Hallituksen budjettineuvottelut
Hallitus sopi maanantaina 26. heinäkuuta valtion vuoden 2000 talousarvioesityksestä. Budjettiesityksellään hallitus pyrkii kohentamaan talouden pitemmän aikavälin kasvumahdollisuuksia ja turvaamaan kasvun vakauden. Suhdannetilanteeseen nähden on perusteltua, että finanssipolitiikan linja pysyy tiukkana.
Talousarvioesityksen menot ilman valtionvelan nettokuoletuksia ovat 192,7 mrd. mk. Budjettitalouden velkaa lyhennetään 6 mrd. markalla. Menoihin sisältyy runsaat 2 mrd. mk budjetin tasapainoon vaikuttamatonta EU-rahoituksella ja yhteisöveron jako-osuuksien muutoksilla katettavaa osuutta.
Hallitusohjelman tavoite kansantalouden tilinpidon mukaisesta valtiontalouden ylijäämästä saavutetaan jo ensimmäisenä vuonna. Tiukan menolinjan tarkoituksena on luoda liikkumatilaa suhdannevaihtelujen ja väestön ikääntymisen aiheuttamien tulevien vuosien menopaineiden varalta.
Työllisyysasteen kohottaminen edellyttää hyvin toimivia työmarkkinoita. Vain työllisyysasteen kohoaminen turvaa kestävästi julkiset palvelut ja liikkumavaran työn verotuksen keventämiseen. Sekä ammatillisen että alueellisen liikkuvuuden tulee lisääntyä. Alueellinen liikkuvuus edellyttää asuntomarkkinoiden hyvää toimivuutta.
Kasvavan työllisyyden ja hyvän talouskehityksen varmistamiseksi tarvitaan edelleen maltillista työvoimakustannusten kehitystä. Syksyn 1999 työmarkkinaneuvottelut ovat tässä suhteessa ensiarvoisen tärkeitä. Hallitus siirtää vuoden 2000 veropolitiikan keskeiset ratkaisut tehtäväksi näiden sopimusneuvottelujen yhteydessä.
Eräitä tuottovaikutuksiltaan pienehköjä veroratkaisuja on jo mukana budjettiesityksessä. Tuloverotuksen asteikkotarkistus esitetään toteutettavaksi 1 prosentin inflaation mukaisena. Pankkitalletusten korkojen verovapaus ja vanhojen asuntoluottojen ylimääräinen korkovähennys poistuvat. Osana pyrkimystä nostaa keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää esitetään vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksujen verotukea rajattavaksi.
Julkisyhteisöjen ylijäämä nousee tämänvuotisesta 3 prosentista 4 1/2 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2000. Julkisyhteisöjen velkaantuneisuus vähenee niin, että vuonna 2000 EMU-velka suhteessa kokonaistuotantoon on noin 43 prosenttia. Valtiontalous muuttuu ensi vuonna lievästi ylijäämäiseksi. Ylijäämä kohoaa arviolta yhteen prosenttiin ja valtionvelka pienenee 55 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.
Vahva talouskasvu jatkuu
Kokonaistuotannon kasvu pysyy tämän vuoden 4 prosentin tasolla myös vuonna 2000. Kasvun tasaisuus selittyy osaltaan eri lohkojen onnistuneesta vuorovedosta; nyt kasvua on tukenut elektroniikkateollisuuden ohella kotimainen kysyntä. Ensi vuonna perinteinen vientiteollisuus on vahvistumassa, kun taas kotimaisen kysynnän kasvu hieman hidastuu.
Työllisten osuus työikäisestä väestöstä nousee tänä vuonna 1 ? prosenttiyksikköä 65 3/4 prosenttiin ja vuonna 2000 edelleen 66 1/2 prosenttiin. Työttömyysaste alenee tänä vuonna 10 1/3 prosenttiin ja vuonna 2000 edelleen 9 1/4 prosenttiin.
