C-hepatiittitartunnan ennalta ehkäisemiseksi tarvitaan valtakunnallista yhtenäisyyttä

Sosiaali- ja terveysministeriö 21.11.2016 12.01
Tiedote 213/2016

C-hepatiittitartunnan hoitoa varten tarvitaan oma Käypä hoito -suositus. Se auttaisi yhdenmukaistamaan diagnostiikan, hoitoarvion, seurannan ja hoidon koko maassa. Suomen tavoite on tehokkaasti ennaltaehkäistä uusia C-hepatiittitartuntoja ja saada jo tartunnan saaneet seurantaan ja hoitoon. Tätä varten tarvitaan hoitorekisteri. Sen avulla voidaan ennakoida hoidon tarvetta, arvioida hoitoketjun toimivuutta ja seurata hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Pitkällä aikavälillä kaikki C-hepatiittivirusta kantavat potilaat halutaan hoitoon riippumatta siitä, millainen maksavaurio potilaalla on. Muun muassa näin todetaan uudessa C-hepatiittistrategiassa, joka julkistettiin 21. marraskuuta.

Valtakunnallista yhtenäisyyttä tarvitaan

Strategia korostaa, että C-hepatiittitartunnan saaneilla pitää olla tasapuolinen mahdollisuus päästä hoitoon. Hoidon laadun ja vaikuttavuuden seurannan turvaamiseksi tarvitaan hoitorekisteri.
Hoitokäytännöt on sovittava valtakunnallisesti yhtenäisiksi, samoin kuin hoitoon pääsy.
Muutokset hoitolinjauksissa ja uusien, kalliiden lääkkeiden käyttö entistä nykyistä laajemmille potilasryhmille moninkertaistavat C-hepatiitin hoitoon tarvittavan rahoituksen. Uusien lääkkeiden kustannuksia voitaisiin strategian mukaan rajoittaa keskittämällä hankintoja. Ehkäisevän toiminnan laajentamiseen, testauksen tehostamiseen ja hoitorekisterin perustamiseen ja ylläpitoon tarvitaan riittävät resurssit.

C-hepatiittitartuntoja voi ja pitää ehkäistä ennalta

Strategia listaa useita keinoja, joilla C-hepatiittitartuntoja voi ehkäistä ennalta. Torjuntatoimet pitää suunnata ensisijaisesti riskiryhmiin eli suonensisäisten huumeiden käyttäjiin ja vankeihin. On tärkeää lisätä tietoisuutta huumeneulojen yhteiskäytön vaaroista, tarjota suonensisäisiä huumeita käyttäville mahdollisuuksia vaihtaa käytetyt pistovälineet puhtaisiin ja antaa korvaushoitoa nykyistä laajemmin. Opioidikorvaushoitoon on päästävä koko maassa: nykyisin hoitoon pääsyssä on alueellisia eroja. Huumeiden käyttäjille on tarjottava nykyistä enemmän ja laajempia matalan kynnyksen terveyspalveluja. Riskiryhmien edustajat on myös otettava mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Onnistuneeseen ennaltaehkäisevään työhön kuuluu myös toimiva hoitopolku testauksesta hoidon arvioon ja hoitoon. Testiin pääsy ja testimenetelmät on koko maassa yhtenäistettävä ja taattava kaikille esteetön testiin pääsy.

C-hepatiitti-infektio on hoidettavissa – uudet lääkkeet vielä kalliita

Perinteinen interferonia sisältävä lääkehoito on Suomessa edelleen C-hepatiitin yleisin hoitomuoto. Uusimmat kalliit viruslääkkeet otetaan käyttöön, jos perinteinen hoito ei tehoa ja maksavaurion todetaan etenevän tai jos interferonihoidolle on vasta-aiheita ja maksavaurio on vakava.
Aiemmin vasta-aiheiden vuoksi hoidon ulkopuolelle jääneet potilaat, kuten suonensisäisten huumeiden käyttäjät, on jatkossa ohjattava hoitoarvioon sairauden vaikeusasteen määrittämiseksi. Tällöin hoidossa voidaan käyttää myös uusia viruslääkkeitä, mikäli maksasairaus on vaikeasti hoidettavissa ja potilas on motivoitunut hoitoon.

Tartunnan saaneita on arvioitua enemmän

C-hepatiitti on maksatulehdus, jonka aiheuttaa hepatiitti C-virus (HCV). Tartunnan saa yleisimmin suonensisäisten huumeiden käyttäjä. Neljännes heistä on saanut C-hepatiittitartunnan kahden vuoden kuluessa huumeiden pistokäytön aloittamisesta, ja yli puolet viidessä vuodessa. Koska puolet uusista tartunnoista todetaan nuorilla aikuisilla, on elinikäisen maksavaurion ja viruksen eteenpäin tartuttamisen riski suuri.

Krooninen C-hepatiitti lisää maksan sidekudosta ja johtaa pahimmillaan kirroosiin ja maksan vajaatoimintaan. Myös maksasyövän riski kasvaa. Todettuja C-hepatiittitartuntoja on yhteensä lähes 30 000 ja uusia tartuntoja todetaan vuosittain yli 1100. Viruksen kantajia arvioidaan olevan noin 20 000. C-hepatiittitartunta ei useimmiten aiheuta välittömiä oireita. Siksi on todennäköistä, että tartunnan saaneita ja kroonista infektiota sairastavia on Suomessa arvioitua enemmän.

Lisätiedot:

Ylilääkäri Sari Ekholm, STM, p.02951 63447
Ylilääkäri Markku Kuusi THL, p. 02952 48935
Tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio, THL, p. 02952 48455