Hanna Ranssi-Matikainen: Eurotietoinen sijoittaa parisuhteeseen ja tukee siten lapsen hyvinvointia

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 8.10.2018 9.24
Hanna Ranssi-Matikainen: Eurotietoinen sijoittaa parisuhteeseen ja tukee siten lapsen hyvinvointia
Kuvaaja: Jarkko Vertanen

Merkittävä osa suomalaisperheistä rakentuu parisuhteen ympärille. Tiedetään, että perheen aikuisten hyvinvointi tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Siksi parisuhteen tukemiseen, oli kyse sitten ensimmäisestä tai viidennestä liitosta, pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, kun tavoitellaan lapsen hyvinvointia.

Vanhempien välinen riittävän turvallinen parisuhde luo pohjan lasten myöhemmälle hyvinvoinnille.

Ympärillä olevan lauman hyvinvointi lisää elämänlaatua ja vakauttaa henkilökohtaista taloutta. Parisuhdetta tukemalla voidaan vaikuttaa myös yhteiskunnan kustannuksiin.  

Parisuhteen vaikutuksen voi nähdä ainakin viidellä alueella: työn tuottavuudessa, taloudessa ja asumisessa, fyysisessä terveydessä, lasten hyvinvoinnissa ja henkisessä hyvinvoinnissa. 

Työn tuottavuus 

Parisuhteen tila heijastuu työn tehokkuuteen yhtä lailla kuin palautuminen ja hyvä unikin. 
Töissä on vaikea olla luova ja tehokas, jos kotona ei pysty latautumaan. Aivot eivät jaksa kuormitettuina antaa parastaan. Kunnioittavassa ja tasaveroisessa parisuhteessa elävä saa todennäköisemmin töissä itsestään enemmän irti kuin latistavassa perhetilanteessa elävä.  

Talous ja asuminen 

Avioero on vain harvoin kustannusneutraali elämänmuutos. Asumiskulut ovat perheen suurin yksittäinen kuluerä. Eron jälkeen monia asioita tarvitaan tuplaten ja kulutus lisääntyy. Kansantalouden kannalta se on toki hyvä asia, mutta maapallon kestävyyden näkökulmasta tulos on toinen. Tulonsiirroista huolimatta yksinhuoltajuus lisää köyhyysriskiä. Suomessa on vakiintunut kahden huoltajan elintasostandardi eli malli siitä, mitä aineellisia elementtejä hyvä elämä sisältää. Moni kulu on hinnoiteltu tämän tason mukaan.  

Fyysinen terveys 

Tunteiden käsitteleminen lähisuhteessa edellyttää riittävää turvallisuutta. Jos se puuttuu, raskaan tunnetaakan kantaminen on vaarassa sairastuttaa mielen lisäksi myös kehoa. Miten, se on yksilöllistä. Hyvä parisuhde toimii monessa tapauksessa kannustimena henkilökohtaisesta fyysisestä kunnosta huolehtimiseen. Tyytyväiset parit ovat tutkitusti terveempiä. Tämän tiedetään vähentävän sairauspoissaoloja sekä muita sairauteen liittyviä kustannuksia.

Lasten hyvinvointi 

Vanhempien välinen riittävän turvallinen parisuhde luo pohjan lasten myöhemmälle hyvinvoinnille. Elämänkaaren alkupäässä ihminen vasta harjoittelee niitä taitoja, joiden kannattamana hän ponnistaa kohti omaa potentiaaliaan. Rohkaiseva kodin tunneilmasto tukee tavoitteen saavuttamista: jos lapsi kokee, että hänen tarpeisiinsa vastataan ja hänen toiveensa ovat oikeutettuja, hänellä on hyvät edellytykset onnistua myös aikuisuuden parisuhteessa. 

Henkinen hyvinvointi 

Alistaminen ja kaltoinkohtelu parisuhteessa altistavat masennukselle. Joku sietää pettymyksiä ja huonosti kohtelua, moni ei kestä ja masentuu. Myös lapsuudessa koettu tuen puute ja mitätöinti altistavat alakulolle. Malli siirtyy usein sukupolvelta toiselle. Turvallinen lapsuus antaa rokotuksen elämässä väistämättä eteen tulevia pettymyksiä vastaan. Se lisää mielen kimmoisuutta ja antaa sitkoa vaikeuksien ylittämiseen. 

Parisuhdetaitoja kannattaa harjoitella ja satsata suhteen hyvinvointiin sen kaikissa vaiheissa - niin ennaltaehkäisevästi suhdetta solmittaessa kuin korjaavasti kriisejä kohdattaessa.  

Hanna Ranssi-Matikainen 

toiminnanjohtaja, Parempi avioliitto ry 

hanna.ranssi-matikainen@parempiavioliitto.fi

Tässä sarjassa esittelemme tekoja ja näkemyksiä lapsiystävällisemmän Suomen puolesta. Kaikki esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan/haastateltavan omia. Lisää kirjoituksia voit lukea minedu.fi/lapsistrategia/kolumnit ja stm.fi/lapsistrategia/kolumnit