Hallitus esittää uutta lastensuojelulakia – lastensuojelu rajattaisiin selkeämmin erityispalveluksi

Hallitus esittää uutta lastensuojelulakia, jossa lastensuojelu rajattaisiin nykyistä selkeämmin erityispalveluksi. Lapsille ja perheille annettavaa varhaisempaa tukea vahvistettaisiin sosiaalihuollon palveluissa. Samalla lain rakennetta ja sääntelyä selkiytettäisiin kokonaisuutena. 

Lastensuojelulain uudistaminen etenee vaiheittain. Uudistuksen ensimmäisen vaiheen lakimuutokset tulevat pääosin voimaan 1.10.2026. Nyt toisessa vaiheessa hallitus esittää uutta lastensuojelulakia, johon on sisällytetty myös ensimmäisen vaiheen muutokset. 

Samalla hallitus esittää sosiaalihuoltolain uudistamista. Sosiaalihuoltolaissa säädettäisiin jatkossa uudesta lapsiperheiden tuen palvelusta, johon yhdistettäisiin osa nykyisistä lastensuojelun avohuollon tukitoimista. Jatkossa kaikki hakemukset, yhteydenotot ja ilmoitukset tulisivat vireille sosiaalihuoltolain mukaisesti. 

Tukea annettaisiin nykyistä enemmän ennen lastensuojelun asiakkuutta 

Lastensuojelun asiakkuutta ei jatkossa tulisi käynnistää, jos lapsen ja hänen perheensä tuen tarpeisiin voidaan vastata varhaisemman vaiheen tuella ja palveluilla. Lastensuojelun asiakkuuden kynnystä nostettaisiin lähemmäs nykyistä huostaanottokriteeriä. Asiakkuus voitaisiin kuitenkin käynnistää myös tilanteessa, jossa lapsi, hänen huoltajansa tai vanhempansa ei ota vastaan sosiaalihuoltolain mukaista varhaisempaa tukea tai palvelua, vaikka lapsella olisi ilmeinen suojelun tarve ja hän tarvitsisi lastensuojelulain mukaisia toimenpiteitä. 

Tavoitteena on, että hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki tarjoaisivat lapsille ja perheille tukea ja tarvittavia palveluja mahdollisimman matalalla kynnyksellä jo ennen lastensuojelun asiakkuutta. Asiakkuuden aikana tukea annettaisiin ensisijaisesti avohuollon keinoin. 

Lastensuojelulaissa säädettäisiin myös asiakkuuden päättymisen perusteista. Lastensuojelun asiakkuus päättyisi, kun sen tarvetta ei enää ole tai viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta. 

Jälkihuolto-oikeudesta sekä jälkihuollon tarkoituksesta ja sisällöstä säädettäisiin edelleen lastensuojelulaissa. Jälkihuoltoon oikeutetut olisivat kuitenkin jälkihuollon toteuttamisen aikana sosiaalihuollon asiakkuudessa. 

Lastensuojelun henkilöstön käyttöön lisää joustoa 

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän enimmäisasiakasmäärä säilyisi ennallaan 30 lapsessa. Poikkeustilanteissa asiakasmäärä voitaisiin tilapäisesti ylittää, jos se on välttämätöntä lapsen edun turvaamiseksi. Sosiaalityöntekijän velvoitteita kevennettäisiin poistamalla joitakin nykyisiä tehtäviä ja lisäämällä joustoa esimerkiksi päätöksentekoon. 

Lastensuojelulaitosten henkilöstömitoitusta koskevaan nykyiseen sääntelyyn tehtäisiin muutoksia ja päivystystilanteisiin esitetään uutta sääntelyä.  

Esityksessä mahdollistettaisiin turvahenkilöiden palkkaaminen osaksi lastensuojelulaitoksen pysyvää henkilöstöä. Turvahenkilöt eivät olisi osa laitoksen hoito- ja kasvatushenkilöstöä, eikä heitä luettaisi henkilöstömitoitukseen. Turvahenkilöiltä edellytettäisiin tehtävään soveltuvaa tutkintoa, koulutusta voimakeinojen käytöstä sekä perehtyneisyyttä lastensuojeluun ja laitoksen erityispiirteisiin. Laissa säädettäisiin muun muassa turvahenkilöiden tehtävistä ja turvahenkilön tehtävissä noudatettavista periaatteista, toimivaltuuksista ja oikeudesta voimankäyttöön.  

Esitys liittyy valtion vuoden 2027 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2027.  

Lisätietoja 

Hallitusneuvos Tiina Muinonen, p. 0295 163 185  
Neuvotteleva virkamies Susanna Hoikkala, p. 0295 163 482  

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]