Janette Grönfors
Kansainvälistä romanipäivää vietetään tänään 8. huhtikuuta

Sosiaali- ja terveysministeriö 8.4.2020 9.53
Kolumni

Tänäkin vuonna vietetään kansainvälistä romanipäivää, vaikka kokoontumisia, saatikka juhlia, ei järjestetä. Monien kaupunkien kaupungintalojen lipputangoissa hulmuaa sinivihreä lippu, jossa on punainen kärrynpyörä keskellä. Tämä on herättänyt positiivista kiinnostusta romaniväestöä kohtaan ja ainakin kysymykset ”mikähän lippu tämä on” ja ”miksi liputetaan”.

Kansainvälistä romanipäivää on vietetty erityisesti Euroopan romanien keskuudessa jo kohta 30 vuotta, ja sen merkitys on kasvanut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Juhlapäivä saatiin myös suomalaiseen allakkaan vuonna 2014.

Päivän tarkoituksena on nostaa esiin romaniväestön asemaan ja romanipolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Kaikissa maissa, joissa päivää vietetään, on luonnollisesti omat maakohtaiset painotuksensa romaniväestöä koskevista asioista, joihin halutaan kiinnittää erityistä huomiota juuri tänään ja kertoa siitä myös julkisesti. 

Poikkeustilanne vaikuttaa erityisesti köyhimpien romanien elämään Itä-Euroopassa

Tänä vuonna virusepidemia vaikuttaa monien köyhimpien romanien elämään etenkin Itä-Euroopassa ja Balkanilla. Heillä ei ole ruokaa, koska he eivät voi harjoittaa elinkeinoaan esimerkiksi muovin ja metallin keräämistä muun muassa ulkonaliikkumiskiellon ja puuttuvien kasvomaskien vuoksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että monet heistä ovat ulkopuolisen avun tarpeessa pysyäkseen hengissä.

Suomessa romanien olosuhteet ovat monessa suhteessa kansainvälisesti verrattuna hyvät, erittäin hyvät. Voimme silti korjata ja tehdä monia asioita vielä paremmin. Ihmisoikeudet kuuluvat ja ovat samat kaikille, siltikään ne eivät toteudu kaikille yhdenvertaisesti. Vähemmistöön kuuluminen asettaa romanit (kuten muutkin vähemmistöihin kuuluvat) herkemmin ja useammin ihmisoikeusloukkausten ja syrjinnän kohteeksi. Myös Suomessa.

Romanit ovat nykyään aktiivisia toimijoita romaneita koskevien asioiden käsittelyssä 

Suomen romaniväestön asioiden hoito aloitettiin valtionhallinnon tasolla jo vuonna 1956, kun Mustalaisasiain neuvottelukunta perustettiin. Assimilaatiopolitiikan tilalle oli tullut tarve ja halu rakentaa toisenlainen tapa elää yhdessä Suomessa ja mennä kohti yhdenvertaisuutta. Romanien tuli olla osallisina, aktiivisina toimijoina romaneita koskevien asioiden käsittelyssä. 

Pitkä yhteinen tie ja yhteistyö viranomaisten, järjestöjen ja aktivistien kanssa on tuottanut tulosta. 

Nykyisin romaniasiain neuvottelukunta toimii nykyaikaisen julkisoikeudellisen säännöstön ja neuvottelukunnalle asetuksella määrättyjen neuvoa-antavien tehtävien ja aloiteoikeuden mukaan. Vuonna 2006 vakinaistettiin myös alueellisten neuvottelukuntien sihteeritehtävät. Suomea pidetään Euroopassa romaniasioiden hoidon mallimaana ja sitähän Suomi onkin.

Suomessa hyvinvointipolitiikka on parantanut romanien elinolosuhteita

Suomessa harjoitettava hyvinvointipolitiikka ja romaneille suunnatut erityistoimet ovat parantaneet romanien elinolosuhteita. Suuria edistysaskeleita on otettu romanien asuinolosuhteiden parantumisessa, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osallistumisessa, perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä romanikielen yliopisto-opetuksen osa-alueilla.

Romaniasiain neuvottelukunnassa on tehty viimeisimmän vuosikymmenen aikana jo kaksi romanipoliittista ohjelmaa, jotka ovat luoneet strukturoidun tavan kehittää ja toteuttaa romaniasioiden hoitoa Suomessa niin valtionhallinnon kuin maakunta- ja järjestötasolla yhdessä romaniväestön itsensä kanssa. Ensimmäinen vuosien 2009-2017 romanipoliittinen toimenpideohjelma (ROMPO1) valmistui vuonna 2009. Sen pohjalta laadittiin myös järjestöjen oma ROMPO-ohjelma. 

Toisen ja käynnissä olevan romanipoliittisen ohjelman 2018-2022 (ROMPO2) päätavoite on tukea romanien myönteisesti jatkunutta yhteiskunnallista integraatioita sekä kielellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten oikeuksien myönteistä kehitystä. Ohjelman lähtökohtana on, että nykyinen lainsäädäntö ja kattava palvelujärjestelmä luovat hyvän pohjan romaniväestön yhdenvertaisuuden edistämiselle. Tätä työtä teemme yhdessä.

Hyvää kansainvälistä romanipäivää meille kaikille!

Janette Grönfors
Erityisasiantuntija
vs. pääsihteeri
Romaniasiain neuvottelukunta
Sosiaali- ja terveysministeriö