Ministeri Wallin Canth -viikon seminaarissa
Minulla on ilo osallistua tähän Minna Canth -viikon seminaariin ja tuoda kansainvälisiä tasa-arvoterveisiä YK:stä New Yorkista.
Olen vähän aikaa sitten palannut YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan, CSW:n, jokavuotisesta kokouksesta. Istunto toi esiin globaaleja naisten kohtaamia ongelmia, mutta samalla se osoitti kansainvälisen yhteistyön voiman näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Osallistuin lukuisiin sekä hallitusten että kansalaisjärjestöjen järjestämiin oheistapahtumiin. Oli hienoa huomata, kuinka näkyvästi suomalaiset naisjärjestöt olivat esillä CSW-istunnon aikana - niin Suomen valtuuskunnan jäseninä kuin erilaisten seminaarien järjestäjinä.
Jos Minna Canth vielä eläisi, hän olisi itseoikeutettu CSW:hen osallistuja. Kuten tunnettua, Minna Canth oli aktiivinen järjestöihminen, niin Suomen Naisyhdistyksen Kuopion osaston kantavia voimia kuin myöhemmin Naisasialiitto Unionin kunniajäsen. Hän oli mukana järjestöissä ja verkostoissa, jotka muuttivat ajattelua, käytäntöjä ja vihdoin myös lainsäädäntöä. On myös huomattava, että Minna Canth oli mukana kansainvälisessä yhteistyössä tasa-arvon edistämiseksi jo paljon ennen YK:n perustamista: Minna Canthin ja hänen verkostojensa toiminta 1800-luvun lopulla ei rajoittunut vain Suomeen, vaan kollegoineen hän tunsi hyvin kansainvälistä tasa-arvokeskustelua. Heillä oli yhteyksiä niin pohjoismaisiin naisliikkeisiin kuin valtamerenkin yli.
Jo tuohon aikaan Minna Canth ja naisjärjestöt ajoivat sellaisia poliittisia tavoitteita kuin naisten ja tyttöjen yhdenvertaista oikeutta koulutukseen, samaa palkkaa samasta työstä, oikeutta omaan perintöön sekä päätöksenteon tasa-arvoa. Monet näistä kysymyksistä ovat olleet myös 2000-luvulla YK:n naisten asema -toimikunnan agendalla.
Tänä vuonna toimikunnan istunnon pääteemana oli tasa-arvoinen vastuiden jakaminen naisten ja miesten kesken, mukaan lukien tasa-arvo HIV/AIDS:iin sairastuneiden hoivassa. Istunnossa käsiteltiin mm. sellaisia teemoja kuin tasa-arvoiset vanhempainvapaajärjestelmät, miesten ja poikien rooli perheen työnjaossa sekä tasa-arvoinen hoivavastuu demokratian edistäjänä.
Samalla korostettiin, että tasa-arvo perheessä, työssä ja politiikassa ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Ilman tasavertaista työnjakoa perheessä on naisten vaikea osallistua täysipainoisesti työelämään ja politiikkaan. Tarvitaan myös työmarkkinoiden ja politiikan käytäntöjen muuttamista, jotta sekä naiset että miehet voivat ongelmitta yhdistää työn, poliittisen osallistumisen ja perhe-elämän. Vaikka naisia on Suomessa politiikan johtopaikoilla kansainvälisesti verraten paljon, meillä Suomessa on vielä työsarkaa tässäkin asiassa. Uutena ilmiönä näyttää nousevan esiin se, että myös miehet voivat julkisuudessa avoimesti tuoda esille, että asettavat perheen etusijalle työhön nähden. Näin myös miehet eivät aina tartu tarjottuihin uramahdollisuuksiin tai jättävät korkean päättäjän paikkansa perhesyistä. Pidän tätä tasa-arvon kannalta myönteisenä merkkinä.
Under sessionen behandlas också varje år något nytt, aktuellt tema som på ett betydande sätt imerkar på kvinnors ställning i samhället eller på jämställdheten. Ifjol var temat klimatförändringen, i år handlade det nu hur finanskrisen inverkar på kvinnornas liv i olika delar av världen.
