Avoin vuorovaikutus edistää perheystävällisiä käytäntöjä työpaikoilla

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 16.10.2018 15.12
Avoin vuorovaikutus edistää perheystävällisiä käytäntöjä työpaikoilla
Kuvaaja: Elina Vesterinen

Perheystävällisten työnantajien kehittämisverkoston tapaamisessa Lahdessa 5.10. keskusteltiin perheystävällisyydestä osana työhyvinvointia. Paneelissa paikalliset työnantajat pohtivat, millaisilla konkreettisilla teoilla työnantajat voivat helpottaa työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Avoin keskustelukulttuuri ja joustava työvuorosuunnittelu nähtiin hyvinä keinoina edistää perheystävällisyyttä.

Työpaikoilla on monia keinoja helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Joustot ja työvuorosuunnittelu ovat avainasemassa, sillä asiakaslähtöinen työ hoitoalalla, päivittäistavarakaupoissa ja teollisuuden tuotannossa ei aina mahdollista etätyön tekemistä. Mahdollisuuksia on lyhennetyistä työpäivistä autonomiseen työvuorosuunnitteluun. 

- Eräällä työpaikalla lyhennettyä päivää tekevät työskentelivät pareittain ja saattoivat keskenään sopia työnjaosta kotitilanteen mukaan, keskustelua juontanut Anna Kokko kertoi. 

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän työkykykoordinaattori Soile Saurasen mukaan hoitoalalla hyväksi havaittuja tapoja edistää työn ja muun elämän yhdistämistä ovat työnkierto ja uusiin tehtäviin kouluttautuminen elämäntilanteen vaatiessa. Perhevapaita kannustetaan käyttämään ja niiden pidentäminen lomia ja muita vapaita yhdistämällä on yleistynyt.  

- Työnantaja voi myös kysyä, onko työntekijä ajatellut pitää pidennetyn perhevapaan, ja siten osoittaa, että sekin on mahdollista, Sauranen sanoi. 

Paneelissa oltiin yhtä mieltä siitä, että käsitteenä perhe on laajempi kuin vain pienten lasten ja vanhempien muodostama yksikkö. Perheen ja työn yhteensovittaminen on yksi osa työhyvinvointikokonaisuutta, ja on tärkeää, että sen kokisivat omakseen sekä nuoret, lapsiperheelliset että vanhemmat työntekijät koko elämänkaaren ajan. Siksi halutaan puhua mieluummin työn ja muun elämän yhteensovittamisesta, jotta erilaiset elämäntilanteet voitaisiin huomioida. 

- Työntekijöitä täytyy ajatella kokonaisuuksina eikä työpaikan oven ulkopuolelle voi jättää kaikkea muuta elämää. Koko työhyvinvoinnilta katoaa pohja, ellei oteta huomioon sitä kokonaisuutta, jossa ihminen elää, pohti Osuuskauppa Hämeenmaan henkilöstöjohtaja Sanna Virtainlahti

Organisaatiokulttuurin ja työpaikan perheystävällisten käytäntöjen kautta työpaikka voi omalta osaltaan edistää työhyvinvointia. Se, mistä työntekijä yksilönä haluaa hyötyä, on kiinni tämän omasta arvomaailmasta. Työnantaja voi kuitenkin mahdollistaa jokaiselle omannäköisen urapolun riippumatta siitä, millaisia asioita kukin pitää itselleen ensisijaisina.  

- Pienessä yrityksessä taloudelliset resurssit voivat tulla vastaan, mutta silloin on myös mielikuvituksesta kiinni, millaisilla asioilla työssä viihtymistä voidaan kehittää, pohti talouspäällikkö Maria Roslund-Konsti Hollolan Rakennusbetoni ja -elementti Oy:stä. 

Panelistien mukaan alan miesvaltaisuus ei automaattisesti tarkoita, että perhevapaita pidetään vähemmän kuin esimerkiksi hoitoalalla. Organisaatiokulttuurilla on iso merkitys siinä, jääkö isä perhevapaalle. 

Muutosmyönteinen ilmapiiri syntyy yhdessä tekemällä 

Erilaisia työhyvinvoinnin käytänteitä edistää avoin keskustelukulttuuri, jonka saavuttamisessa johdon esimerkkiä ei voi korostaa liikaa. Uusien toimintatapojen kehittämistä tukevat myös kyselytutkimukset ja työpajatoiminta, kertoivat Virtainlahti ja Sauranen. Yhdessä ideointi, aito työntekijöiden osallistaminen suunnitteluvaiheessa ja uusien toimintamallien systemaattinen käyttöönotto ylläpitävät muutosmyönteistä ilmapiiriä.  

- Avoin vuorovaikutussuhde esimieheen on tosi tärkeä asia. Haasteita täytyy voida ottaa rohkeasti esille, sillä muuten työnantaja ei voi tietää, millaisia odotuksia työntekijöillä on, Virtainlahti sanoi. 

- Meillä on hyvä tilanne silloin, kun työntekijät kokevat, että he saavat vapaasti tulla avautumaan työhön liittyvistä asioista tai muista huolista. Esimies näyttää myös omalla esimerkillään, että kun minä teen näin, se on sallittua kaikille, Roslund-Konsti kuvaili. 

Keskustelutilaisuuden järjestivät Päijät-Hämeen LAPE-hanke, Kunteko-hanke ja Päijät-Hämeen Yrittäjät järjestivät osana Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaa. 

Voit katsoa tallenteen tilaisuudesta tästä. Keskustelu alkaa kohdasta 3.32.

***

Tässä sarjassa esittelemme tekoja ja näkemyksiä lapsiystävällisemmän Suomen puolesta. Kaikki esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan/haastateltavan omia. Lisää kirjoituksia voit lukea minedu.fi/lapsistrategia/kolumnit ja stm.fi/lapsistrategia/kolumnit.