksti: Iita Kettunen