Lapsifoorumissa peräänkuulutettiin asennemuutosta ja tekoja perheystävällisyydestä

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 14.1.2019 15.00
Lapsifoorumissa peräänkuulutettiin asennemuutosta ja tekoja perheystävällisyydestä
Kuvat: Jani Laukkanen

Toinen Lapsifoorumi kokosi 150 nuorta ja työelämän edustajaa keskustelemaan tulevaisuuden työelämästä. Tilaisuudessa peräänkuulutettiin ennen kaikkea asennemuutosta: perhemyönteisyys ei ole vain rakenteita ja toimintatapoja vaan asenne. Suomessa on jo paljon perhemyönteisiä käytäntöjä, mutta ne eivät ole valtavirtaa.

- Haluamme nostaa lapset, nuoret ja perheet tulevaisuudessa kaiken päätöksenteon keskiöön ja valtavirraksi. Haluamme raivata tilaa sille, että lapsen etu olisi aina ensisijainen, kun mietitään isoja, kovassa ytimessä olevia päätöksiä. Yksittäisillä ratkaisuilla kuten perhevapaauudistuksella tai joustoilla, emme pysty asiaa ratkaisemaan, mutta kaikki yhdessä vaikuttavat siihen, että perhemyönteinen asenneilmapiiri on mahdollinen, Lapsistrategia-hankkeen projektipäällikkö Marianne Heikkilä pohjusti päivää.

Lapsen edusta ja oikeuksista puhui myös Pelastakaa Lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso, joka muistutti yritysten edustajia siitä, että lapsen oikeudet tulisi huomioida kaikessa liiketoiminnassa.

Ohjausryhmän puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes korosti, että lapsiystävällisyyden rakentaminen on meidän kaikkien yhteinen asia.

- Jotta lapsilla on hyvä elää ja he saavat tukea, tarvitaan mukaan myös heidät, jotka eivät ole jokapäiväisessä työssä tekemisissä lasten ja lapsiin liittyvien asioiden kanssa. Lasten asia on kaikkien, myös niiden, joilla ei ole lapsia. Lapset ovat ne uudet mahdollisuudet, joita meillä on.

- Perheystävällisyyteen voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä, palvelujärjestelmällä ja sosiaaliturvajärjestelmällä. Sen lisäksi tarvitaan järjestöjen ja yritysten edustajia, esimiehiä, kaikkia, jotka voivat osoittaa, että elämässä pärjää tekemällä erilaisia valintoja ja työt joustavat niissä ja että lapsi mahtuu suomalaiseen yhteiskuntaan.

Perhemyönteisyys muodostuu monista asioista

Työelämän puheenvuoroissa korostettiin, että työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet eivät ole vain pienten lasten vanhempien asia vaan koskevat yhtä lailla esimerkiksi omaishoitajia, teini-ikäisten vanhempia ja ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtivia.

Väestöliiton toimitusjohtajan Eija Koivurannan mukaan työelämän perheystävällisyys rakentuu monista asioista. Siihen vaikuttavat niin joustot, pitkät vapaat perhesyistä, ohjeet ja pelisäännöt, arvot ja asenteet kuin esimiehen näkökulma ja työntekijöiden kokemus esimiesten toiminnasta.

OECD:n analyytikko Francesca Gottschalk 21st Century Children of Children -hankkeesta kannusti yleisöä pohtimaan, millainen profiili on heillä, jotka tulevat työmarkkinoille vuonna 2040.

- Jos nykyiset trendit jatkuvat, työmarkkinoille tullaan nykyistä vanhempana ja koulutetumpana ja sinkkuna tai lapsettomana.

Esimerkin voimalla

Kolmen lapsen isä, EK:n hallituksen varapuheenjohtaja ja Rukakeskus/Pyhätunturi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari-Jussi Aho myönsi, että perhemyönteiset käytännöt eivät ole olleet erityisesti yrityksen agendalla, mutta arvot, asenteet ja ilmapiiri ovat sitä tukevia.

- Otamme perhemyönteisyyden ehdottomasti neljästä suomalaisyrityksestä muodostuvan Aho Groupin seuraavan hallituksen kokouksen agendalle, Aho lupasi.

Esimerkkejä perhemyönteisyyden toteuttamisesta eri yrityksissä toivat tilaisuuteen OP-ryhmän henkilöstöjohtaja Hannakaisa Länsisalmi sekä johtaja Lara Saulo Fazerilta.

- Meillä OP:ssa erinomainen työntekijäkokemus on strategian keskiössä. Uskomme, että hyvä asiakaskokemus sekä hyvinvointia syntyy, kun meillä on motivoituneita ihmisiä töissä, Länsisalmi sanoo.

