Kompassineula kohti lapsimyönteistä yhteiskuntaa

17.12.2018 12.31
Kompassineula kohti lapsimyönteistä yhteiskuntaa

Lapsistrategian ohjausryhmässä oltiin joulukuussa ilmiöiden äärellä. Osana strategian pohjustusta ohjausryhmän tehtävänä on tunnistaa ja arvioida, miten yhteiskunnalliset muutosilmiöt vaikuttavat lasten oikeuksien toteutumiseen sekä lasten ja perheiden hyvinvointiin.

Pirstaleinen palveluketju. Hyvinvoinnin polarisaatio, eriarvoistuminen. Niukat resurssit. Yksinäisyys. Osallisuuden ja kohtaamisen puute. Arjen kuormittavuus. Ongelmat terveydessä ja turvallisuudessa. Syntyvyyden lasku. Muun muassa näitä sanoja piirtyi ilmiökarttaan ohjausryhmän työskentelyn taustaksi. Synkistä - ja osin provosoivistakin – teemoista huolimatta ohjausryhmän pohdinnoissa oli positiivinen vire.

Ilmiöihin liittyviä ongelmia ratkottaessa ohjausryhmän puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes kannusti pitämään mielessä tulevaisuuden lapset.

- Nyt tehtävät asiat vaikuttavat siihen, minkälaisia sukupolvia syntyy 2040-luvulla. Tämän päivän lapset ja nuoret ovat tuolloin kolmekymppisiä ja pohtivat, haluavatko perhettä ja lapsia tai haluaisivatko enemmän lapsia kuin ovat saaneet. Vaikka teemme pohjatyötä seuraavaa hallitusta varten, tämä kannustaa ajattelemaan pidemmälle.

Ilmiökartan avulla suunnistetaan kohti mahdollisuuksia

Ilmiöiden tunnistamisen kautta edetään tavoitteisiin ja aikanaan tekoihin. Ohjausryhmän tapaamisessa tarkoituksena oli alustavasti hahmotella tavoitetilaa, jossa kuhunkin ilmiöön liittyvät ongelmat olisi selätetty ja mitä sen saavuttamiseksi tarvittaisiin. Suuntaviivojen lisäksi myös välitavoitteet ja kehittymistä kuvaavat mittarit ohjaavat oikeaan suuntaan.

Vaikka ilmiöiden hahmottamisessa lähdetään usein liikkeelle kielteisistä asioista, sisältyy niihin myös mahdollisuuksia.

 - Haluamme löytää toivon näkökulmia. Otamme ilmiöstä opiksi ja teemme positiivisia interventiota, kiteytti ohjausryhmään kuuluva emerituspiispa Irja Eskola.

Ilmiöiden tunnistamisessa, kuten muussakin lapsistrategian pohjatyössä, keskeisessä roolissa on tiedon hyödyntäminen. Kokemusasiantuntijuuden rinnalla tarvitaan tutkimustietoa tunnistamaan lapsimyönteisyyteen vaikuttavia ilmiöitä.

Valmistelussa on mukana tutkijapooli, joka kokoaa tutkimustietoa. Tutkijoilta pyydettiin keskeisiä tutkimushavaintoja sekä ehdotuksia etenemistavoista.

Tutkimusosuutta koostava tutkijaryhmän puheenjohtaja Jouni Välijärvi nosti kiinnostavina teemoina esiin muun muassa kohtaamattomuuden, osallisuuden sekä oppimisen ja hyvinvoinnin.

- On tuettava aktiivista vaikuttamista alkaen arjen pienistä, lapsille ja nuorille tärkeistä asioista ja löydettävä siihen myös uusia keinoja.

Lapsiin liittyvää tutkimusta on saatavilla, mutta ongelmana voi olla, ettei johtopäätöksiä saada hyödynnettyä tarkoituksenmukaisella tavalla.

- On paljon tietoa, mikä toimii pienimuotoisena. Vielä pitää tehdä systemaattisemmin työtä sen eteen, että samat asiat toimivat myös laajemmin väestötasolla.

Valmistelu jatkuu – seuraava Lapsifoorumi tammikuussa

Lapsistrategiaa pohjustavassa työssä on pyritty johdonmukaisesti hyödyntämään aina aiemman vaiheen tuotoksia. Yhteiseksi koettu ja yhdessä valmisteltu lisää sitoutumista ja pohjustaa aikanaan strategian toimeenpanoa.  On myös tärkeää, että lasten ja nuorten itse tuottama tieto voisi olla osana raporttia. He ovat oman elämänsä parhaita asiatuntijoita.

Arvokkaaksi osallistamis- ja tiedonkeruutavaksi osoittautunut Lapsifoorumi saa jatkoa tammikuussa. Tällä kertaa vuoropuhelua tulevaisuuden yhteiskunnasta käydään erityisesti nuorten ja työ- ja elinkeinoelämän edustajien kesken.

Lapsistrategiaa pohjustava raportti julkaistaan maaliskuussa. Myös tutkimuskooste on tarkoitus julkaista osana lapsistrategian valmistelua.

Lisätietoja Lapsistragian valmistelusta