Naisten terveys tarjoaa Suomelle merkittävän kasvumahdollisuuden
Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvityksen mukaan Suomella on hyvät edellytykset rakentaa naisten terveydestä kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa.
Selvitys nostaa tärkeimmiksi toimiksi kohdennetun rahoituksen, terveysdatan nykyistä tehokkaamman käytön sekä vaikuttaviksi todettujen uusien ratkaisujen käyttöönoton ja markkinoille pääsyn helpottamisen.
Suomen vahvuuksia ovat korkeatasoinen tutkimus, väestötason terveystietoaineistot ja niiden turvallista käyttöä tukeva lainsäädäntö, biopankit, digitaalinen osaaminen ja kehittyvä yritysekosysteemi. Selvityksen mukaan Suomi voisi profiloitua erityisesti datavetoisen ja ennaltaehkäisevän naisten terveyden edelläkävijänä.
Healthscape Designin toteuttama selvitys Naisten terveyden liiketoiminnan edistäminen Suomessa: markkina-analyysi sekä toimenpide- ja politiikkasuositukset tukee sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemaa kansallista naisten terveyden strategiaa.
– Naisten terveyden ja toimintakyvyn riittämätön huomioiminen maksaa meille sekä hyvinvointina että taloudellisena menetyksenä. Samalla meillä on Suomessa vahvaa tutkimusta, terveysdataa ja yksilönsuojaa turvaavaa lainsäädäntöä sekä teknologiaosaamista. Nyt meidän pitää pystyä yhdistämään nämä vahvuudet niin, että ne tuottavat parempaa terveyttä naisille ja samalla uutta kasvua Suomelle, sanoo sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen.
Naisten terveydessä on sekä terveysvaje että kasvumahdollisuus
Naisten terveydessä on edelleen hoito-, tutkimus- ja tietovajeita. Naiset elävät miehiä pidempään, mutta terveitä elinvuosia kertyy Suomessa naisille noin 55,9 vuotta eli 2,2 vuotta vähemmän kuin miehille.
Naisten terveys on myös nopeasti kasvava tutkimuksen, teknologian ja liiketoiminnan alue. Vuosina 2020–2025 naisten terveyteen kohdistui kuitenkin vain noin kuusi prosenttia terveydenhuollon yksityisestä rahoituksesta.
Yritysten kasvua hidastavat selvityksen mukaan etenkin rahoituksen niukkuus, datan käytön haasteet sekä vaikeudet päästä markkinoille ja ottaa uusia ratkaisuja käyttöön.
Kolme kärkitoimenpidettä vauhdittamaan kasvua
Selvityksessä esitetään kuusi toimenpidekokonaisuutta, joista kolme nostetaan kiireellisimmiksi:
- Kohdennettu rahoitus. Naisten terveys tulisi nostaa yhdeksi kasvuyritysten julkisen rahoituksen painopistealueeksi. Lisäksi tarvitaan tutkimusrahoitusta, rahoitusta kliiniseen validointiin ja kasvuvaiheen pääomaa.
- Data ja kliininen validointi. Suomen terveysrekistereitä, tutkimusaineistoja ja pilotointiympäristöjä tulisi käyttää nykyistä tehokkaammin.
- Markkinoille pääsy ja korvattavuus. Uusille ratkaisuille tarvitaan sujuvampia tapoja pilotoida ja ottaa niitä käyttöön sekä yksityisessä että julkisessa terveydenhuollossa. Lisäksi tarvitaan ennakoitavaa sääntelyä ja vaikuttavuuteen perustuvia korvattavuusmalleja.
Selvityksessä ehdotetaan myös kansallista naisten terveyden strategiaa ja innovaatio-ohjelmaa sekä vahvempaa yhteistyötä alan toimijoiden välillä.
Selvityksen suuntaa-antavissa tavoitteissa naisten terveyden kasvuyritysten määrän arvioidaan voivan kaksin- tai kolminkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on myös kasvattaa naisten terveyden osuutta terveysinnovaatiorahoituksesta ja lisätä kansainvälisiä tutkimus- ja validointihankkeita Suomessa.
Selvityksen kanssa julkaistava naisten terveyden tarjooma on tuotettu Digital Health Finlandin työn tueksi. Se esittelee Suomen vahvuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisille kumppaneille. Selvitys ja tarjooma ovat osa STM:n koordinoimaa terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmaa. Työ tukee kansallisen naisten terveyden strategian valmistelua.
Strategian on määrä valmistua vuoden 2027 alussa.
Lisätietoja
ohjelmajohtaja Päivi Sillanaukee, p. 0295 163 356, [email protected]
hankepäällikkö Outi Forsström, p. 0295 163 080, [email protected]