Länsisalmen mukaan se ei kuitenkaan riitä, että perhemyönteisyys näkyy arvoissa vaan tarvitaan tekoja. Työaikajoustojen ja etätyömahdollisuuden lisäksi Länsisalmi peräänkuuluttaa avointa keskustelua. 

- Perhemyönteisyys vaatii dialogia työpaikalla siitä, mikä kunkin henkilön tilanne on. Töitä järjestellään sen mukaan. Myös ilmapiiri on tärkeä, jotta työntekijöille tulee tunne, että näistä asioista voi puhua.

Avoimuutta korosti myös Fazerin Saulo. Hän uskoo, että perhemyönteisyys on meillä useilla työpaikoilla varovaisesti kohdallaan, mutta asiaa ei osata vielä ilmaista riittävän selkeästi.

- Haluan rohkaista kaikkia johtajia ilmaisemaan, että perhe on heille tärkeä asia. On kaikkien etu, että asiaa tuoda esiin. Fazerilla on siksi myös oma päiväkoti, joka tukee perheiden arjen hallintaa.

Fazerilla perhemyönteisyys on osa työelämänkaariohjelmaa, jonka nimi viestii siitä, että perhemyönteisyyttä tarvitaan läpi työuran.

- Olemme huomanneet, että kun me olemme valmiita joustamaan, se on molemminpuolista.

Ilmarisen sidosryhmäjohtaja Jaakko Kiander muistutti, että perheystävällisyydellä on tärkeä merkitys laskevalle syntyvyydelle. Ilmarisella perinteisten joustojen lisäksi on edistetty perheystävällisyyttä kesäkuun lapsiparkilla ja koko perheen tapahtumissa

- Vanhemmuus on tärkeää huomioida myös urapolun rakentamisessa. Lapsen saaminen pikemminkin lisää työelämätaitoja kuin heikentää, Kiander sanoi. 

Nuoret innostivat ja ideoivat

Puheenvuorojen jälkeen nuoret ja työelämän edustajat pääsivät yhdessä ideoimaan tulevaisuuden työviikkoa sekä työelämää koskevia uutisia Tulevaisuuden Sanomiin.

Yksi ryhmätöihin osallistunut nuori oli Ilona Sirén Hämeenlinnan Lyseon Lukiosta.

- Oli kiinnostavaa keskustella tulevaisuuden työstä nuorten ja jo pitkään työssä olleiden kanssa. Innostuimme hulluttelemaan, mitä tulevaisuus voisi olla. Puhuimme siitä, että tulevaisuudessa on hyvin erilaisia perheitä. Syntyi uutinen, jossa adoptiolasten määrä ylitti syntyneiden määrän.

Syntyvyys nousi esille myös toisesta näkökulmasta ryhmien uutisotsikoissa: isät käyttivät jo yli puolet perhevapaista kääntäen syntyvyyden nousuun. 

Somemarkkinointiin keskittyvän yrityksen perustaneelle Sirénille yrittäjyys on tulevaisuuden todennäköisin työskentelymuoto.

- Haluan sekä perustaa perheen että menestyä työssä. Koen, että yrittäjyys on helpompi yhdistää perheeseen kuin palkkatyö.

Mukulabisnestä ja sukupolvien yhteyttä

Ryhmien tuotoksissa nousivat esiin perinteisten työelämän joustojen ja tasa-arvon lisäksi muun muassa työn merkityksellisyys ja työelämän perhemyönteisyys Suomen kilpailuvaltteina sekä sukupolvien välinen yhteys: 90-vuotias Matti sijaistaa lasten hoivapalveluissa ja sukupolvet toimivat yhteisössä, joka perustuu robotiikkaan ja ihmisläheisyyteen tarjoten palveluja eri-ikäisille. Yhdessä uutisessa kylätalo pelasti perhearjen.

Yhteisöllisyyden rinnalla yksilöllisyys korostui esimerkiksi päivä-, viikko- ja vuosirytmissä sekä työajan henkilökohtaistamisessa. Ryhmätöiden perusteella tulevaisuuden työviikolla työaikaa mitataan tuloksilla työtuntien sijaan ja robotit helpottavat perheiden arkea. Ryhmissä syntyi myös uutta sanastoa, kuten mukulabisnes ja läsnäolopäivä.

Ryhmätöissä syntyneet ideat kootaan yhteen ja niitä hyödynnetään kansallista lapsistrategiaa pohjustavassa työssä.

Tilaisuutta oli mahdollisuus seurata myös verkon välityksellä. Tilaisuuden tallenne