Ministeri Perho: Järjestelmän joustettava potilaan hyväksi
Korvausjärjestelmä ei saa olla määräävä tekijä, kun päätetään lääkehoidon aloittamisesta. Ratkaiseva asia on aina hoitosuunnitelma ja potilaan hyvinvointi. Jos varhaisella lääkehoidolla voidaan pidentää ”hyvää aikaa” ja siirtää raskaampien hoivapalvelujen tarvetta myöhäisemmäksi, ei sitä saa jäykillä ohjeistuksilla estää, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho puhuessaan Alzheimer-keskusliiton seminaarissa perjantaina Helsingissä.
Samalla hän varoitti kohtelemasta dementikkoja yhtenäisenä ryhmänä. Dementiaan sairastuneet ovat erilaisia ja heillä on erilaiset tarpeet. Yhteistä kaikille on oikeus turvallisuuteen ja hyvään kohteluun.
Dementiapotilaille ja heidän läheisilleen tärkeän omaishoidontukijärjestelmän on Perhon mukaan oltava seuraavan hallituksen asialistalla. Tuen tulee perustua yhtenäiseen hoitoisuusluokitukseen. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava
mahdollistamalla lakisääteisten vapaapäivien pitäminen. Taloudellisesti tilannetta helpottaisi, jos sijaishoito olisi maksutonta.
Kuntouttava työote tulisi ottaa käyttöön kaikessa ikääntyneiden hoito- ja palvelutoiminnassa sekä kotihoidossa että laitospalveluissa. Ydinkysymys on se, miten kuntouttava työote ymmärretään eri työyksiköissä ja palvelu-muodoissa. Kuntouttava työote on eri asia kuin kuntoutus. Kuntouttavan työotteen toteutumisen edellytyksenä on mielestäni se, että työyksiköissä on riittävästi henkilökuntaa.
Monessa sairaalassa ja vanhainkodissa kuntoutus mielletään edelleen erillisenä toimintakokonaisuutena, jonka päävastuu on kuntoutustyöntekijöillä, kuten fysioterapeuteilla, askarruttajilla ja ulkoiluttajilla. Palvelutaloissa kuntoutus ymmärretään lähinnä arkiaskareisiin osallistumisena, kuten pöytien kattamiseen ja ruoanvalmistuksen aputehtäviin. Kuntouttava työote tulisi läpäistä kaikkea iäkkäiden parissa tehtävää työtä. Se on enemmänkin yhdessä kuin toisen puolesta tekemistä.