Nuorten työkyky on investointi tulevaisuuteen

Kesä toi jälleen tuhansille nuorille mahdollisuuden ensimmäisiin työkokemuksiin. Kesätyö on usein enemmän kuin määräaikainen työjakso – se on ensimmäinen kosketus työelämään, työyhteisöihin ja omaan ammatilliseen tulevaisuuteen. Merkittävä osa nuorista jäi kuitenkin ilman kesätyöpaikkaa. Nuorten aktiivisuus kesätyöhaussa osoittaa, että halu päästä mukaan työelämään, kartuttaa työkokemusta ja kehittää omaa osaamista on vahva.

Nuorten työkyvystä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein yksilön haasteisiin tai yksittäisiin ilmiöihin. Yhtä tärkeää on kuitenkin nähdä nuorten työkyky yhteiskunnan tulevaisuuden voimavarana. Nuorten kiinnittyminen koulutukseen, työelämään ja yhteiskuntaan vaikuttaa niin nuoreen itseensä kuin yhteiskunnan tulevaisuuteen.  Nuoret tuovat uutta osaamista ja ovat rakentamassa yhteiskunnan resilienssiä.  Uudella osaamisella vahvistetaan Suomen taloutta ja kilpailukykyä.

Nuoria ei kuitenkaan pidä tarkastella vain yhtenä ryhmänä. Heidän elämäntilanteensa, voimavaransa ja työelämävalmiutensa eroavat toisistaan. Osa tarvitsee vain mahdollisuuden näyttää osaamisensa, kun taas osa hyötyy vahvemmasta tuesta työkyvyn, mielenterveyden tai työelämätaitojen vahvistamisessa. Siksi myös ratkaisuissa tarvitaan monipuolisuutta.

Työelämä on murroksessa. Teknologinen kehitys, osaamisvaatimusten muuttuminen ja väestön ikääntyminen korostavat entisestään nuorten merkitystä työelämän tulevaisuudelle. Juuri julkaistussa kansallisessa työelämän kehittämisstrategiassa nuorten hyvä alku työelämässä on tunnistettu yhdeksi strategian keskeisistä muutostavoitteista. Strategian tavoitteena on rakentaa työelämää, joka yhdistää tuottavuuden, osaamisen ja työhyvinvoinnin nykyistä paremmin. 

Työkyvyn kannalta myös mielenterveys on noussut yhä tärkeämmäksi aiheeksi. Sosiaali- ja terveysministeriön johtamassa Työelämän mielenterveysohjelmassa on kehitetty käytännön toimintamalleja, työkaluja ja tukea työpaikkojen käyttöön sekä tuettu erityisesti nuorten hyvinvointia koulutuksesta työelämään siirtymävaiheessa. Ohjelman lähtökohtana on ollut, että työkykyä kannattaa vahvistaa ennakoivasti ennen ongelmien syntymistä. 

Työkyvyn rinnalla myös työhyvinvointi ja työturvallisuus ovat nuorille tärkeitä. Ensimmäiset kokemukset turvallisesta työympäristöstä, hyvästä perehdytyksestä ja työyhteisön tuesta voivat vaikuttaa kauas tulevaisuuteen ja vahvistaa luottamusta työelämään ja yhteiskuntaan. Siksi nuorten työkyky ei ole vain tämän päivän kysymys. Se on myös huomisen talouden, osaamisen ja yhteiskunnallisen turvallisuuden kysymys.

Otto Valtonen

Kirjoittaja on suunnittelija sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston toimintapolitiikkayksiköstä, jossa hän on mukana toteuttamassa Työelämän mielenterveysohjelmaa ja Työelämän kehittämisstrategiaa.