FI SV

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys erityisopetuksen kehittämistarpeista varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa valmistui

Opetus- ja kulttuuriministeriöValtioneuvoston viestintäosasto 27.9.2018 9.05
Tiedote 438/2018
Selvitys erityisopetuksen kehittämistarpeista varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa valmistui

Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, miten lapsen tai oppilaan oikeus erityisopetuksen tukeen toteutuu varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa. Samalla huomioidaan tuen vaikutus toisen asteen koulutukseen pääsyssä. Selvitys julkistettiin 27.9. opetus- ja kulttuuriministeriön tilaisuudessa.

Selvityksen mukaan päiväkotien johtajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat arvioivat lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteutuvan varhaiskasvatuksessa pääosin hyvin.

Tuki järjestetään osana varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa. Edelleen avoimeksi jää, onko pedagoginen tuki riittävä myös lapsille, jotka tarvitsevat paljon tukea varhaiskasvatussuunnitelman mukaiseen toimintaan osallistumiseen sekä kehitykseen ja oppimiseen.

Rakenteellisia tukitoimia tarjotaan kaiken kaikkiaan vain harvoille tukea saaville lapsille, eikä niitä pääsääntöisesti ole mahdollista tarjota nopealla aikataululla. Tukijärjestelyissä esiintyy myös alueellisia eroja ohjausjärjestelmän väljyydestä johtuen. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuen järjestämistä ohjataan lainsäädännössä esiopetusta ja perusopetusta väljemmin, eivätkä eri tahojen vastuut ja velvollisuudet tuen järjestämisen kysymyksissä ole selvät.

Perusopetuksen rehtorit kokevat oppimisen ja koulunkäynnin tukimallin pääsääntöisesti toimivaksi, mutta resursseja ja asiantuntevaa henkilöstöä toivotaan etenkin osa-aikaiseen erityisopetukseen. Samaan aikaan tukiopetusresursseja jää käyttämättä jopa kolmasosassa kouluista.

Selvitys osoittaa, että tehostettua tai erityistä tukea saaneiden oppilaiden siirtyminen toisen asteen koulutukseen suoraan peruskoulun jälkeen on edelleen selvästi epävarmempaa kuin muiden oppilaiden. Tuen toteutuspaikkajärjestelyitä on hyvin monenlaisia. Toteutuspaikka ei käytettävissä olevien aineistojen perusteella suoraan heijastu oppilaiden osaamiseen. Lisätutkimusta tarvitaan koulupäivän aikana tapahtuvista joustavista tukijärjestelyistä.

Valtionosuusjärjestelmän muutos vuonna 2010 ei ollut yhteydessä kuntien tuen tarjonnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Sen sijaan esi- ja perusopetuksen laskennallisilla valtionosuuksilla oli lievä yhteys tuen kokonaistarjontaan kunnissa vuosina 2011–2014.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuella ja erityisopetuksella on keskeinen tehtävä kasvatuksellisen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamisessa. Erityisen tuen ja erityisopetuksen toimintamallien avulla koko ikäluokka on saatettu saman järjestelmän piiriin ja kullekin oppilaalle pyritään järjestämään parhaiten oppimista ja koulutusjärjestelmässä etenemistä tukeva opetusmuoto.

Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi). Hallitus päätti puolivälitarkastelussaan 2017 käynnistää selvityksen erityisopetuksen kehittämistarpeista.

RAPORTTI

Lisätietoja: Mari-Pauliina Vainikainen, Tampereen yliopisto, p. 050 437 7303, etunimi.sukunimi(at)uta.fi