STM selvitti ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta kaksikielisillä hyvinvointialueilla
Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta kaksikielisillä hyvinvointialueilla. Ruotsinkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuvat pääosin hyvin, mutta palvelujen yhdenvertaista toteutumista haastaa ruotsin kieltä osaavan henkilöstön riittävyys ja erityisosaamisen hajautuminen.
Selvityksen mukaan kaksikielisillä hyvinvointialueilla on vakiintuneita toimintamalleja kielellisten oikeuksien toteutumisen tukemiseen ja asiakaskokemukset ovat valtaosin myönteisiä. Kielellisten oikeuksien toteutumisessa on silti tunnistettavissa joitain asiakas- ja potilasturvallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen vaikuttavia saatavuushaasteita. Nämä haasteet kohdentuvat erityisesti iäkkäiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ja harvoin tarvittaviin, erityisosaamista velvoittaviin palveluihin, esim. vammaispalveluissa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä Hyvän työn ohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten suomen tai ruotsin kielitaitoa. Henkilöstön ruotsin kielen taitoa on myös pyritty vahvistamaan kolmivuotisella HUS-yhtymälle, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueille suunnatulla valtionavustushankkeella.
Digitaaliset palvelut tukevat myös kielellisiä oikeuksia
Henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat parantuneet keskeisimpien henkilöstövajeryhmien osalta koko maassa ja digitaalisten palvelujen käyttöä on laajennettu kaikilla hyvinvointialueilla. Nämä kehityskulut heijastuvat myös ruotsinkielisiin palveluihin.
Kielellisten oikeuksien turvaamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö esittää, että kaksikielisten hyvinvointialueiden on tiivistettävä keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa yhteistyösopimuksellaan. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa Terveyden – ja hyvinvoinninlaitosta (THL) sekä muita kansallisia tilasto- ja rekisteriviranomaisia (esim. Tilastokeskus) uudistamaan valtakunnallista tiedonkeruuta niin, että asiakkaan äidinkieli ja asiointikieli saadaan huomioitua osana sote-palveluihin liittyviä kyselytutkimuksia, rekistereitä ja muuttotilastoja. Riittävä tietopohja on edellytys lainsäädännön toteutumisen ja yhdenvertaisuuden valvonnalle.
Kevään 2025 kehysriihessä linjattiin, että kielellisten oikeuksien toteutuminen ja kaksikielisten alueiden palvelujen saatavuus otetaan erityiseen tarkasteluun hyvinvointialueiden ohjauksessa vuosina 2025–2026. Kevään 2026 kehysriihessä toimeksiantoa täydennettiin siten, että STM selvitti lisäksi aiemmin Kårkullan kuntayhtymän järjestämisvastuulla olleiden ruotsinkielisten vammaispalvelujen järjestämistä ja kehittämistarpeita.
Selvityksen tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietopohjaan sekä hyvinvointialueiden, valvontaviranomaisten ja muiden ministeriöiden julkaisemiin selvityksiin. Selvityksessä on hyödynnetty lisäksi kaksikielisiä hyvinvointialueita koskevaa valtakunnallista sote-tietoa vuosilta 2023–2026.
Lisätiedot:
Johtaja Andreas Blanco Sequeiros, p. 0295163347, andreas.blancosequeiros (at)gov.fi
Erityisasiantuntija Elina Kettunen, p. 0295163540, elina.kettunen(at)gov.fi