Kuluvan vuoden kuluttajahintojen nousuvauhdiksi arvioidaan yksi prosentti. Kustannuspaine pysyy vähäisenä, mikäli vuoden 2000 tuloratkaisu pysyy maltillisena. Hintojen arvioidaan nousevan 1 3/4 prosenttia ensi vuonna.
Kasvumahdollisuuksien parantamiseksi hallitus hyväksyi toimenpidekokonaisuuden, joka parantaa työmarkkinoiden toimintaa ja sitä kautta vähentää ylikuumenemisriskejä:- ns. eläkeputkeen siirtymisen vähentämiseksi Puron työryhmän esityksiin liittyen ikääntyvientyömahdollisuudet selvitetään ja varataan 70 milj. mk ikääntyville suunnattaviin aktiivitoimiin- työttömyysturvaan liittyvien työssäkäyntialueiden määrittely yhtenäistetään koko maassa lainsäädäntötoimin.Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee myöhemmin yksityiskohtaisemmin työmarkkinoiden toimivuutta parantavia toimia.
Poimintoja budjetin menoista
Kehitysyhteistyöhön esitetään määrärahoja yhteensä 2 509 milj. mk, mikä vastaa noin 0,34 prosenttia vuoden 2000 arvioidusta bruttokansantulosta.
Länsi-Balkanin kriisinhallintaan ja suomalaisten rauhanturvajoukkojen menoihin esitetään yhteensä 560 milj. mk, josta ulkoasianministeriön hallinnonalalle 401 milj. mk ja puolustusministeriön hallinnonalalle 159 milj. mk.
Suomen lähialueyhteistyön painopisteitä ovat ympäristöriskien vähentäminen, ydinvoimaloiden turvallisuuden parantaminen sekä taloudellisen yhteistyön edellytysten edistäminen ja demokratian vakiinnuttaminen. Lähialueyhteistyömäärärahaa lisätään 181 milj. markkaan.
Kansainvälisen Kioton ilmastosopimukseen liittyvien yhteistoimeenpanohankkeiden koevaihe aloitetaan Suomen lähialueilla ja kehitysmaissa. Toimintaan varataan määrärahoja ja valtuuksia lähialueille yhteensä 35 milj. mk sekä yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa 15 milj. markkaa.
Vuonna 2000 lakkautetaan vesioikeudet, maaoikeudet ja asunto-oikeudet. Vesioikeuksien tehtävät siirtyvät ympäristöministeriön hallinnonalalle perustettaville ympäristölupavirastoille sekä maaoikeuksien ja asunto-oikeuksien tehtävät käräjäoikeuksille.
Vantaan lääninvankilan rakentaminen aloitetaan. Hanke valmistuu vuonna 2002.
Kuntien valtionosuuksiin esitetään täysi indeksikorotus. Talousvaikeuksissa olevien kuntien avustamiseen varataan 300 milj. mk. Samalla muutetaan valtion ja kuntien välisiä yhteisöveron jako-osuuksia valtion hyväksi ja ohjataan yhteisöveron tulevan korotuksen tuotto kokonaan valtiolle, kuitenkin siten, että tuottovaikutus arvioidaan vielä veroratkaisujen ja kuntatalouden kehityksen valossa.
Poliisin toiminnan turvaamiseksi ehdotetaan 97 milj. markan määrärahalisäystä. Poliisin toimintamenot ovat yhteensä 2 815 milj. mk.
Hätäkeskusten siirtäminen valtion vastattavaksi käynnistetään.
Turvapaikkahakemusten käsittelyä tehostetaan aloittamalla turvapaikkatutkinnan siirto poliisilta ulkomaalaisvirastolle. DNA-testaukset otetaan käyttöön perheenyhdistämistapauksissa.
Sähköistä asiointia kehitetään. Väestörekisterikeskus toteuttaa henkilön sähköistä tunnistamista varten varmennusjärjestelmän.
Kertausharjoitusten määrää lisätään asteittain.
