Asiakkaan tiedot kulkevat sujuvasti ostopalveluvaltuutuksen avulla

Sosiaali- ja terveysministeriö 27.6.2019 15.30
Asiakkaan tiedot kulkevat sujuvasti ostopalveluvaltuutuksen avulla

Jyväskylän palvelusetelikokeilussa valmisteltiin ostopalveluvaltuutuksen käyttöönottoa, jotta asiakkaan tiedot kulkisivat Kanta-palvelussa sujuvasti palvelujen järjestäjän ja tuottajan välillä. Valtuutusta ei lopulta otettu käyttöön, mutta valmistelun opit kannattaa hyödyntää tulevaisuudessa.

Mikä ostopalveluvaltuutus?

Ostopalveluvaltuutuksella tarkoitetaan Potilastiedon arkiston teknistä ratkaisua, jonka avulla ostopalvelujen tuottaja voi käyttää omaa potilastietojärjestelmäänsä ja tallentaa sitä kautta potilastiedot Kanta-palvelussa järjestäjän lukuun.

Oman potilasjärjestelmän käyttö helpottaa yksityisen palveluntuottajan toimintaa, ja samalla tieto kulkee valtuutuksen avulla myös palvelujen järjestäjän tietojärjestelmään eikä tiedonkulun katkoksia synny.

Ostopalveluvaltuutusta voidaan hyödyntää sekä palveluseteleissä että varsinaisissa ostopalveluissa.

Oman järjestelmän käyttö tehostaa palveluntuottajan toimintaa

Jyväskylän kokeilussa yksityiset tuottajat käyttävät Jyväskylän kaupungin potilastietojärjestelmää. Palvelutuottajien työn helpottamiseksi Jyväskylässä valmisteltiin ostopalveluvaltuutuksen käyttöönottoa vuodelle 2019. Vaikka valtuutusta ei lopulta otettu käyttöön, opittiin prosessin aikana paljon.

Omien potilastietojärjestelmien käyttäminen olisi ennen kaikkea tehostanut yksityisten palveluntuottajien toimintaa. Ne olisivat esimerkiksi voineet käyttää sähköistä ajanvaraustaan sekä vuosikontrollikutsuja myös palveluseteli-asiakkaiden kohdalla.

Kulttuurin muutos henkilökunnalle

Teknisesti ostopalveluvaltuutus-toiminto olisi muodostettu Jyväskylän tapauksessa Effector-palvelusetelijärjestelmässä. Projektin edetessä OID-koodeja ja allekirjoitusavaimia etsittiin yllättävän pitkään, mutta muutoin tekninen ratkaisu oli yksinkertaisesti toteutettavissa.

Toiminnallisesti ostopalveluvaltuutuksen käyttöönotto olisi aiheuttanut kulttuurisen muutoksen sekä järjestäjän palveluissa että yksityisillä palveluntuottajilla.

Muutokseen valmistauduttiin esimerkiksi varmistamalla, että henkilökunta katsoisi jatkossa palveluseteli-asiakkaiden tiedot Kannan arkistokatselusta eikä potilastietojärjestelmästä, joka muutoin on heidän päivittäisessä käytössään.

Riskit tunnistettiin – aluksi käytössä kaksi järjestelmää

Käyttöönoton valmistelussa tunnistettiin muutamia riskejä. Alkuvaiheessa yksityiset palveluntuottajat olisivat joutuneet käyttämään mm. asiakasmaksulaskutuksen vuoksi edelleen järjestäjän potilastietojärjestelmää. Tässä tunnistettiin huoli siitä, muistetaanko tarvittavat merkinnät tehdä kahteen eri järjestelmään.

Toisena konkreettisena riskinä tunnistettiin se, että potilastietomerkinnät saattaisivat jäädä huomaamatta esimerkiksi päivystyksessä, suun terveydenhuollossa tai vaikka neuvolassa, jos niitä ei osattaisi katsoa oikeasta paikasta Kannan arkistokatselusta. Tämä voisi olla riski potilasturvallisuudelle.

Ostovaltuutuksen riskejä on olemassa niin kauan, kuin kaikki tiedot eivät siirry Kantaan, ja on olemassa erilaisia toimintamalleja ja kirjaamiskäytäntöjä. Perusterveydenhuollossa ostopalveluvaltuutus vaikuttaa asiakkaan koko palveluketjuun, ei pelkästään terveyskeskuksen vastaanottotoimintaan.

Kunnilla velvoite käyttää ostopalveluvaltuutusta

Ostopalveluvaltuutuksen käyttöönottoa valmisteltiin Jyväskylässä mahdollista laajempaa valinnanvapautta silmällä pitäen. Valtuutusta ei lopulta otettu käyttöön, koska valinnanvapauslaki ei edennyt eduskunnassa. Kuntia on kuitenkin velvoitettu käyttämään ostopalveluvaltuutusta vuoden 2017 lopusta saakka eikä velvoitetta ole sidottu valinnanvapauteen.

Ostopalveluvaltuutuksen käytön esteet tuntuvat olevan ketjumaisia. Siihen liittyvät uudet ja vanhat potilastietojärjestelmät, sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto, ja moni muu asia. Koko ketju ei siis ole vielä käyttöönottovalmiudessa, vaikka näin pitäisi olla.

Yhteistä pohdintaa tunnistettuihin haasteisiin

Avointa vuoropuhelua eri palveluntuottajien välillä tulisi käydä mm. potilastiedon kirjaamisen ja tilastoinnin yhtenäistämisen osalta. Tarvittaisiin myös toimeen tarttumista ja ohjausta ostopalveluvaltuutuksen käyttöön ottamiseksi.

Ostopalveluvaltuutus helpottaisi asiakastietojen näkymistä järjestäjällä ja tuottajalla sekä sote-palveluiden perinteisissä ostopalveluissa että palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa. Varsinkin jos palveluseteleiden käyttö laajenee nykyisestä, on oleellista pohtia kansallisia ratkaisuja nyt tunnistettuihin haasteisiin.
 

Teksti:
Mia Lindberg ja Miina-Maria Kivelä
Jyväskylän, Hankasalmen ja Uuraisten valinnanvapauskokeilu