Euroopan neuvoston konferenssi: Tavoitteena sukupuolten välinen tasa-arvo

Sosiaali- ja terveysministeriö 8.4.2019 15.34
Uutinen
Julian Honkasalo osallistui paneelikeskusteluun Euroopan neuvoston konferenssissa Helsingissä.
Julian Honkasalon (oik.) mukaan sukupuolinormien avaaminen antaisi ihmisille enemmän tilaa elää. Kuvassa myös paneelin Sári Halász ja Martine Simonis.Kuva: Anne-Sofie Pesola.

Sukupuolistereotypiat ja seksismi elävät arjessamme niin syvällä, että emme aina edes huomaa niitä. Ne alistavat meitä kaikkia, ja siksi ne on kitkettävä. Näin todettiin Euroopan neuvoston tasa-arvokonferenssissa, jonka Suomi järjesti EN:n ministerineuvoston puheenjohtajamaana maaliskuun lopussa Helsingissä. Konferenssiin osallistui 37 Euroopan maan lisäksi Kanada.

Seksismillä tarkoitetaan suhtautumistapaa, joka asettaa sukupuolet eriarvoiseen asemaan. Sukupuolistereotypiat ja -normit ovat odotuksia ja vaatimuksia siitä, millä tavoin kutakin sukupuolta edustavien ihmisten tulisi käyttäytyä ja miltä heidän pitäisi näyttää.

”Tähän liittyy usein ajattelu, että toisilla ihmisillä on enemmän vapauksia ja toisilla velvollisuuksia, jotka vaihtelevat sen mukaan, mitä sukupuolta ajatellaan kunkin edustavan”, sanoo FT Julian Honkasalo. Honkasalo on sukupuolentutkimuksen ja tieteenalan ja poliittisen filosofian postdoc tutkija Helsingin yliopistosta ja transihmisten ihmisoikeuksia ajavan kansalaisjärjestön aktivisti. Hän osallistui konferenssin paneeliin seksismistä ja sukupuolistereotypioista mediassa.

Honkasalo muistuttaa, että seksismi ei kohdistu vain tyttöihin ja naisiin, vaan syrjintä voi kohdistua myös feminiinisinä pidettyihin poikiin, muunsukupuolisiin ja transihmisiin.

”Transihmiset nähdään seksistisessä viitekehyksessä epäaitoina, koska he eivät välttämättä käyttäydy ja pukeudu sillä tavoin kuin heidän oletetun sukupuolensa halutaan käyttäytyvän, ja usein heidän ei katsota edes ansaitsevan ihmisarvoista kohtelua.”

Kankeiden sukupuolinormien avaaminen antaisi Honkasalon mukaan kaikille ihmisille enemmän tilaa elää.

”Eikä tarkoitus ole, että pojat eivät saisi olla poikia tai tytöt tyttöjä, vaan tärkeää on kitkeä kaikki sukupuoli-identiteettiä rajoittavat stereotypiat ja seksismi.”

Seksismi on väkivaltaa

Arjessa seksismi ilmenee muun muassa työelämässä naisten vähättelynä, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että heillä on huomattavasti rajallisemmat etenemismahdollisuudet, eikä heidän asiantuntijuuttaan arvosteta.

Belgian Journalistiliiton pääsihteeri Martine Simonis kertoi liittonsa tekemästä tutkimuksesta, jossa kävi ilmi, että tiedotusvälineissä haastatelluista asiantuntijoista yhdeksän kymmenestä on miehiä. Nyt Belgiassa on koottu tietopankki naispuolisista asiantuntijoista. Tiedotusvälineille on myös laadittu suositukset ja ohjeet seksististen ilmaisujen ja otsikkojen välttämiseksi.                                                                                                                             

Entinen jalkapalloilija Nicole Abar toimii puheenjohtajana ranskalaisessa järjestössä, joka ajaa tyttöjen ja naisten tasa-arvoa urheilussa. Abar toimi 1990-luvulla tyttöjen jalkapallovalmentajana eräässä urheiluseurassa. Sitten seura aikoi lopettaa tyttöjen jalkapallon vedoten siihen, että se ei ole sopiva laji tytöille. Abarin tukemana lasten vanhemmat veivät asian oikeuteen, joka ratkaisi kiistan tuomiten seuran sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä.

Nicole Abar puhui Euroopan neuvoston konferenssissa Helsingissä.”Halusin tuoda tähän konferenssiin oman kokemukseni seksismistä, sillä me tarvitsemme yhteisiä sääntöjä ja lainsäädäntöä.”