Siirtoa valtion eläkerahastosta valtion talousarvioon pienennetään. Tarkoituksena on, että valtion eläkerahaston rahastointiaste saavuttaa TEL-järjestelmälle asetetun tavoitteen vuonna 2010.
Maksuosuudet Euroopan unionille kasvavat Suomen nopean talouskasvun sekä EU:n menojen kasvun seurauksena.
EU:n rakennerahasto-ohjelmien uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2000. Rakennerahasto-ohjelmien budjetoinnissa laajennetaan valtuusmenettelyn käyttöä.
Esiopetusuudistus käynnistyy 1.8.2000. Maksuttoman esiopetuksen valtionosuuksiin esitetään kunnille 240 milj. mk. Nettomääräisesti esiopetus merkitsee talousarvioesitykseen 130 milj. markan lisäystä. Esiopetuksen laajuus on 700 tuntia vuodessa.
Opiskelijoiden asumisen tukijärjestelmää yhtenäistetään siirtämällä muut opiskelijat kuin lapsiperheet ja omistusasunnoissa asuvat yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin asteittain 1.5.2000 alkaen. Opiskelijoiden asumislisä nostetaan samalla 70 prosenttiin asumiskustannuksista.
EU:n yhteisen ja kansallisen maatalouspolitiikan valvontatehtäviin lisätään resursseja.
EU:n maaseutuasetukseen liittyvistä toimenpiteistä päätetään erikseen sen jälkeen kun Suomen osuus EU:n yhteisestä rahoituksesta on tiedossa. Maaseutuasetuksen piiriin kuuluvat mm. luonnonhaittakorvaus, maatalouden ympäristötuki, luopumistuki, pellonmetsitys ja maaseudun muu kehittäminen. Lähtökohtana on, että esityksellä ei ole vuonna 2000 vaikutusta valtiontalouden rahoitustasapainoon.
Tienpitoon esitetään määrärahoja yhteensä 4 121 milj. mk. Määrärahan lisäys, 136 milj. mk, kohdistuu kokonaisrahoitushankkeena toteutettavaan Porvoo-Koskenkylä -moottoritiehen. Hämeenlinna-Kulju -moottoritien valmistumista nopeutetaan.
Edellisellä hallituskaudella saavutettu tutkimusrahoituksen korkea taso säilytetään. Tutkimus ja kehitystoiminnan rahoitus ohjautuu pääosin Teknologian kehittämiskeskuksen kautta. Sen myöntämisvaltuuksien kokonaismääräksi esitetään 2 150 milj. mk.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennushankkeiden erillisestä rahoituksesta luovutaan asteittain ja varoja suunnataan valtion avustuksena sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä tukeviin hankkeisiin.
Sotavammaisen asunnon muutostöiden korvaaminen tulee mahdolliseksi nykyistä useammille. Miinanraivauksiin osallistuneille esitetään oikeutta eräisiin veteraanietuuksiin.
Työmarkkinatuen tarveharkintaa lievennetään puolison tulojen osalta. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on noin 101 100 työtöntä henkilöä. Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma aloitetaan. Kansallisen työelämän kehittämisohjelman ja tuottavuusohjelman resursseja lisätään.
Kotitaloustyön väliaikaista tukikokeilua jatketaan vuodella.
Pakolaiskiintiöksi hallitus esittää 700 henkilöä.
Valtion tukemassa asuntotuotannossa arava- ja korkotukilainavaltuuksiin esitetään 7 mrd. markkaa. Suhdanne- ja hintakehitystä seurataan ja sen edellyttämien toimenpiteiden valmistelua tehostetaan ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä.
Ympäristönsuojelussa painotetaan Itämeren tilan parantamista. Rakennus- ja maankäyttölain voimaan tuloon vuoden 2000 alussa liittyy aluearkkitehtijärjestelmän laajentaminen.
Nykyiset valtion virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 15.1.2000 saakka. Esitettyihin hallinnonalojen toimintamenomäärärahoihin sisältyvät myös palkankorotukset vuodelle 2000.
Talousarvioesitys annetaan eduskunnalle 1.9.1999.