Ammattiapu pitää tuoda lasten ja perheiden maaperälle

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 27.12.2018 9.08
Ammattiapu pitää tuoda lasten ja perheiden maaperälle
Kuva: Kuntaliitto

Kuntaliiton Jarkko Lahtisen mielestä tarvitaan toimintakulttuurin muutos, jossa ministeriöt näyttävät esimerkkiä. Tämän jälkeen organisaatio- ja ammattirajat rikkovia palveluita tarjotaan helpommin ruohonjuuritasollakin.

Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen toimi parikymmentä vuotta sitten päiväkodin johtajana. Siinä työssä huomasi ensimmäisenä, jos perheellä oli ongelmia. 

- Näin vanhempia joilla on homma hallussa ja toisia, joilla ei ole. Ihmettelin, mikseivät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset jalkaudu auttamaan sinne, missä ongelmat nähdään ensimmäisenä, Lahtinen sanoo.

Lahtinen ehdotti silloiselle Helsingin sosiaalijohtajalle Paavo Voutilaiselle, että päiväkoti voisi olla perheiden ja palveluiden kohtaamispaikka. Idea ei silloin lähtenyt lentämään. Mutta samantapainen ajatus nousee nyt hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma-kärkihankkeessa ja Lapsistrategian valmistelussa esiin vahvasti. Toivotaan organisaatio- ja ammattirajoja ylittäviä palveluita, joissa lasta ja perhettä voidaan auttaa oikea-aikaisesti ja tarvittaessa rinnalla kulkemalla.

Esimerkiksi terveystarkastuksia voitaisiin tehdä päiväkodissa, kuten jo joissakin kunnissa on kokeiltukin.

- Esimerkiksi terveystarkastuksia voitaisiin tehdä päiväkodissa, kuten jo joissakin kunnissa on kokeiltukin. Perheet eivät menisi ammattilaisten työhuoneisiin, vaan ammattilaiset tulisivat paikkoihin, jotka ovat perheelle tuttuja, Lahtinen sanoo.

Lahtisen mielestä varhaiskasvatuksessa voitaisiin tarjota väyliä monenlaisiin perheiden tukipalveluihin sen sijaan, että odotetaan ongelman kärjistymistä.

Voisiko päiväkodin johtajalla olla oikeus antaa seteli tms., jolla perhe voisi hankkia muutaman kerran kotipalveluavun?

Jos esimerkiksi päiväkodissa havaitaan huoltajien väsymystä tai muuta avuntarvetta, voisiko päiväkodin johtajalla olla oikeus antaa seteli tms. jolla perhe voisi hankkia muutaman kerran kotipalveluavun. Tai jos huomataan, että vanhemmat vaikuttavat uupuneilta, voisimme pohtia, miten saisimme perhetyöntekijän ensitapaamisen nopeasti esimerkiksi perheen kotiin.

Päiväkodit olisivat palveluiden ja perheiden kohtaamispaikkoja ilman, että varhaiskasvatuksen sisältö muuttuisi oleellisesti. Lahtisen mielestä tällainen toimintakulttuurin muutos ei välttämättä olisi kallis, vaan päinvastoin – se voi olla välttämätön, jotta taataan lapsille hyvät olosuhteet kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehittymiseen myös tulevaisuudessa.

Emme tarvitse välttämättä paljonkaan nykyistä enempää resursseja, vaan nykyresurssien uudelleen järjestelyä. Esimerkiksi Raahessa on tehty hyvää työtä varhaisen puuttumisen menetelmillä. Taho joka havaitsee muutoksen perheessä – esimerkiksi sairauden, eron, työttömyyden – lähtee heti rakentamaan verkostoa, jakamaan tietoa ja luomaan turvaverkkoa perheelle. Perheelle voidaan tarjota tukea heti, eikä vasta sitten kun esimerkiksi varhaiskasvatuksessa aletaan kiinnittää huomiota lapsen mahdollisiin käyttäytymisoireisiin. 

Monet tahot ovat esittäneet, että varhaiskasvatuksen tulisi olla maksutonta. Maksuton varhaiskasvatus olisi tehokasta ja oikea-aikaista puuttumista lapsena alkavaan syrjäytymiskierteeseen. Asiaa on puitu myös lapsistrategian valmistelutyössä.

Ajatuksessa on paljon hyvää, mutta ratkaistaanko isoa haastetta maksuttomalla varhaiskasvatuksella, on hyvä pohtia. Kaikille maksuton varhaiskasvatus ei välttämättä pysäyttäisi nuorena alkavaa syrjäytymiskierrettä, koska sillä ei puututa ongelmien juurisyyhyn, eli vanhempien ja vanhemmuuden vaikeuksiin.

Varhaiskasvatuksen osalta palvelu on maksutonta jo nyt monille. Varhaiskasvatuksen osallistumisen haasteena on miten saada osallistumaan juuri ne lapset, jotka hyötyvät siitä eniten. Me esimerkiksi tiedämme, että pitkät kotihoidontukikaudet ovat yleisempiä perheissä, joissa äidillä ei ole voimassa olevaa työsuhdetta tai äidin koulutustaso on alhainen. Samoin korkeasti koulutetut äidit palaavat perhevapaalta työhön nopeammin kuin vähemmän koulutetut. 

On vanhempia joiden ongelmat ei poistu, vaikka lapsi on varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatuksessa tehdään töitä lapsen kanssa, ei aikuisten. On vanhempia joiden ongelmat ei poistu, vaikka lapsi on varhaiskasvatuksessa. Pitäisi kiinnittää huomiota koko systeemiin. Varhaiskasvatuksen ympärille tarvitaan muita ammattilaisia, jotka tulisivat matalalla kynnyksellä lapselle ja perheelle tutulle maaperälle auttamaan perhettä, jossa havaitaan ongelmia. 

Uuden toimintatavan oppiminen on usein vaikeampaa kuin pyytää lisää rahaa. Lahtisen mielestä kulttuurin muutoksella voidaan kuitenkin päästä jopa parempiin lopputuloksiin kuin lisärahalla.

- Toivon Lapsistrategiassa rohkeampia avauksia toimintakulttuurin muuttamiseksi ja murtautumista pois professioiden lokeroista, Lahtinen sanoo.

Hän ehdottaa, että toimintakulttuurin muutokset aloitetaan ministeriötasolta.

Ovatko nykyiset ministeriörajat hyödyllisiä lapsen ja perheen näkökulmasta?

Ovatko nykyiset ministeriörajat hyödyllisiä lapsen ja perheen näkökulmasta, vai olemmeko niiden vankeja? Tukevatko vai jarruttavatko ne toimintakulttuurin muutosta? Jos emme ole hallinnon tasolla valmiita murtamaan rajoja ja muuttamaan toimintakulttuuria, miksi lasten kanssa työtä tekevät ammattilaiset lähtisivät sitä tekemään.

*** 

Jos saisin päättää…  

Sarjassa ohjausryhmän jäsenet kertovat, minkä yhden asian he nostaisivat Lapsistrategiaan. 

Sarjassa aiemmin ilmestyneet:  

Jokaiselle lapselle iltasatu kolme kertaa viikossa

Nordean Olli Kärkkäinen toivoo parempia mittareita palvelujen arvolle

Olli Luukkainen ehdottaa: Koulupolun alusta nelivuotinen kokonaisuus  

Valtiosihteeri Martti Hetemäki haluaa nuoret miehet töihin jotta syntyvyys nousisi 

Niina Junttila ehdottaa lasten ja opettajien kuunteluvälituntia