Hyppää sisältöön
Media

Ministeri Saarikko ehdottaa alueellisia Lapsifoorumeita

opetus- ja kulttuuriministeriö sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 5.11.2018 14.31
Kuvat: Jani Laukkanen
Kuvat: Jani Laukkanen

Lapsistrategian valmistelun yksi konkreettinen ehdotus keksittiin ensimmäisessä Lapsifoorumissa: aikuisten ja lasten kohtaamisen tiloja tarvitaan lisää. Juuri sellaisessa tilassa lapsifoorumissa oltiin.

- Oli ilo olla mukana ja vuorovaikutteisuus toimi hienosti käytännössä, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko sanoo.

Saarikko ehdottaa, että lapsifoorumeita toteutettaisiin alueellisesti. Ne voisivat täydentää kaikissa maakunnissa käynnistyviä LAPE-akatemioita, joiden tarkoitus on edistää lapsilähtöistä strategista ajattelua ja tahtotilaa.

- LAPE-akatemian koulutukset on tarkoitettu sote-ja sivistystoimen johdon vuoropuhelun edistämiseksi. Sen jatkoksi ja lisäksi voisi olla hyvä idea järjestää avoimia, alueellisia, laajennettuja lapsifoorumeita alueen lapsia ja nuoria koskevan vuoropuhelun käymiseen. Ne voisivat tuoda ymmärrystä alueen lasten, nuorten ja perheiden arjesta Saarikko sanoo.

Saarikon mielestä paikallisten lapsifoorumeiden tulisi kytkeytyä kunnan ja maakunnan strategiatyöhön, jotta keskustelujen tulokset tulisivat oikeasti hyödynnetyksi. Lapsistrategian tavoitteena on tehdä hallituskausien yli ulottuvaa strategiatyötä. Lapsifoorumit jatkaisivat lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) työtä konkreettisesti ja pitkäjänteisesti.

Ministeri Grahn-Laasonen: myönteistä perhepuhetta tarvitaan

Lapsistrategian tavoitteena on tehdä hallituskausien yli ulottuvaa strategiatyötä. Lapsifoorumit jatkaisivat LAPE:n työtä konkreettisesti ja pitkäjänteisesti.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen huomauttaa, että lapsi- ja perhepolitiikassa ei ole kyse vain palvelujärjestelmästä ja muista rakenteista.

- Tarvitsemme yleistä perhemyönteistä asennetta - positiivista perhepuhetta. Tässä lapsifoorumi onnistui esimerkillisesti, Grahn-Laasonen sanoo.

- Samaan aikaan meidän on kyettävä tukemaan perheitä nykyistä paremmin. Erityisen tärkeää tämä on lasten ja nuorten taustojen muuttuessa yhä moninaisemmiksi. Olen itse kiinnittänyt huomiota erityisesti varhaisiin vuosiin. Kaksivuotinen esiopetus ja osa-aikainen maksuton varhaiskasvatus ovat seuraavan vuosikymmenen peruskoulu-uudistus.

”Kun isä suuttuu, joutuu kellariin”

Lapset ja aikuiset, ammattilaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat kohtasivat Lapsifoorumin keskusteluissa. Niissä laajennettiin kokemuspohjaista tilannekuvaa ja laajennettiin ymmärrystä lapsistrategian pohjaksi.

Kohtaamisen tärkeys nousi esille monissa dialogipiireissä. Ministeri Saarikon vieressä istui Tampereen SOS-lapsikylän kehittäjänuori Eveliina Ikonen. Ikosen tarina on hurja.

- Kun äiti kuoli, isä alkoi pahoinpidellä. Pahoinpitelyä jatkui viisi vuotta. Kun olen myöhemmin tutkinut tapaukseni papereita, olen varhaisessa vaiheessa kertoneensa sosiaalityöntekijälle kaltoin kohtelusta: ”Kun isä suuttuu, joutuu kellariin”.

Kukaan ei puuttunut asiaan.