Abarin järjestö haluaa kaikille lapsille ja nuorille vapauden valita urheilulajinsa riippumatta sukupuolestaan. Siksi on tärkeää kouluttaa kaikkia lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia kiinnittämään huomiota seksismiin ja sukupuoliseen syrjintään.

”Seksismi on samanlaista väkivaltaa kuin rasismi”, Abar lisää.

Naisia lisää johtoasemiin

Kat Banyard Iso-Britanniasta toimii tasa-arvojärjestössä UK Feministassa. Järjestön tekemän tutkimuksen mukaan neljännes lukion opettajista todistaa syrjintää ja seksismiä päivittäin, ja naisopiskelijoista 37 % kokee seksuaalista häirintää koulussa. Järjestön keskeisiä tavoitteita onkin sukupuolistereotypioiden ja seksismin kitkeminen kouluista muun muassa järjestämällä työpajoja koulujen tasa-arvotyöhön.

Banyard muistuttaa, että yksi seksismiä ja sukupuolistereotypioita ylläpitävä ilmiö on pornoteollisuus ja seksibisnes, joihin konferenssissa viitattiin useissa puheenvuoroissa. Banyard toivoo muiden maiden seuraavan Ruotsia, joka kriminalisoi seksipalveluiden ostamisen vuonna 1999.

Kat Banyard luennoi Euroopan neuvoston konferenssissa Helsingissä.”Kulttuurieroista huolimatta meidän kokemuksemme syrjinnästä ja seksismistä ovat samoja. Tällaisissa tilaisuuksissa voimme jakaa keinoja ja työkaluja vastustaa niitä.”

Yksilötasolla seksismi voi vaikuttaa henkilön itsetuntoon ja jopa mielenterveyteen. Seksismiä ja sukupuolistereotypioita kitketään muuttamalla asenteita. Asenteiden muuttamiseksi on uudistettava lainsäädäntöä. Kansallista lainsäädäntöä voivat taas ohjata kansainväliset sopimukset, kuten esimerkiksi vuonna 2011 solmittu Istanbulin sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi.

Konferenssin puheenvuoroissa vaadittiin naisia lisää johtaviin asemiin niin politiikassa kuin elinkeinoelämässä ja tarvittaessa kiintiöiden turvin. Työelämässä nuorten naisten tueksi voisi järjestää mentoreita. Jatkuva tiedottaminen ja kouluttaminen seksismistä ja sukupuolistereotypioista on tärkeää. Tätä palvelevat myös erilaiset kampanjat kuten maailman laajuinen #metoo.

Lähisuhdeväkivalta on Suomen häpeäpilkku

Vihapuheesta on tullut räikeä seksismin muoto erityisesti sosiaalisessa mediassa. Siihen liittyy usein myös väkivallalla uhkaamista. Sitä puolustetaan usein vetoamalla sananvapauteen, mutta Julian Honkasalo muistuttaa, että vihapuhe ei ole ilmaisunvapautta, ja sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Hänen mielestään Suomen rikoslaissa ei ole riittävästi huomioitu vihapuhetta, sillä siitä tehty rikosilmoitus ei johda käytännössä mihinkään rangaistuksiin.

Toinen uusi vihapuheen ja seksismin ilmiö ovat ääriliikkeet, joka vastustavat esimerkiksi naisten itsemääräämis- ja lisääntymisoikeuksia ja ovat avoimen vihamielisiä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

”Kyseessä on korkeakoulutetumpi konservatiivinen ja misogynistinen äärioikeistosiipi. Esimerkiksi Unkarissa liikehdintä on johtanut siihen, että sukupuolentutkimuksen oppiaineet lakkautettiin kaikista yliopistoista”, Honkasalo kertoo. 

Suomessa räikein seksismin ilmiö on naisiin ja lapsiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta. Honkasalon mielestä sitä ei ole riittävästi huomioitu lainsäädännössä, eikä meillä esimerkiksi ole vieläkään Istanbulin sopimuksen vaatimaa määrää turvakotipaikkoja.

”Miksi on niin, että Suomessa naisille vaarallisin paikka on edelleen oma koti?”

Julian Honkasalo muistuttaa, että seksismillä on pitkät juuret syvällä yhteiskunnan valtarakenteissa, eikä niistä päästä nopeasti eroon. Mutta usein käy niin, että kun yksi ihmisryhmä alkaa vaatia ihmisoikeuksia, ne koskettavat eri tavoin myös valtavirtaa.  

”Asenteet ja käsitykset muuttuvat sitä mukaa, kun saamme uusia ihmisoikeussopimuksia ja ihmisarvoa kunnioittavia käytäntöjä”, Honkasalo sanoo.

Teksti ja kuvat Iita Kettunen