Ministeri Hyssälä hyvinvointipalvelujen turvaamisesta
Ihmisten odotukset hyvään hoitoon pääsystä ovat suuret. Hoitotakuun määräaikojen toteuttamistakin tärkeämpää on uudistaa toimintatapoja sekä keventää palvelurakennetta. Hyvinvointiyhteiskunnan nykyaikaa on, että palvelut toimivat ja niitä kehitetään edelleen, sanoi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä avatessaan Hyvä Suomi 2020 –koulutusohjelman päätösjakson maanantaina 28. helmikuuta Vanajanlinnassa.
Kehittäminen ja uudistaminen ovat suuria haasteita ja myös mahdollisuuksia. Ensinnäkin on syytä muistaa, että monet asiat ovat meillä hyvin. Väestö on entistä terveempää. Koulutustaso on kohentunut, elintaso noussut ja yhteiskunnan perusrakenne toimiva. Kuitenkin terveydenhuoltomenot ovat viime vuosina kasvaneet vuodessa viisi ja erikoissairaanhoidon kustannukset jopa 7−9 prosenttia.
Hallitus on käynnistämässä selvitystyön, jossa pohditaan peruspalvelujen uusia järjestämistapoja. Työ koskee erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa, mutta myös opetustointa. Nykyisillä palvelujen järjestämistavoilla emme tulevaisuudessa selviä hoitotarpeiden lisäännyttyä nykytasoisten palvelujen järjestämisestä kohtuukustannuksin.
Selvitäksemme lisääntyvästä palvelutarpeesta syytä on tarkastella ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja, uusia toimintatapoja ja myös eri sektoreiden yhteistyötä. Myös kolmannella ja yksityisellä sektorilla on kehitystyössä paljon annettavaa.
Huomenna voimaan tuleva ns. hoitotakuun myötä potilaita ei voi asettaa enää hoitojonoihin ilman, että heitä hoidettaisiin. Tähän saakka kolmannes hoitojonoihin asetetuista potilaista ei ole saanut jonottamaansa hoitoa. Yhtenäiset kiireettömän hoidon kriteerit on laadittu, jotta hoitoa tarjottaisiin yhtenäisin perustein asuinpaikasta riippumatta, totesi ministeri Hyssälä.