Teema nousi esiin monissa keskusteluissa, sekä CSW:n varsinaisessa yleisistunnossa että eri oheistapahtumissa. Tässä muutamia ajatuksia asiasta.
Kun tarkastelemme talouskriisin globaaleja vaikutuksia tai elvytystoimia, sukupuolinäkökulma tulee ehdottomasti muistaa. Naisten asemaan tulee kiinnittää erityistä huomiota talouskriisissä esimerkiksi omistusoikeuksien ja työehtojen osalta.
Lisäksi naisten yhteiskunnallisen vaikutusvallan ja osallistumisen lisääminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta heillä on mahdollisuus vaikuttaa taloudellisen taantuman aikana tehtäviin, elvytystä ja elvytystoimien kohdentamista koskeviin päätöksiin. Valitettavasti globaalilla tasolla on naisten osuus ja vaikutusvalta taloudellisessa päätöksenteossa kasvanut hitaasti.
Aiempien lamakausien vaikutukset naisten asemaan ovat olleet vakavat ympäri maailmaa. Vaihtoehtojen vähyyden vuoksi naiset ovat päätyneet alipalkattuihin ja aliarvostettuihin töihin. Naiset irtisanotaan monissa maissa miehiä herkemmin, sillä miehet nähdään perheen elättäjinä ja näin ensisijaisesti oikeutettuina työpaikkaan.
Talouskriisin vaikutukset ulottuvat myös koulutukseen. Perheen varojen vähentyessä tytöt otetaan helpommin pois koulusta auttamaan kotona, millä on pahimmillaan pitkäaikaiset rakenteelliset seuraukset naisten koulutustasoon. Palkaton kotona tehtävä työ, mukaan lukien omaishoiva, on useimmiten tyttöjen ja naisten tehtävä. Lisäksi taloudellisen tilanteen huononeminen ajaa naiset ja tytöt usein harmaan talouden pariin.
Suomessa sosiaaliturvajärjestelmä on suojannut köyhimpiä ja ollut yksi merkittävä tekijä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa. Kuitenkin myös Suomessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten taloudellinen taantuma kohdistuu eri väestöryhmiin ja naisiin ja miehiin. Miten talouden taantuessa selviävät yksinhuoltajavanhemmat, joista suurin osa on naisia? Minkälaisia turvaverkkoja tarvitsevat yksinasuvat työttömät miehet? Miten ylipäätänsä taantuman vaikutukset kohdistuvat nais- ja miesvaltaisiin aloihin suomalaisilla työmarkkinoilla, jotka ovat voimakkaasti jakautuneet sukupuolen mukaan? Tällaisia kysymyksiä on esitettävä myös suhteessa talouden elvytystoimiin ja arvioitava etukäteen elvytystoimien sukupuolivaikutukset.
I flera länder är utmaningarna och hoten fler än ett; följderna av en ekonomisk tillbakagång binder samman livsmedelkrisen, klimatförändringen och övriga miljöproblem. Alla dessa inverkar kraftig och med helt speciella följder i just kvinnornas liv. Därför borde alla dessa följder av finanskrisen noga analyseras både globalt och nationellt och för detta borde man reservera särskilda resurser.
Ylihuomenna 19. maaliskuuta on Minna Canthin ja tasa-arvon päivä. Suorapuheinen Minna Canth oli niin sukupuolten tasa-arvon kuin muunkin yhteiskunnallisen tasa-arvon puolestapuhuja. Hän taisteli aikansa osattomien ja varsinkin naisten puolesta sekä lehtien palstoilla että teatterissa. Canth ymmärsi varhain, että koulutus, oma palkka ja tasa-arvoon tähtäävä lainsäädäntö ovat naisen paras turva.
Minna Canth oli rohkea ja periksiantamaton nainen. Samanlaista rohkeutta ja sitkeyttä tarvitaan edelleen naisten oikeuksien ja tasa-arvon edistämisessä niin kansainvälisillä areenoilla kuin täällä Suomessakin. Onnea ja menestystä kaikille, jotka jatkavat Minna Canthin työtä!