Ebola-epidemia osoittaa: terveysturvallisuutta on vahvistettava yhdessä

13.1.2015 11.08
Uutinen N5-65592

Viimeistään Länsi-Afrikan ebola-epidemia on osoittanut, että toimivat terveysjärjestelmät ovat tärkeitä turvallisuudelle ja yhteiskunnan toimivuudelle. Epidemian leviäminen alueella merkitsisi inhimillisen kärsimyksen syvenemistä entisestään alueella mutta vaikeuttaisi myös merkittävästi sen pysäyttämistä. 

Maailmanlaajuinen terveysturvallisuuden ohjelma (Global Health Security Agenda) on koonnut yli 40 maata ja keskeisiä kansainvälisiä järjestöjä yhteistyöhön. Sen tarkoituksena on parantaa kansallista varautumista ja terveysjärjestelmien toimintakykyä. Ohjelma tukee Maailman terveysjärjestön (WHO) terveyssäännöstön ja maailman eläintautijärjestön (OIE) eläinlääketieteen standardien toimeenpanoa jäsenvaltioissa. Ohjelman puheenjohtajuus siirtyy Suomelle vuonna 2015.

Kansainvälinen asiantuntijatyöryhmä totesi jo vuonna 2011 pandemian vastaisia toimia tutkiessaan, että maailma on varautunut huonosti vastaamaan sellaiseen vakavaan kansanterveyttä uhkaavaan hätätilaan, joka on maailman laajuinen ja kestää pitkään.  

Kaikilla mailla ei ole kykyä havaita epidemioita niiden alkuvaiheessa eikä keinoja estää tartuntatautien leviämistä. Niillä ei ole myöskään tehokasta terveysjärjestelmää, joilla hoitaa epidemioita. Ilman tehokkaita vastatoimia paikallisista epidemioista voi tulla uhka koko maailman turvallisuudelle. Taudinaiheuttajien mahdollinen päätyminen vääriin käsiin lisää turvallisuusuhkaa.

Monissa hauraissa valtioissa valtion varoja on suunnattu muualle kuin terveydenhuoltoon tai koulutukseen. Kansainväliset toimijat näyttäisivät olevan nyt valmiita vahvistamaan terveyssektoria. Lähtökohtana on maiden oma sitoutuminen kestäviin ratkaisuihin. Pelkkä terveydenhuollon kehittäminen ei kuitenkaan riitä, jos yhteiskunnat ovat muilta osin heikkoja.

Maat hyötyvät, kun ne ottavat oppia muiden kokemuksista ja tekevät yhteistyötä keskenään. Esimerkiksi Suomi tekee yhteistyötä Tansanian kanssa, jotta maan eläintaudit ja mikrobit kyetään tunnistamaan nopeasti. Hankkeessa koulutetaan paikallisia asiantuntijoita ja viranomaisia varautumisessa biologisiin uhkiin.

Terveysturvallisuutta ei voida rakentaa pelkästään terveyssektorin ponnistuksin.  Tärkeitä tässä työssä ovat myös maatalous-, puolustus-, kehitys-, turvallisuus- ja ulkoasiainhallinnot. Suomen vahvuutena on viranomaisten sujuva ja tiivis yhteistyö. Hyviä esimerkkejä ovat biologisten uhkien osaamiskeskus ja bioturvallisuusverkosto sekä eläimistä ihmisiin leviäviä tartuntatauteja seuraava zoonoosikeskus. Suomi  voi lähettää myös pelastushenkilöstöä tukemaan terveysviranomaisten toimintaa kriisialueilla, esimerkiksi koordinaatiotehtäviin tai teknisiin tehtäviin. Apua annetaan tällöin EU:n pelastuspalvelumekanismin tai kansainvälisten järjestöjen kautta.

Tautien torjunta on yhteinen tehtävä.  Jokainen antibioottihoito kasvattaa luonnossa kiertävien antibioottijäämien määrää. Tämä taas lisää vastustuskykyisiä bakteereja. Antibioottien käyttöä voidaan vähentää mm. hyvällä eläintenhoidolla. Suomalaisessa elintarvikeketjussa on melko vähän vastuskykyisiä bakteereja. Hyvä tilanne on saatu aikaan tiukalla antibioottipolitiikalla, hoitosuosituksilla, valvonnalla, viranomaisten yhteistyöllä ja tutkimuksella. Eri toimialat ovat myös sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin.

Ebolan tarttuminen sairaanhoitajiin länsimaisissa sairaaloissa osoitti, kuinka tärkeää on ottaa terveysturvallisuusnäkökulmat huomioon. Korkea teknologia ei suojele tartuntatautien parissa työskenteleviä, jos virheitä tehdään, välineet eivät ole ajanmukaisia, tai ohjeet ovat puutteellisia. Jatkuva koulutus ja harjoittelu luovat kestävää turvallisuuskulttuuria. Bioturvallisuuden kannalta on tärkeää, että tartuntatautien parissa työtä tekevät suojellaan tartunnoilta.

Tehokasta varautumista, suojatoimia sekä viranomaisten yhteistyötä tarvitaan, ettei taudin aiheuttajia voida levittää tahallaan. Varautuminen ja vastatoimet luonnollisen, tahattoman tai tahalliseen biouhkan varalle voidaan suunnitella hyvin samalla tavoin. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kehittää bioturvallisuuskäytäntöjä ja lisätä tietoisuutta uhista.

Kansainvälinen yhteisö hakee kestäviä ratkaisuja pitkän aikavälin haasteisiin. Terveysturvallisuusohjelma tähtää juuri tähän.  Puheenjohtajuus avaa Suomelle ainutkertaisen mahdollisuuden vaikuttaa ja viedä eteenpäin yhteisten terveyssuositusten ja standardien toimeenpanoa.  Samalla voimme tehostaa kansainvälisen yhteisön toimintaa maailman terveysturvallisuuden parantamiseksi.

Lisätietoja

Päivi Sillanaukee
kansliapäällikkö
sosiaali- ja terveysministeriö
p. 02951 63356

Jaana Husu-Kallio
kansliapäällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
p. 0295 162184

Arto Räty
kansliapäällikkö
puolustusministeriö
p. (09) 160 88101

Peter Stenlund
valtiosihteeri
ulkoasiainministeriö
p. 0295 350618

Päivi Nerg
kansliapäällikkö
sisäministeriö
p. 029 541 8803