Niina Junttila & Emil Salovuori
Yhdessä yksinäisyyttä vastaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 13.2.2019 14.28
Yhdessä yksinäisyyttä vastaan
Niina Junttila, kuvaajana Pasi Leino. Alla olevassa kuvassa Emil Salovuori, kuvaajana Matias Kolppo.

”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä. Siltä se tuntuu. Olemassaolo kyseenalaistuu. Tuntuu, ettei minulla ole paikkaa eikä sijaa, tehtävää eikä merkitystä tässä yhteisössä, maailmassa, elämässä.” Näin kuvasi oloaan nuori, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle unohdettu tyttö.

Kun tuntuu, ettei itsellä ole paikkaa, sijaa tai merkitystä, on turhaa enää edes yrittää. Ei kannata lähteä kouluun, tehdä läksyjä, lukea kokeisiin tai harjata edes hampaitaan.

Hänen kaltaisiaan ulkopuolelle unohdettuja nuoria meillä on ehkä eurooppalaisella tasolla katsottuna vähän, joidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä vain noin 66 000. Toisaalta luku on jo lähes 20 000 nuoren verran suurempi kuin Suomeen viime vuonna syntyneiden lasten määrä. Syrjäytyneiden nuorten määrä on siis Suomessa suurempi kuin syntyvyyden. Tulevaisuuden rakentajamme uhkaavat loppua kesken.

Juurisyynä yksinäisyys satuttaa, sairastuttaa, ulkopuolistaa, erillistää ja saa kokemaan itsensä muita huonommaksi, heikommaksi ja turhemmaksi. Sellaiseksi, josta kukaan ei välitä ja jonka tulevaisuudessa ei ole mitään, mitä odottaa. Siksi yksi viime vuonna julkaistun Nuorisotakuun teesteistämme oli, ettei ketään saa jättää yksin. Toinen teeseistämme kehottaa aikuisia kuuntelemaan.

Tämä siksi, että esimerkiksi poikien 8-vuotiaana kokema yksinäisyys ennustaa tutkimustemme mukaan heidän 18-vuotiaana koettua yksinäisyyttä, psyykkistä oireilua ja itsetuhoisuutta. Eikä ainoastaan niitä. Seurantatutkimuksen mukaan 8-vuotiaiden poikien kokema ja itse raportoima yksinäisyys selitti kymmenen vuoden päähän ulottuvaa yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, syrjään jäämistä, somaattista oireilua, keskittymisvaikeuksia, aggressiivisuutta, rötöstelyä sekä itsetuhoisuutta.

Jyväskyläläisten kanssa tekemämme uusi HBSC tutkimus tuo mukaan yksinäisyyden yhteydet nuorten lisääntyneeseen somaattiseen oireiluun ja lääkkeidenkäyttöön. Riskikerroin turvautua hermostuneisuuteen käytettäviin lääkkeisiin on yksinäisillä nuorilla kuusinkertainen. Nukahtamislääkkeiden käytön osalta riski on jo kahdeksankertainen. 

Jos ystävyyttä voisi ostaa purkissa, saisi reseptin lapsuudessaan joka kymmenes, nuoruudessaan jo joka viides suomalainen. Jos ratkaisu yksinäisyyteen olisi helppo, olisi se tehty jo aikoja sitten. Mutta koska yksinäisyyden poistaminen – yhteisöllisyyden lisääminen – vaatii yksittäisten ihmisten sijaan koko kylän, nimesivät esimerkiksi britit ministerin tätä työtä johtamaan.

Suomessa asiaa on toistaiseksi hoidettu sadoilla erilaisilla, usein hyvin tuloksellisillakin interventioilla. Interventioilla on kuitenkin aina oma, rajallinen elinikänsä. Nyt alkaisi olla aika koota kaikki hyvät keinot yhteen, vahvistaa yksinäisyyden vastaisia rivejä ja päättää, että onnellisuus-, tasa-arvo- ja terveystilastojen lisäksi Suomi aikoo listaykköseksi maana, jossa yksinäisyys ei ole ok. 

Tavoite pitkäaikaisen, terveyttä ja hyvinvointia rapauttavan yksinäisyyden vähentämisestä ei ole mahdoton. Monen lapsen kohdalla siihen riittää jo se, että me aikuiset yhdessä tunnistamme tilanteen, uskallamme ottaa sen lapselle tärkeiden aikuisten kesken puheeksi ja päätämme, ettei näin voi jatkua. Opetamme, kasvatamme ja näytämme esimerkkiä siitä, miten kohdata, tulla kohdatuksi, kutsua ja uskaltautua mukaan. Luottaa siihen, että muut ovat meidän puolellamme, eivät meitä vastaan.

 “Vanhempi tyttäreni oli välitunnilla aina yksin 1- ja 2-luokat. Sitä oli raskasta seurata sivusta. Joskus istuin koulun parkkipaikalla autossa ja seurasin asiaa, kunnes otin opettajaan yhteyttä ja pyysin häntä tekemään asialle jotakin. Nykyään tyttärelläni on "bff" eli paras ystävä ja paljon kavereita.”

Yksinäisyyden yhteisöllistä vähentämistä eli ystävyyden, yhteenkuuluvuuden ja keskinäisen kohtaamisen vahvistamista varten Suomeen ollaan juuri perustamassa Lähde-liikettä (lahdemukaan.fi). Lähde ei ole kenenkään oma vaan aivan kaikkien yhteinen. Se ei kuulu yhdenkään instituution, organisaation tai aatteen alle vaan sen ainoa tavoite ja sidonnaisuus on yksinäisyyden vähentäminen.

Koska toisin kuin yksinäisyys, on ystävyys tasa-arvoista ja jaettua. Ja koska erityisesti lasten ja nuorten yksinäisyyden vähentäminen on Suomen sosiaalisesti kestävän kehityksen kannalta yksi olennaisimmista edellytyksistä.

***  

Tässä sarjassa esittelemme tekoja ja näkemyksiä lapsiystävällisemmän Suomen puolesta. Kaikki esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan/haastateltavan omia. Lisää kirjoituksia voit lukea http://minedu.fi/lapsistrategia/kolumnit ja stm.fi/lapsistrategia/kolumnit.