- Yhden aikuisen välittäminen voi olla tosi tärkeää. Jos tuohon olisi reagoitu, minut olisi otettu huostaan viisi vuotta aikaisemmin. Sosiaalityöntekijä ottaa helposti valta-asetelman, että sä olet mun asiakas. Se ei ole kohtaamista, se on syvältä. Kohtaamisen ei tarvitse kestää tuntia. Viisi minuuttia riittää, että ihminen kohtaa ihmisen, Ikonen sanoo.

Kohtaamisen tilassa saa välittää

Mitä kohtaamisen tiloilla oikeastaan tarkoitetaan? Yhtäältä tilan voi ymmärtää fyysisesti; kohtaaminen syntyy, kun eri ihmiset ovat samassa tilassa ja jakavat kokemuksiaan. Alueelliset lapsifoorumit olisivat tällaisia kohtaamisen tiloja.

- Osallisuus ja kohtaaminen voisivat toteutua niin, että mahdollisimmat monet pääsisivät käymään dialogista keskustelua. Näin päästäisiin eroon intressiryhmien valtataistelusta. Ja lapset ja nuoret tulisivat tosi paljon vahvemmin visioimaan tulevaisuutta, SOS-Lapsikylän kehittämisjohtaja Kati Palsanen sanoo.

Toisaalta kohtaamisen tiloja voi muodostua ammatillisiin käytäntöihin. Ammattilaisten ja lasten kohtaamiset kouluissa ja palveluissa voivat olla aidosti kuuntelevia. Se vaatii ammattiroolin uudelleen määrittelyä. Myös kansalaisjärjestöt ja omaiset pääsisivät kuunteleviin kohtaamisiin vahvemmin mukaan.

Eveliina Ikosen kertomus pahoinpitelyn huomiotta jättämisestä kertoo, että ammattilaisuus ei auta, jos kukaan ei välitä.

Aikuinen joka ei katoa

Strategiatyössä tulevaisuutta voi tuoda läsnä olevaksi kokeiluilla. Siksi lapsistrategian valmistelussa on puhuttu välillä hyvinkin konkreettisista ideoista. Esimerkiksi professori Niina Junttila on ehdottanut Lapsistrategian ohjausryhmässä kuunteluvälitunteja, joiden aikana opettajalla olisi aikaa lapsen asioille.

Ministeri Saarikko puolestaan ehdottaa kummiuden vahvistamista. Maailmassa on paljon aikuisia, joilla ei ole lasta, mutta haluaisivat osallistua lasten elämään. Voitasiko luoda kummiuden malli, jossa kummiksi voisi ryhtyä myös kirkollisen kummiuden lisäksi? Esimerkiksi maahanmuuttajanuorilla voisi olla kummiaikuisia.

- Miksi syrjäytymistä ehkäisevä Ice Hearts toimii? Siksi, että lapsen rinnalla on aikuinen joka ei katoa. Kummi voisi olla lapselle tällainen aikuinen, Saarikko sanoo.

Seuraavaksi tubettajien tapahtuma

Lapsia ja nuoria oli dialogeissa mukana kaksitoista. He puhuivat lapsilähtöisten kohtaamisen tilojen puolesta. Tamperelainen Siiri Kuitu toivoi, että myös kohtaamisen fyysinen tila olisi nuorille tuttu.

- Toivoisin, että aikuiset sopeutuisivat nuorten paikkoihin eikä toisin päin. Että aikuiset tulisivat paikkoihin, joissa nuorten on mukava olla, kuten harrastuksiin ja kouluihin Kuitu sanoi.

Projektipäällikkö Marianne Heikkilä lupaa, että toivetta kuullaan. Seuraava Lapsifoorumi järjestetään 10.1. 2019. Tulossa on myös tilaisuus tubettajien, bloggaajien ja perhe-elämän mediavaikuttajien kanssa 28.11.

- Ehkä me järjestämme seuraavan Lapsifoorumin aidosti lasten foorumina lasten ja nuorten tiloissa. Aikuiset saavat tulla mukaan kuulemaan ja keskustelemaan, Heikkilä sanoo.

***

Tutustu myös:

Sivun alkuun