Terveyskeskuskierros käyty. Miten tästä eteenpäin?
Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton ns. terveyskeskuskierros toteutettiin tämän vuoden tammi-huhtikuussa. Sen ja kierrosta edeltäneen kaikkien terveyskeskusten johtavien lääkäreiden haastattelun perusteella kuva terveyskeskusten nykytilanteesta, niiden vahvuuksista ja heikkouksista tarkentui. Sen perusteella voidaan ryhmitellä tehtäväalueita, jotka vaativat erityisesti jatkotoimia kunnissa hoitoon pääsyn määräaikojen turvaamiseksi.
Kunnissa erityisesti kehitettäviä toimintoja:
1. Terveyden edistäminen
Hyvä kansanterveys perustuu terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Jos tämä laiminlyödään, kuntien resurssit eivät tule riittämään tarvittavien hoitopalvelujen tarjoamiseen väestölle. Terveyden edistäminen ei ole pelkästään terveyskeskusten asia, vaikka toimintaa usein siellä koordinoidaankin. Kuntien, seutukuntien ja maakuntien tulisi laatia kattavat hyvinvointistrategiat, joiden toteutus vastuutetaan selkeästi ja strategioiden toteutumista myös seurataan. Terveyden edistämisessä korostuu myös kansalaisjärjestöjen merkitys.
2. Alueellinen/seudullinen yhteistyö
Suurimmassa osassa terveyskeskuksia on niin pieni väestöpohja, että tarvitaan alueellisia tai seudullisia yhteistyöstrategioita palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Yhteistyön lisääminen on välttämätöntä myös taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta. Alueellista ja seudullista yhteistyötä tehdään jo monessa paikassa, mutta koko terveydenhuoltoa koskevat järjestelmälliset suunnitelmat puuttuvat usein ja yhteistyötä tarvittaisiin nykyistä enemmän. Yhteistyötä tarvitaan lisää myös erityispalveluissa kuten mielenterveyspalveluissa, päihdehuollon palveluissa, hampaiden oikomishoidossa, puheterapiassa, ravitsemusterapiassa ja psykologin palveluissa. Näissä kuntien sisällä yhteistyötä tarvitaan hajanaisen palvelujärjestelmän takia ja myös pienten kuntien välillä erityisosaamisen saatavuuden vuoksi.
Kansalaisten on saatava terveyskeskuspalvelut mahdollisimman läheltä asuinpaikkaansa. Se ei kuitenkaan estä tukipalvelujen keskittämistä nykyistä harvempiin ja suurempiin yksiköihin. Näytteet voidaan ottaa ja tutkimukset tehdä potilaan omassa terveyskeskuksessa ja tulokset analysoida keskitetysti, jolloin säästetään kustannuksia ja laatukin usein paranee. Tällaisia keskitettäviä tukipalveluja ovat laboratoriotoiminnan ja kuvantamisen lisäksi esim. tietopalvelut, lääkehuolto, apuvälinehuolto sekä terveyskeskusten hankintatoimi.
3. Toimintatapojen muuttaminen
Toimintatapojen muuttaminen terveyskeskuksissa on hidasta, vaikka hyviä esimerkkejä toimivista terveyskeskuksista on, eivätkä kustannuksetkaan usein estäisi omaksumasta nykyistä järkevämpiä toimintatapoja. Edelleen esimerkiksi puhelinpalvelu on monissa terveyskeskuksissa heikkoa, työnjaon kehittämisessä on puutteita ja yhtenäiset hoitokäytännöt eivät toteudu.
Ministeriö seuraa ja ohjaa
Ministeriö ohjaa kuntia entistä tehokkaammin mm. tukipalvelujen järkeistämiseen ja alueellisten mallien käyttämiseen. Myös hankerahoitusta suunnataan vastaamaan nykyistä paremmin terveyskeskusten toiminnan avainkysymyksiin. Kansallisen terveyshankkeen aluetukihenkilöt ja vastuuvirkamiehet seuraavat hankkeen toteutumista ja raportoivat siitä puolivuosittain vuoden 2007 loppuun asti. Lääneittäiset työkokoukset pidetään tämän vuoden marraskuussa.
