Lisäeläkedirektiivi eduskunnan käsittelyyn
Valtioneuvosto päätti istunnossaan 9. helmikuuta lähettää eduskunnalle kirjelmän lisäeläkkeitä koskevasta Euroopan komission direktiiviehdotuksesta. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on vähentää työntekijöiden liikkuvuuden esteitä EU-alueella sitä kautta, että lakisääteisiä eläkejärjestelmiä täydentävät lisäeläke-etuudet säilyisivät henkilön vaihtaessa työpaikkaa kotijäsenvaltiossa tai jäsenvaltiosta toiseen.
Direktiivissä säädettäisiin lisäeläkeoikeuden saamiseen liittyvistä määräajoista, karttuneen lisäeläke-etuuden arvon säilyttämisestä (indeksit) ja lisäeläke-etuuden siirtämisen mahdollistamisesta jäsenvaltiosta toiseen sekä jäsenvaltion sisällä lisäeläkejärjestelmästä toiseen.
Suomessa lisäeläkkeitä vähän
Lisäeläkkeillä tarkoitetaan lakisääteistä eläketurvaa täydentäviä ammatillisia eläkkeitä. Ne ovat vapaaehtoisia sopimusperusteisia tai työmarkkinajärjestöjen sopimukseen perustuvia järjestelyjä. Eräissä maissa lisäeläkkeiden merkitys on kokonaiseläketurvassa huomattava.
Suomessa lisäeläkkeiden merkitys on pieni, koska pakollinen lakisääteinen työeläketurva on kattava. Lisäeläkkeiden osuus on vain n. 2 - 3% kokonaiseläketurvasta.
Lisäeläkejärjestelyjä hoitavat eläkesäätiöt ja eläkekassat. Jotkut työnantajat ovat hoitaneet lisäeläkejärjestelynsä omatoimisesti. Lisäksi on olemassa henkivakuutusyhtiöiden tarjoamia ryhmähenkivakuutuksia.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää direktiivin tavoitteita vähentää työntekijöiden liikkuvuuden esteitä tärkeänä. Myös eläkeoikeuksien saamisen ja eläkeoikeuksien säilyvyyden riittävää turvaamista pidetään kannatettavana. Valtioneuvosto pyrkii siihen, että direktiivissä huomioitaisiin riittävän tasapainon säilyttäminen direktiivin säännösten ja sopimusvapauden välillä.
Direktiivin vapaakirja-, indeksikorotus- ja siirtosäännökset voivat muodostaa perustuslaillisen ongelman voimassa olevien etuusperusteisten sopimusten takautuvien kustannusvaikutusten osalta. Valtioneuvosto katsoo, että takautuvia kustannusvaikutuksia on syytä direktiivissä rajoittaa soveltuvalla säännöksellä tai jäsenmaille on annettava oikeus rajoittaa direktiivin takautuvia kustannusvaikutuksia.
Soveltamisalan laajuutta tulisi täsmentää ja rajata. Direktiivin soveltamisalasta tulisi voida rajata eläketurvan kannalta vähämerkitykselliset lisäeläkejärjestelyt. Tämä voitaisiin toteuttaa jäsenmaille annettavalla oikeudella poiketa direktiivistä tai soveltamisalan rajauksella direktiivissä. Lisäksi direktiivin ei tulisi koskea voimaantulohetkellä jo suljettuja eläkejärjestelyjä.
Valtioneuvoston mielestä jäsenmaille tulisi antaa oikeus ratkaista, turvataanko ansaitun lisäeläkeoikeuden säilyminen vapaakirjaoikeudella vai rahastosiirrolla. Suomessa vapaakirjaoikeus on tarkoituksenmukaisin tapa. Valtioneuvosto pitää eläkeoikeuksien saamiseen liittyvää aikarajaa liian lyhyenä. Valtioneuvosto pitää tiedonantosäännöksiä tärkeinä, mutta niiden sisältöä ja soveltamisalaa olisi täsmennettävä.
Valtioneuvoston kantaa tarkennetaan jatkovalmistelun yhteydessä, kun direktiivin käsitteet ja sisältö täsmentyvät.
Lisätietoja:
Hallitussihteeri Pia Rinne, STM, p. 09-1607 3751, [email protected]