Frank Ryhänen, Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä:
Valinnanvapauskokeiluissa kerätään kokemuksia tuottajien korvausmalleista
Uudenmaan alueellisessa valinnanvapauskokeilussa on pystytty osoittamaan, että valinnanvapauden elementtejä on mahdollista toteuttaa niin järjestäjän, palveluntuottajien kuin asiakkaidenkin toiminnan näkökulmista.
Kokeilussa on testattu kolmea valinnanvapauden elementtiä: perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen suoraa valintaa (sote-keskukset), henkilökohtaista budjettia ja suun terveydenhuollon yksikön suoraa valintaa.
Kannustinmalli on toteutettavissa, mittaristo vaatii kehittämistä
Kokeilussa on testattu ja osoitettu, että valinnanvapauslakiesityksissä tarkoitettu suoran valinnan palvelujen valinnanvapaus on mahdollista toteuttaa - asiakkaat haluavat käyttää valinnanvapauttaan ja yksityiset palveluntuottajat ovat valmiita toteuttamaan palvelutuotantoa.
Kokeilussa tuottajien korvaukset maksettiin kapitaatioperusteisesti listautuneiden asiakkaiden määrän mukaan. Kapitaatiomallissa asiakkaasta saatava korvaus riippui palveluntuottajalle listautuneiden asiakkaiden kotikunnasta ja iästä. Lisäksi kapitaatiokorvausta tarvevakioitiin asiakkaan aikaisemman palvelunkäytön perusteella. Kapitaatiomalli oli yleisesti tuottajien mielestä toimiva ja korvaustaso riittävä. Kuitenkaan nykyisellä asiakkaiden palvelunkäytöllä kapitaatiokorvausta ei koettu palvelunkäyttötason korjauksesta huolimatta riittäväksi kattamaan kustannuksia paljon palvelua käyttävien asiakkaiden kohdalla.
Palvelutuotannon vaikuttavuutta kokeilussa mitattiin ensisijaisesti kannustinjärjestelmän kautta. Kannustinmallissa palveluntuottajien toimintaa ohjattiin vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun osalta. Kannustinlaskentaan raportoitavista tiedoista noin puolet saatiin suoraan käyntidatasta, ja loput olivat palveluntuottajien itse raportoimia tietoja. Kannustinmalli toimii ja on toteutettavissa, mutta kokeilussa käytetty mittaristo, laskenta sekä työkalut vaativat vielä jatkokehittämistä – tiedonkeruuta ja laskentaa pitäisi tulevaisuudessa automatisoida, sillä nykymalli ei ole skaalautuva. Myös kannustinmallin mittaristoa tulee kehittää kokeilusta saatujen kokemusten perusteella.
Suun terveydenhuollossa kapitaatiomalli koettu monimutkaiseksi
Kokeilussa pystyttiin testaamaan ja osoittamaan, että valinnanvapautta on mahdollista toteuttaa myös suun terveydenhuollon palvelutuotannossa - asiakkaat haluavat käyttää valinnanvapauttaan ja yksityiset palveluntuottajat voivat toteuttaa palvelutuotantoa. Kuitenkin esitetty merkittävästi kapitaatiorahoitukseen perustuva korvausmalli on osoittautunut suun terveydenhuollon palveluntuottajille vaikeasti lähestyttäväksi.
Kokeilussa tuottajien korvauksien tavoitellusta keskimääräisestä tasosta 290 euroa vuodessa 50% maksettiin kapitaatioperusteisesti listautuneiden asiakkaiden määrän mukaan. Kapitaatiokorvausta tarvevakioitiin asiakkaan kliinisten riskitekijöiden sekä itse ilmoittamiensa hoitomyönteisyyden ja elämäntapojen perusteella. Korvauksista keskimäärin 40% maksettiin toteutuneiden ja raportoitujen suoritteiden perusteella ja keskimäärin 10% kannustinjärjestelmän mukaan.
Korvausmalli on koettu suun terveydenhuollon palveluntuottajien keskuudessa monimutkaiseksi ja ennen kaikkea vieraaksi puhtaasti toimenpiteiden perusteella laskutettavaan nykyiseen toimintatapaan verrattuna. Kokeiluun osallistumisen kannattavuuden arviointi oli tuottajille vaikeaa.
Palvelutuotannon vaikuttavuutta kokeilussa mitattiin ensisijaisesti kannustinjärjestelmän kautta. Kannustinlaskentaan raportoitavista tiedoista suurin osa poimittiin suoraan tuottajien tietojärjestelmistä. Myös suun terveydenhuollon kannustinmallin mittaristo, laskenta sekä työkalut vaativat vielä jatkokehittämistä, vaikka mallia on pystyttykin kokeilussa jo toteuttamaan.
Kokeiluilla on merkitystä – eväitä järjestelmän jatkokehittämiseen
Hanketta on toteutettu vuosien 2017 ja 2018 ajan, ja kokeilu jatkuu vielä vuonna 2019 tavoitteenaan valmistella ja toteuttaa käynnissä olevien toimintojen ja asiakkuuksien mahdollisimman sujuva siirtäminen joko aloittavien pilottihankkeiden edelleen ylläpidettäviksi, tai Keski-Uudenmaan sote –kuntayhtymän oman järjestämisen piiriin.
Pääviestit kokeilun kokemuksista kaikkea jatkokehittämistä varten ovat:
- Tarvevakiointi on tarpeellista, toteutettavissa ja kaikkien osapuolten etu.
- Kannustinjärjestelmä on tarpeellinen, toteutettavissa ja kaikkien osapuolten etu.
- Suun terveydenhuollon palvelutuotannossa ja korvausmallissa valinnanvapauden tuomat muutokset ovat suurempia kuin perusterveydenhuollossa.
- Henkilökohtainen budjetti voi olla helpoiten hyväksyttävä ja vähiten kritiikkiä herättävä valinnanvapauden elementti, mutta edellyttää ehkä eniten toiminnan ja asenteiden muutosta.
- Tietojärjestelmiin ja ennen kaikkea tietojen siirtymiseen eri järjestelmien välillä tarvitaan vielä paljon kehittämistä.
Kokeilualueena on ollut kuusi Keski-Uudenmaan kuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Tuusula, Pornainen ja Nurmijärvi. Lisäksi henkilökohtaisen budjetin osuudessa ovat olleet mukana Porvoo, Sipoo ja Lohja. Väestöpohja vastaanottopalvelujen osuudessa on ollut n. 200 000 asukasta, henkilökohtaisessa budjetissa n. 313 000 asukasta ja suun terveydenhuollossa n. 150 000 asukasta.
Frank Ryhänen
projektipäällikkö,
Keski-Uudenmaan sote –kuntayhtymä
Kirjoittaja on Uudenmaan alueellisen valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö
Valinnanvapauskokeilu on osa Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta ja siinä toteuttavaa palvelusetelikokeilua. Lue lisää palvelusetelikokeilusta.