Taustaksi
Terveyskeskusten tilanteesta
Valtioneuvoston periaatepäätös terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi toteaa, että riittävästi resursoitu ja hyvin toimiva perusterveydenhuolto on koko terveydenhoitojärjestelmän perusta. Päätöksessä sanotaan myös, että perusterveydenhuolto järjestetään seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina. Suositeltava väestöpohja on 20 000-30 000 asukasta ja näin rakennetuissa yksiköissä toimii 12-18 lääkäriä.
Suomessa on, Ahvenanmaa pois lukien, 428 kuntaa ja 286 terveyskeskusta. Sellaisia terveyskeskuksia, joiden väestöpohja on yli 20 000 asukasta on 62. Alle 6000 asukkaan terveyskeskuksia on 101, näistä 40:ssä on alle 3000 asukasta.
Tukipalvelut ovat nyt hyvin pirstaleisia: julkisella sektorilla on noin 400 laboratoriota, joista terveyskeskuksissa n. 250. Yksityisiä laboratorioita on lisäksi yli 700. Kuvantamisyksiköitä on 473, joista terveyskeskuksissa 209. Lisäksi yksityisiä kuvantamisyksiköitä on 160.
Suurimmalla osalla terveyskeskuksista on omat, erilliset potilastietojärjestelmät ja liittyminen aluetietokantoihin etenee hitaasti. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on päästy konkreettiseen yhteistyöhön konekantoja ja ohjelmistoja myöten.
Hoitoon pääsyn edellytykset paranevat
Hoitoon pääsyä koskeva lainsäädäntö tulee voimaan ensi vuoden maaliskuussa. Viime vuoden joulukuussa johtaville lääkäreille tehdyn kyselyn mukaan kolmessa päivässä yhteydenotosta pääsi lääkärin vastaanotolle 19 prosentissa terveyskeskuksista, 4-7 päivässä 25 prosentissa, 8 -14 päivässä 29 prosentissa terveyskeskuksista ja yli kaksi viikkoa piti odotella 24 prosentissa terveyskeskuksista. Hoitoon pääsyä koskevassa laissa ei edellytetä pääsyä nimenomaan lääkärin vastaanotolle, vaan yleensä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemää hoidon tarpeen arviointia. Arviointi voidaan joskus tehdä myös puhelimessa. Haastelussa selvitettiin vainlääkärille pääsyä.
Edellytykset hoitoon pääsemiselle määräajassa ovat parantuneet lääkäripulan helpottaessa. Puhelinpalvelua hoitoon pääsyn arvioimiseksi on kehitetty monissa terveyskeskuksissa ja lääkärien ja hoitajien järkeistetty työnjako nopeuttavat myös hoidon tarpeen arviointia.
Raportti terveyskeskusten toiminnasta
Terveyskeskuskierroksen keskustelut ja seminaarien raportit on koottu julkaisuksi: Terveyskeskus toimivaksi - kansallisen terveydenhuollon hankkeen kenttäkierroksen raportti 2004 (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:13). Julkaisu on STM:n nettisivuilla osoitteessa: www.stm.fi > julkaisuja. Julkaisun tavoitteena on levittää eri terveyskeskuksissa käytössä olevia hyviä käytäntöjä, samalla kun se on suositus, jonka pohjalta terveyskeskusten toimintaa voidaan kehittää entistä paremmaksi.
Terveyskeskuskierroksella käytiin läpi valtioneuvoston periaatepäätöksen teemoja ja pohdittiin terveyskeskusten mahdollisuuksia vastata kasvavaan terveyspalvelujen kysyntään ja mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen tarpeeseen ennalta ehkäisyn ja terveyden edistämisen keinoin. Yhteyden saanti terveyskeskukseen ja hoidon tarpeen arviointi nousivat keskeisiksi kysymyksiksi.
Terveyskeskusten tilanteen ja johtavien lääkärien näkemysten lisäksi kierroksella käsiteltiin henkilöstökysymyksiä: peruskoulutusta, jatko- ja täydennyskoulutusta, tutkimusta, rekrytointia, ostopalveluja ja yrittäjyyttä, suun terveydenhuollon erityiskysymyksiä sekä johtamista. kaikista näistä on raportissa yleiskatsaus sekä tilanne sairaanhoitopiireittäin.
Lisätietoja:
Ylilääkäri Kati Myllymäki, STM, puh. 09 160 73232, 050 365 4196
Lääkintöneuvos Sakari Lankinen, STM, puh. 09 160 74131
Yksikön päällikkö Rolf Eriksson, Kuntaliitto, puh. 09 771 2272
Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, Kuntaliitto, puh. 09 771 2429