Saija Ohtonen-Jones:
Imetysmyönteisyys on osa lapsiystävällisyyttä

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 2.4.2019 16.10
Imetysmyönteisyys on osa lapsiystävällisyyttä
Kuva: Ari Hautaniemi

Imetys on tutkitusti hyväksi lapselle. Se suojaa infektioilta, sairauksilta sekä allergioilta ja tukee kognitiivista kehitystä. Lisäksi imetys edistää äidin ja vauvan välisen kiinteän ja turvallisen vuorovaikutussuhteen muodostumista. Tämä varhainen, turvallinen kiintymyssuhde luo pohjaa lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille myös tulevaisuudessa.

Imetyksen edistämisellä on myös vahva oikeudellinen perusta. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 24. artikla velvoittaa Suomen valtiota järjestämään vauvaperheille mahdollisuuden imetysohjaukseen. Perusteluna on lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan. 

Äidin tuki ja toiveiden toteutuminen on lapsen edun toteutumisen taustalla

Yli 80 % suomalaisista raskaana olevista äideistä suunnittelee imettävänsä. Toteutuvat imetysajat ovat kuitenkin selvästi suosituksia lyhyempiä. Vauvoja imetetään Suomessa keskimäärin 7-8 kk (suositus 12 kk), josta täysimetyksen kesto on noin 2 kk (suositus 6 kk). (THL, 2017)

Mistä ero imetystoiveen ja toteutuneen imetyksen keston välillä kumpuaa?

Yksi todennäköisimmistä syistä on tutkimusten perusteella oikea-aikaisen ja riittävän imetysohjauksen ja -tuen puute. (THL, 2017) Imetys ei useinkaan suju täysin ongelmitta. Sen eri vaiheisiin liittyy haasteita, joiden ratkaisemiseksi vaaditaan konkreettista ja yksilöllistä apua.

Tällä hetkellä imetysohjausta- ja tukea on saatavilla Suomessa vaihtelevasti. Sen määrä ja laatu eroaa eri paikkakunnilla. Imetystuki- ja ohjaus tulisi saada kansallisesti samalle ja riittävälle tasolle. Tämä vaatii vuonna 2018 aloitetun kansallisen koordinaation jatkamista sekä lisää resursseja, tietoa ja osaamista terveydenhuoltoon ja lapsiperheiden parissa työskenteleville. Myöskään vapaaehtoista imetyksen vertaistukea ei saa unohtaa. Se lisää tutkimusten mukaan imetyksen kestoa tehokkaasti ja vaikuttaa positiivisesti perheiden jaksamiseen.

Lapsiystävällisessä yhteiskunnassa imetys on läsnä

Äitien imetystoiveiden toteutumiseen vaikuttavat myös ympäröivä yhteiskunta ja sen asenteet. Lapsiystävällisen yhteiskunnan tulisi suhtautua imetykseen myönteisesti ja kannustaen. Siinä missä aikuisella on oikeus syödä eväsleipäänsä puiston penkillä tai kauppakeskuksen vilinässä, pitäisi vauvalla olla mahdollisuus nauttia äidinmaidosta ilman, että hänen äitinsä saa moittivia katseita. Imetyksen tulee näkyä. Se on luonnollista ja normaalia, ja yhteiskunnan eri tahojen tulisi aktiivisesti kannustaa siihen luomalla imetysystävällisiä tiloja ja tekemällä imetystä näkyväksi.

Myös työelämän tulisi ottaa imettävät äidit aiempaa paremmin huomioon. Perhevapaita uudistettaessa imetys tulee huomioida, jotta lapsen etu toteutuu niissäkin perheissä, joissa äiti haluaa sekä imettää että käydä töissä. Käytännössä tämä tarkoittaisi ILO:n äitiyssuojelusopimuksessa määriteltyjen imetystä tukevien käytäntöjen, kuten pumppaus- tai imetystaukojen, jalkauttamista suomalaiseen työelämään.

Imetys on turvallisen ja hyvinvoivan varhaislapsuuden peruspilareita. Lapsiystävällistä yhteiskuntaa rakentavassa lapsistrategiassa imetyksen merkitys tulisi tunnistaa ja sen edistäminen ottaa yhdeksi tavoitteeksi. Lapsiystävällisessä Suomessa yksikään lapsi, jonka äiti haluaa imettää, ei jää ilman äidinmaitoa, koska äiti ei saanut imetykseen tarvitsemaansa tukea ja kannustusta.
 
Saija Ohtonen-Jones
Toiminnanjohtaja, Imetyksen tuki ry

Lähteet: THL (2017) Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma 2018-2022

**

Tässä sarjassa esittelemme tekoja ja näkemyksiä lapsiystävällisemmän Suomen puolesta. Kaikki esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia. Lisää kirjoituksia voit lukea lapsisrategian verkkosivuilla 

minedu.fi/lapsistrategia/kolumnit ja stm.fi/lapsistrategia/kolumnit.