FI SV

Suomeen yksin tulleiden lasten edustajajärjestelmää on kehitettävä

Sosiaali- ja terveysministeriöTyö- ja elinkeinoministeriö 14.9.2018 12.19
Tiedote
Suomeen yksin tulleiden lasten edustajajärjestelmää on kehitettävä

Suomeen on saapunut vuosittain noin 100–700 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa, vuonna 2015 jopa yli 3 000. Tuore selvitys kartoittaa yksin maahan tulleiden lasten edustajajärjestelmän toimivuutta ja puutteita.

Suomen lainsäädännön lähtökohta on, että alle 18-vuotiaat ovat oikeudellisesti vajaavaltaisia ja tarvitsevat siksi jonkun käyttämään puolestaan puhevaltaa viranomais- ja tuomioistuinkäsittelyissä. Yksin maahan tulleen lapsen kohdalla tehtävästä huolehtii hänelle määrätty edustaja. Tämänhetkinen edustajajärjestelmä on hajautettu, palkkioperusteinen ja sivutoimisuuteen perustuva. Koordinaatio ja ohjeistus on jaettu kahdelle eri viranomaistaholle, Maahanmuuttovirastolle ja työ- ja elinkeinoministeriölle.

”Yksin maahan tulleiden lasten edustajuuden järjestäminen laadukkaasti on tärkeää, sillä julkinen valta vastaa käytännössä ilman huoltajaa Suomeen tulleen alaikäisen edun ja oikeuksien toteutumisesta. Edustajajärjestelmän tulisi toimia mahdollisimman moitteettomasti kaikissa tilanteissa”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen.

Nykyjärjestelmän hyvät puolet ja puutteet

Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat teettäneet osana Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE) Turun yliopiston Brahea-keskuksella selvityksen nykyjärjestelmän toimivuudesta. Selvityksessä todetaan, että olemassa olevan edustajajärjestelmän hyvät puolet ovat nopeat edustajan määräämisajat, osaavien edustajien sitoutuminen tehtäväänsä sekä suhteellisen edulliset kustannukset.

Mallin ongelmia ovat selvityksen mukaan edustajien koulutuksen, pätevyysvaatimusten ja ulkopuolisen valvonnan puute sekä koordinaation jakautuminen kahdelle hallinnonalalle, mikä kiireellisen poikkeustilan aikana on heikentänyt edustuksen laatua alueellisesti. Edustajat eivät myöskään tällä hetkellä ole tehtävässään riippumattomassa asemassa, sillä edustettavaa koskevat päätökset tekevä maahanmuuttoviranomainen maksaa edustajan palkkiot turvapaikkavaiheessa.

Suositukset edustajajärjestelmän kehittämiseksi

Turun yliopiston Brahea-keskus esittää edustajajärjestelmän kehittämiseksi seuraavia toimia:

  1. Edustajien tehtävänkuvaa ja kelpoisuusvaatimuksia koskevaa sääntelyä täsmennetään.
  2. Yhdellä edustajalla olevien edustettavien määrää rajoitetaan.
  3. Edustajatoiminnan valvonta säädetään yhden viranomaisen tehtäväksi.
  4. Perustetaan yhtenäinen edustajarekisteri, johon edustajien tiedot kootaan.
  5. Edustajien koulutus järjestetään yhdenmukaisen, valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti.
  6. Edustajajärjestelmän koordinointi keskitetään yhden valtiollisen tahon alaiseksi.

Selvityksen tuloksia käsitellään työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden vastaanoton ja kotouttamisen yhteistyöryhmässä ja sen alatyöryhmässä. Työryhmissä laaditaan vuoden 2018 loppuun mennessä ehdotukset edustajajärjestelmän tukirakenteiden ja toiminnan kehittämiseksi sekä suositukset edustajan tehtävistä ja mallinnetaan toimiva edustajajärjestelmä. Toimintaa ehdotetaan kehitettäväksi siten, että lasten yhdenvertainen kohtelu ja lapsen edun toteutuminen turvataan aiempaa paremmin.

Turun yliopiston Brahea-keskuksen selvitys maahanmuuttajalasten edustajajärjestelmästä

Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Anna Bruun, TEM, p. 029 50 48254
LAPE-ohjelman hankepäällikkö Hanne Kalmari, STM, p. 0295 163 046
suunnittelija Katarina Lundqvist, Turun yliopiston Brahea-keskus, p. 0400 156 137