Ehdotus uudeksi sote-rakenteeksi valmistui

Sosiaali- ja terveysministeriö 19.12.2013 9.30
Tiedote -

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä luovutti ehdotuksensa uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi peruspalveluministeri Susanna Huoviselle 19. joulukuuta. Ryhmä valmisteli hallituksen esityksen muotoon laaditun ehdotuksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Lailla on tarkoitus uudistaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, kehittämistä, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset.

Tilaisuuden webcasting on katsottavissa osoitteessa: http://videonet.fi/stm/20131219

Valmisteluryhmä on noudattanut työssään hallituksen asettamia reunaehtoja. Hallituksen linjausten mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään jatkossakin kuntapohjaisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kootaan kattavasti kuntien muodostamille sosiaali- ja terveydenhuoltoalueille (sote) ja osin perustason alueille.  Jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sote-alueeseen. 

Sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat pääosin maakuntien keskuskaupunkien pohjalle. Ne ovat sote-alueiden vastuukuntia, jotka järjestävät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut alueensa asukkaille. Kun kaikki palvelut yhdistetään saman johdon alaisuuteen, palvelut eivät pirstaloidu ja voimavarat hyödynnetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Perustason alueet ja vastuukuntamalli haasteina

Valmisteluryhmässäon tuotu esille näkemyksiä, joiden mukaan palvelujen yhdentyminen ja muutkin tavoitteet toteutuisivat paremmin, jos perustason alueista voitaisiin luopua. Tämän näkökulman mukaan mahdollisuus perustaa sote-alueiden sisälle pienempiä perustason alueita saattaa tehdä järjestelmästä monimutkaisemman. 

Sote-alueella ja perustason alueella on vastuukunta, joka vastaa palvelujen järjestämisestä alueen kunnille.  Vastuukunnasta pääsääntöisenä hallintomallina on työryhmässä käyty runsaasti keskustelua, koska osa jäsenistä on pitänyt sitä vaikeasti hahmotettavana. Valmisteluryhmässä on ollut esillä näkemys, jonka mukaan alueen kunnilla pitäisi olla ehdotettua laajempi mahdollisuus valita hallintomalliksi myös kuntayhtymä.

Kansallista ohjausta vahvistettava

Sote-alueiden ja perustason alueiden toimintaa ohjaisi jatkossa viisi erityisvastuualuetta (erva).  Erityisvastuualueet turvaavat sen, että sote-alueiden yhteiset keskitettävät palvelut järjestetään tarkoituksenmukaisesti (esim. päivystys, vaativa sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito). Valmisteluryhmässä on pohdittu, millaisia ohjauskeinoja erva-alueille käytännössä syntyy. Keskustelussa on tuotu esiin tarve erityisvastuualueen kansalliselle ohjaukselle. Sillä varmistettaisiin, että palvelut jakautuvat tasapuolisesti ja estetään valtakunnallinen kilpavarustelu.

Seuraavaksi lakiehdotus lähtee kuntiin lausunnolle 13.3.2014 saakka. Maaliskuussa peruspalveluministeri Huovinen järjestää kunnille keskustelutilaisuuksia eräissä maakuntien keskuskaupungeissa. Sen jälkeen lakiesitys viimeistellään. Lakiesitys on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2014 ja voimaan vuoden 2015 alusta.  Kuntia kuullaan myös lain vahvistamisen jälkeen alueiden muodostamisesta. Sote-alueet käynnistävät toimintansa viimeistään vuoden 2017 alussa.

Uuden sote-palvelurakenteen pääkohdat järjestämislakiehdotuksessa

 

19.12.2013 valmistui ehdotus uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi. Ehdotus on hallituksen esityksen muotoon laadittu lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata ihmisille sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä ja yhdenvertainen saatavuus koko maassa. Uudistuksella halutaan varmistaa toimiva, vaikuttava ja kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne. Lisäksi halutaan vahvistaa peruspalvelujen saatavuutta. Palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kattava järjestämisvastuu kootaan pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalueille (sote-alue). Sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat maakuntien keskuskaupunkien sekä erikseen määriteltävien yli 50 000 asukkaan kuntien pohjalle. Maakuntien keskuskaupunkeja ovat: Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Kokkola ja Kajaani.  Sosiaali- ja terveysalueen hallinto toteutetaan pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukunta huolehtii alueen muiden kuntien puolesta lakisääteisten palvelujen järjestämisestä.  Sosiaali- ja terveysalueen toiminta voidaan järjestää tietyin perustein myös kuntayhtymämallilla. Sote-alueeseen kuuluvat kunnat osallistuvat toiminnan hallintoon ja päätöksentekoon vastuukunnassa olevan edustajainkokouksen ja toimielimen kautta. Toimielin vastaa alueen operatiivisesta toiminnasta ja johtamisesta. Vastuukunta voi järjestää alueen sosiaali- ja terveyspalvelut tuottamalla ne itse tai toisen alueen vastuukunnan kanssa tai kuntayhtymässä, ostamalla palveluja julkiselta tai yksityiseltä tuottajalta tai antamalla asiakkaalle palvelusetelin. Pääsäännöstä poiketen sosiaali- ja terveysalueiden sisällä voi olla myös perustason alueita. Niillä on järjestämisvastuu osasta sosiaalihuoltoa sekä perusterveydenhuollosta ja eräissä tapauksissa myös joistakin erikoissairaanhoidon palveluista. Perustason alue voidaan muodostaa vähintään noin 20 000 asukkaan kunnan pohjalle. Se voi lisäksi järjestää perustason palveluja muille samaan työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville kunnille. Perustason alueen hallinto toteutetaan vastuukuntamallilla. Uudenmaan maakunta olisi yksi sote-alue, jonka sisällä on kuusi perustason aluetta. Perustason alueet muodostuisivat Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Vantaan pohjalle. Tavoitteena on muodostaa alueita, joilla voidaan turvata suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten ja kansallisten tehtävien koordinoimiseksi on lisäksi viisi erityisvastuualuetta (erva), joiden hallintomalli on kuntayhtymä. Niiden tehtävänä on ohjata ja sovittaa yhteen perustason alueiden sekä sosiaali- ja terveysalueiden toimintaa siten, että vältetään päällekkäisyyksiä ja palveluvajeita sekä edistetään voimavarojen tehokasta käyttöä. Valtioneuvosto päättää sosiaali- ja terveysalueet, perustason alueet ja erityisvastuualueet sekä niihin kuuluvat kunnat. Sote-alueen ja perustason alueen pitää osoittaa riittävät voimavarat lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Rahoitus perustuu pääsääntöisesti maksuihin, jotka pohjautuvat sote-alueeseen ja perustason alueeseen kuuluvien kuntien asukasmäärään. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta perustuu ehdotuksen mukaan kansalliseen kehittämisohjelmaan, joka laaditaan nelivuotiskausittain.

Lisätietojavalmisteluryhmän pj., ylijohtaja Kirsi Varhila, p. 0295 163 338
hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 0295 163 367                       

Liitteet

Sote-järjestämislain valmisteluryhmän loppuraportti (Raportteja ja muistioita 2013:45) 
Sote-järjestämislain esittelydiat (pdf , 221 kB)
Perustuslakijaoston muistiot (pdf, 639 kB)
Hankintajaoston muistio (pdf , 308 kB) Metropoli loppuraportti (pdf , 525 kB) Valmisteluryhmän järjestämislakiehdotuksen esite (pdf, 530 kB)

Muualla palvelussamme

Sote-uudistus osana kuntauudistusta
Sote-sanasto
Usein kysytyt kysymykset

 

Susanna Huovinen rakenneuudistus