FI SV EN

Vammaispalvelut ja tukitoimet

Vammaispalvelut - kuvituskuvaSosiaali- ja terveysministeriö vastaa vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisestä ja toimeentulon turvaamisesta.

Suomen vammaispolitiikan periaatteina ovat vammaisten henkilöiden oikeus

  • yhdenvertaisuuteen
  • osallisuuteen ja syrjimättömyyteen
  • tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin.

Suomen vammaispolitiikan periaatteina ovat vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja syrjimättömyyteen sekä tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Periaatteet nojaavat vuonna 2006 annettuun valtioneuvoston selontekoon vammaispolitiikasta. Vammaispolitiikan toteuttaminen on kaikkien hallinnonalojen vastuulla.

Periaatteena on, että julkiset palvelut suunnitellaan kaikille sopiviksi ja ympäristö esteettömäksi. Kun yleisten palvelujen apu ei riitä, järjestetään erityispalveluja, kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkauspalvelua.

Tavoitteena on tukea vammaisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä omatoimisuutta. Kunnan järjestämillä palveluilla ja tukitoimilla helpotetaan vammaisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväisestä elämästä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vammaispalvelujen käsikirjaan on koottu tietoa alan ammattilaisille asiakastyön ja päätöksenteon tueksi.

Vammaispalveluihin liittyvä lainsäädäntö

Vammaispalveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa, vammaispalvelulaissa ja kehitysvammalaissa.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan, että

  • jatketaan vammaislainsäädännön uudistamista osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta
  • varmistetaan vammaisten henkilökohtaisen avun kattavuus ja lisätään kotipalvelujen saatavuutta
  • jatketaan kehitysvammahuollon rakennemuutosta
  • tehdään kokonaisselvitys vammaisten apuvälinepalveluista ja arvioidaan invalidivähennyksen asema verotuksessa

Muiden viranomaisten vastuut vammaispalveluissa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) edistää tutkimus- ja kehittämistyöllään vammaisten ihmisten itsenäistä selviytymistä ja suunnittelun esteettömyyttä. Lisäksi THL tutkii ja kehittää erilaisia palveluja, kuten avustaja-, asumis- ja apuvälinepalveluja sekä ylläpitää tilastotietoja.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot valvovat palveluiden toteutumista ja laatua.

Valtakunnallinen vammaisneuvosto edistää vammaisten henkilöiden oikeuksia sekä vammaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä.
Vammaisneuvosto

Kunnat vastaavat vammaispalveluiden toteuttamisesta

Vammaispalveluiden toteuttamisesta vastaavat pääosin kunnat. Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma hänen tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. Erilaisia palveluita ja tuktoimia ovat:

Apuvälinepalvelut

Apuvälineitä saa terveyskeskuksesta tai lähetteellä sairaanhoitopiirin apuvälineyksiköstä. Apuvälinepalveluihin kuuluu apuvälineiden käytön opetus, uusiminen ja huolto. Nämä apuvälinepalvelut ovat maksuttomia.

Muita, lähinnä sosiaaliseen elämään ja virkistykseen käytettäviä välineiden, koneiden ja laitteiden kustannuksista puolet voidaan korvata vammaispalveluna sosiaalihuollosta.

Asunnon muutostyöt

Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asunnon muutostöistä ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kulut.

Henkilökohtainen apu

Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisen henkilökohtaista apua. Apu voidaan järjestää niin, että vaikeavammainen

  • palkkaa itselleen henkilökohtaisen avustajan
  • ostaa avustajapalvelun kunnan antamalla palvelusetelillä
  • saa kunnan järjestämää tai hankkimaa apua.

Kuljetuspalvelut

Kunta järjestää kuljetuspalveluja niille vaikeavammaisille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa erityisiä liikkumisvaikeuksia. Kuljetuspalveluihin voi kuulua myös saattajapalvelu.

Palveluasuminen

Palveluasumista järjestetään vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee arkielämässään apua säännöllisesti vuorokauden eri aikoina. Vammaisten ihmisten asumispalveluja koskeva suositus tukee kuntia vammaisten henkilöiden asumisen ja asumispalvelujen kehittämisessä. Asumispalveluja järjestetään myös kehitysvammalain perusteella.

Päivätoiminta

Päivätoiminnalla tuetaan vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja edistetään sosiaalista vuorovaikutusta.
Päivätoiminta (Vammaispalvelujen käsikirja)

Sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus

Sopeutumisvalmennus auttaa vammaista henkilöä elämään täysipainoista elämää vammansa kanssa. Kuntoutusohjauksella autetaan vammaista henkilöä hankkimaan ja saamaan yhteiskunnallisia palveluja.
Sopeutumisvalmennus (Vammaispalvelujen käsikirja)

Kehitysvammaisten erityispalvelut

Kehitysvammaisille järjestettäviä erityishuollon palveluja ovat

  • asumispalvelut
  • työ- ja päivätoiminta
  • ohjaus ja neuvonta
  • laitoshoito

Kuntoutus

Vammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaavat terveyskeskukset ja sairaalat. Vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa Kela.

Laitoshoito

Laitoshoito takaa jatkuvan hoidon ja huolenpidon vuorokauden kaikkina aikoina.
Laitoshoito

Perhehoito

Perhehoito on ympärivuorokautista hoitoa yksityiskodissa. Perhehoitoa järjestetään erityisesti kehitysvammaisille henkilöille.
Perhehoito

Omaishoidon tuki

Vammaisen tarvitsema apu ja hoito voidaan järjestää omaishoidon avulla.

Viittomakielilaki

Viittomakielilaki tuli voimaan 1.5.2015 ja sen tarkoituksena on edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista.

Tulkkauspalvelu

Vaikeasti kuulovammaisilla, kuulonäkövammaisilla ja puhevammaisilla henkilöillä on oikeus maksuttomaan tulkkauspalveluun.

Tulkkauspalvelun järjestää ja sitä haetaan Kelasta.

Taloudellinen tuki

Kelan vammaisetuuksilla tuetaan henkilöiden osallistumista työhön tai opiskeluun sekä toimintakyvyn ylläpitämistä, kotona asumista, kuntoutusta ja hoitoa.

Työllistyminen

Vammaisten työllistämiseksi järjestetään sosiaalihuoltolain mukaista työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa. Kehitysvammaisille henkilöille järjestetään myös kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista työtoimintaa ja työhönvalmennusta.

Valittaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele muistutuksia, kanteluja tai valituksia.

Jos et ole tyytyväinen saamaasi palveluun, tukitoimeen tai kohteluun, voit

  • tehdä muistutuksen vammaispalveluiden toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ennen muistutuksen tekemistä kannattaa kuitenkin yrittää selvittää asia sinua hoitaneiden henkilöiden kanssa.
  • tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle: oman alueesi aluehallintovirastoon tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira).

Jos koet tulleesi väärin kohdelluksi tai kaipaat neuvoja oikeuksistasi, voit olla yhteydessä oman kuntasi tai kuntayhtymäsi sosiaaliasiamieheen.

Sosiaalihuollossa asiakas voi lisäksi hakea muutosta saamaansa päätökseen.

Päätöksessä on aina muutoksenhakuohjeet.

Lisätietoja

Anne-Mari Raassina, neuvotteleva virkamies 
STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Sosiaalipalveluryhmä 0295163405  

Annika Parsons, neuvotteleva virkamies 
STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Sosiaalipalveluryhmä 0295163596  

Jaana Huhta, johtaja 
STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Sosiaalipalveluryhmä 0295163407