Liisa-Maria Voipio-Pulkki:
Genomikeskus – puuttuva palanen

Sosiaali- ja terveysministeriö 8.6.2018 15.13
Kolumni
Genomikeskus – puuttuva palanen

Modernin lääketieteen suuret keksinnöt ovat korkeintaan sata vuotta vanhoja, esimerkiksi kirurgiset tekniikat, antibiootit, seulontamenetelmät ja jopa kipulääkkeet. Vielä on kuitenkin monia oireita ja sairauksia, joiden syntyjä syviä emme tunne. Tarve parantaa diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta on yhä olemassa. Tarvitsemme yksinkertaisesti uutta tietoa.

Yksi nopeimmin lääketiedettä mullistavista tiedonlajeista on genomitieto eli ihmisen koko perimästä johdettu tieto. Sitä on verrattu röntgenin keksimiseen tai sädehoidon käyttöönottoon syövän hoidossa. Useissa syöpäsairauksissa tehokkain hoito valitaan jo tänä päivänä syövän geneettisten ominaispiirteiden perusteella. Suomalaisen harvinaisen tautiperinnön tutkimus on ollut kansainvälinenkin menestystarina. Nämä ovat esimerkkejä yksilöllistetystä eli täsmälääketieteestä. Siinä yksilön biologiset ominaisuudet, kertyneen terveystiedon hyödyntäminen ja täsmentyvät vaikuttavuusarviot nousevat keskiöön.

Kansallinen genomikeskus tukee osaltaan täsmälääketieteen kehittymistä suomalaisessa terveydenhuollossa.

Genomilääketieteen edistysaskeleet yksilöllistetyn terveyden edistämisen ja täsmähoitojen mahdollistajana on tunnistettu niin meillä kuin maailmalla. Siksi Suomessa on valmisteltu usean vuoden ajan osaamiskeskuksia, jotka uudistavat toimintakäytäntöjä, vahvistavat genomitiedon roolia tutkimuksessa ja tukevat tutkijoiden yhteistyötä alan elinkeinoelämän kanssa. Keskukset ovat osa Terveysalan kasvustrategian toimenpiteitä, joiden tavoitteena on koota ja vahvistaa alan osaamista, tarjota kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille ja muutenkin lisätä alan investointeja, työpaikkoja ja vientiä.

Valmisteilla oleva kansallinen genomikeskus tukee osaltaan täsmälääketieteen kehittymistä suomalaisessa terveydenhuollossa. Sen rinnalla on viety eteenpäin Biopankkien Osuuskunnan, Syöpäkeskus FICANin ja Kansallisen neurokeskuksen perustamista. Yhdessä nämä osaamiskeskukset luovat ainutlaatuisen tietoperustan ja toimintaympäristön, joka osaltaan auttaa pitämään Suomea jatkossakin terveydenhuollon mallimaana.

Genomikeskus perustetaan edistämään genomitiedon yhdenvertaista, asiantuntevaa ja vastuullista käyttöä.

Genomitieto kertoo yksilön lisäksi myös lähisukulaisten perimästä. Siksi sitä tulee käsitellä erityisellä huolella. Alan kehitys on hyvin nopeaa. Ei voi olla niin, että vain jotkut potilaat pääsisivät siitä hyötymään. Genomikeskus - järjestelmästämme puuttuva palanen - perustetaan edistämään genomitiedon yhdenvertaista, asiantuntevaa ja vastuullista käyttöä. Genomilaissa säädetään myös geneettisen tiedon käsittelyä koskevista suojatoimenpiteistä ja ihmisten syrjimättömän kohtelun turvaamisesta.

Tavoite on, että sattumanvaraisen käyttöönoton sijaan hyödynnämme genomitietoa suunnitellusti, tehokkaasti, vaikuttavasti ja turvallisesti ihmisten terveyden hyväksi. Siksi genomikeskus on tärkeä sijoitus yhteiseen hyvinvointiimme ja meidän jokaisen terveyteen. Keskuksen toimintaa pitää jatkuvasti arvioida. Sen todellinen arvo tullaan mittaamaan vasta vuosien päästä. 

Liisa-Maria Voipio-Pulkki
strategiajohtaja, Genomikeskus-työryhmän puheenjohtaja
sosiaali- ja terveysministeriö

Lue lisää: