Etelä-Pohjanmaalla halutaan kehittää kotihoitoa ja kotikuntoutusta

Sosiaali- ja terveysministeriö 18.11.2016 9.00
Uutinen

Etelä-Pohjanmaalle kaivataan lisää erilaista palveluasumista ja perhehoitoa. Alueella useat kunnat arvioivat, että iäkkäitä hoidetaan liian usein vanhainkodeissa ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa. Vuonna 2030 Etelä-Pohjanmaalla on 10 400 nykyistä enemmän 75 vuotta täyttäneitä.

Kotona asuvien määrää voidaan nykyisestä lisätä. Se edellyttää kuitenkin, että intensiivistä kotihoitoa lisätään, jotta myös paljon palveluja tarvitsevat voisivat useammin asua kotona pidempään. Etelä-Pohjanmaalla intensiivistä kotihoitoa saavien osuus asiakkaista on vain 6 prosenttia, koko maan keskiarvon ollessa 12 prosenttia. Joillakin alueilla Suomessa tämä osuus on jopa 20 prosenttia asiakkaista.

Etelä-Pohjanmaalla kotihoidossa on tunnistettavissa suuri joukko asiakkaita, joiden avun tarve on vielä pieni. Keskimäärin kotihoidossa heitä on 53 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 70 prosenttia kotihoidon asiakkaista. Kun avun tarve on vielä pieni, pitäisi kotihoidon vaihtoehtona olla tarjolla nykyistä enemmän ryhmämuotoisia palveluja ja eri toimijoiden järjestämiä palveluja.

Omaishoidossa valtakunnallinen tavoite on alueella saavutettu ja ylitetty. Omaishoitoa saa 6,3 prosenttia yli 74-vuotiaista. Läheisavun kasvavat resurssit tukevat hyvin kotihoitoa.

Alueen muutosagentti sovittaa yhteen iäkkäiden palvelujen kokonaisuutta

Iäkkäiden palveluja kehitetään hallituksen kärkihankkeessa, jonka tavoitteena on saada iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Hankkeesta rahoitetaan myös maakuntien alueilla toimivien muutosagenttien toimintaa.

Etelä-Pohjanmaalla muutosagenttina toimii Anneli Saarinen. Muutosagentin keskeisin tehtävä on muodostaa maakuntaan yhteen sovitettu iäkkäiden palvelujen kokonaisuus.

Muutosagentin mukaan kotihoitoa on resursoitava nykyistä vahvemmin. ”Erityisesti sairaalasta kotiutuessa tarvitaan nopeaa tehokuntoutusta toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Lisäksi näkisin tärkeänä terveydenhuollon jalkautumisen asiakkaiden luo nykyistä kotisairaanhoitoa laajemmin ja etävastaanottojen kehittämistä. Teknologian huima kehittyminen antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Yritysten ja järjestöjen vahvempaa mukaan tuloa myös tarvitaan. Jos julkinen sektori vastaa pääosin paljon apua tarvitsevien palveluista, pitää olla tarjolla myös yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja. Tämä koetaan maaseudulla haasteelliseksi. Harvaan asutuille alueille ei helposti synny yrittäjyyttä”, muutosagentti toteaa.   

Etelä-Pohjanmaalla on pitkät etäisyydet, mikä asettaa haasteita tasapuolisen palvelujärjestelmän kehittämisessä. ”Tähän on olemassa hyviä liikkuvien palvelujen malleja muualta Suomesta. Hyvän asiakaspalvelun lisäksi joissakin tapauksissa voi olla edullisempaa, että henkilöstö liikkuu asiakkaiden sijaan.”

”Omaishoitoon on satsattu Etelä-Pohjanmaalla melko hyvin, mutta alueellisessa tasapuolisuudessa on vielä parantamisen varaa. Hoitajien jaksamiseen tulee panostaa entistä enemmän.”

”Laitoshoitoa on purettu jo pitkälle. Kaikki ympärivuorokautinen hoito toteutetaan jatkossa kodin omaisissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Senioriasuntoja tai palveluasuntoja tarvitaan nykyistä enemmän. Niissä tulee olla saatavilla kotihoidon palvelut ja muita arjen palveluja, esim. ravintola, kuntosali, kerhotilat, joko samassa rakennuksessa tai lähistöllä. Ikäihmisten perhehoito ei ole Etelä-Pohjanmaalla levinnyt kovin laajalle. Ainoastaan Kauhajoella on tällä hetkellä perhehoitoa tarjolla. Tämän vaihtoehdon lisäämisen kiinnostusta selvitetään.”

”Ikäihmisille suunnattuja erilaisia asumisen ratkaisuja tarvitaan. Siinä vaiheessa, kun halutaan luopua omakotitalosta, kaikilla ei ole mahdollisuutta eikä välttämättä haluakaan ostaa uutta kerrostaloasuntoa. Tarvitaan myös muita ratkaisuja, esim. osaomistus- ja asumisoikeusasuntoja. Asumisen vaihtoehtoja suunniteltaessa on myös muistettava kaupunkien ja maaseudun erilaiset mahdollisuudet”, muutosagentti toteaa.

Kärkihanke lyhyesti

STM:n hallinnoimassa kärkihankkeessa uudistetaan kotihoitoa ja vahvistetaan omaishoitoa ja perhehoitoa. Muutos tehdään ja juurrutetaan käyttöön laajoissa, useiden eri toimijoiden yhteisissä kokeiluissa. Kärkihankkeen toteuttamiseen on käytettävissä yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018.

THL ja STM järjestävät loka-joulukuussa sarjan maakuntatilaisuuksia, jotka saattavat muutoksen keskeiset toimijat yhteen. Tilaisuuksia on yhteensä 19

Kärkihanketta voi seurata Twitterissä aihetunnisteella #ikiomat. Maakuntatilaisuuksien aikataulut ja materiaalit löytyvät verkko-osoitteella www.thl.fi/iomaakunnat.

Lisätietoja

johtaja Päivi Voutilainen, STM, p. 02951 63403, [email protected]

projektipäällikkö Anja Noro, STM, p. 029516 3006, [email protected]

tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa, THL, p. 029 524 7914, [email protected]

muutosagentti Anneli Saarinen, p. 0400 790512, [email protected]

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

I&O hankeuutinen kärkihankkeet