FI SV

Kysymyksiä ja vastauksia uudesta sosiaalihuoltolaista

Sosiaalihuoltolain uudistukset tulevat voimaan asteittain: kotipalvelua koskeva uudistus vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö pääosin huhtikuussa 2015. Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta.

Tälle sivulle on kerätty lain toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä ja vastauksia alla olevista aihepiireistä. Jokainen otsikko on linkki, joka vie aihepiirin kysymyksiin ja vastauksiin.

Jos et löydä sopivaa vastausta, kannattaa etsiä myös asiasanoilla hakutoiminnon avulla (ctrl+f).

Lisäksi sivun lopusta löytyvät linkit

  • Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaaseen (verkkoversio, täydentyy maaliskuussa 2016)
  • sosiaalihuoltolain soveltamisen kevään 2015 koulutuskierroksen diaesityksiin sekä
  • koulutustilaisuudessa kuvattuun videoon.

Sivun loppuun

Omatyöntekijä

Kuka voi olla omatyöntekijä ja milloin hänet nimetään?

Omatyöntekijä on nimettävä viimeistään palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. On luontevaa, että omatyöntekijä on sellainen työntekijä, jonka kanssa palveluja tarvitseva asiakas olisi palvelujen yhteydessä muutoinkin tekemisissä.

Omatyöntekijällä on oltava palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon koulutus. Jos asiakas tarvitsee erityistä tukea, omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän henkilön on oltava sosiaalityöntekijä.

Onko omatyöntekijä pakko aina nimetä?

Lain mukaan omatyöntekijää ei tarvitse nimetä, jos se on ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvion tekemisen yhteydessä asiakkaan kanssa keskustellaan siitä, tarvitseeko hän omatyöntekijää. Omatyöntekijä voidaan jättää nimeämättä esim. silloin jos asiakkuus on todennäköisesti hyvin lyhytaikaista tai asiakkaalla on muu tärkeä tukihenkilö. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun sairaalan sosiaalityöntekijä on ollut asiakkaalle läheisin sosiaalihuollon työntekijä, eikä sairaalasta ole tarkoitus kotiuttaa potilasta, vaan suunnitteilla on esimerkiksi erityisen vaikeahoitoisen potilaan pitkäaikaissairaanhoito.

Tarvitseeko asiakas omatyöntekijän, jos hänellä on jo vastuutyöntekijä?

Lain mukaan kaikki voivat saada omatyöntekijän ja kaikilla on oikeus palvelutarpeen arviointiin asiakkuuden alussa. Jos asiakkaalla on jo vastuutyöntekijä jonkin muun lain, kuten vanhuspalvelulain tai lastensuojelulain, perusteella, omatyöntekijää ei tarvitse nimetä.

Voiko erikoissairaanhoidossa työskentelevä sosiaalityöntekijä (aikuispsykiatria) olla omatyöntekijä vai onko kyseinen työntekijä aina kunnan palkkalistoilla oleva sosiaalityöntekijä?

Työntekijän tulisi olla kunnan palveluksessa, koska omatyöntekijän tehtävänä on huolehtia siitä, että asiakkaan palvelut järjestetään palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti. Sairaalan sosiaalityöntekijällä voi kuitenkin olla keskeinen rooli omatyöntekijän työparina. Rooli voi olla erityisen tärkeä siinä vaiheessa, kun asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointia.

Sivun alkuun

Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt

Mitä tarkoitetaan erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä?

Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- tai terveydenhuollon palveluja. Vaikeus voi aiheutua siitä, että henkilöllä on kognitiivinen tai psyykkinen vamma tai sairaus, vakava päihdeongelma tai hän tarvitsee useaa tukimuotoa samaan aikaan. Se, onko henkilö lain tarkoittamalla tavalla erityistä tukea tarvitseva henkilö, harkitaan ja ratkaistaan aina tapauskohtaisesti.

Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden avun saaminen turvataan sosiaalihuoltolaissa?

Palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa sosiaalityöntekijä. Hän tekee tarpeen mukaan yhteistyötä esimerkiksi kuntoutusohjaajan tai sosiaaliohjaajan kanssa. Omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän henkilön on oltava sosiaalityöntekijä.

Sosiaalityöntekijä tekee päätökset kaikista tarvittavista sosiaalipalveluista erityistä tukea tarvitsevalla henkilölle, jos se on asiakkaan edun mukaista. Tarvittaessa hän tekee päätökset yhteistyössä terveydenhuollon, opetustoimen taikka työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisten kanssa. Yhteistyötä voidaan tarvita esimerkiksi tilanteessa, jossa mielenterveyskuntoutuja on kotiutumassa sairaalasta.

Erityistä tukea tarvitsevat lapset

Miten määritellään erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen kriteerit?

Lapsi voi tarvita erityistä tukea samoista syistä kuin muutkin erityistä tukea tarvitsevat henkilöt tai sen vuoksi, että lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Määrittely vastaa sitä, miten laissa on aiemmin määritelty kunnan velvollisuus järjestää lastensuojelulain mukaisia avohuollon tukitoimia.

Voiko erityistä tukea tarvitsevia lapsia olla sekä sosiaalihuoltolain että lastensuojelulain mukaisessa asiakkuudessa?

Määritelmä "erityistä tukea tarvitseva lapsi" on tehty sosiaalihuoltolakia varten, koska ryhmälle on erityisiä säädöksiä. Termiä ei lähtökohtaisesti käytetä lastensuojelussa, koska lastensuojelun asiakkuus edellyttää jo tiettyjä kriteerejä. Koska sosiaalihuoltolaki on yleislaki ja lastensuojelulaki on erityislaki, lastensuojelun asiakas ei yleensä hyötyisi siitä, että häneen sovellettaisiin sosiaalihuoltolain säännöksiä. Sosiaalihuoltolain hoidon ja huolenpidon turvaava päätös (46 §) on tästä poikkeus. Siinä säädetään erityistä tukea tarvitseville henkilöille oikeus erityiseen päätöksentekomenettelyyn, jotta he varmasti saisivat tarvitsemansa palvelut. Vastaavaa säännöstä ei ole lastensuojelulaissa eli kyseinen säännös koskee jatkossa myös lastensuojelun asiakkaita.

Kuka toteaa, onko lapsi erityistä tukea tarvitseva lapsi?

Lopullisen arvion tekee sosiaalityöntekijä. Työntekijä tekee yksilökohtaisen arvion henkilön erityisen tuen tarpeesta. Erityisen tuen tarve joudutaan siis arvioimaan aina, kun tiettyä pykälää lähdetään soveltamaan. Lapsen tilanteen arvioiminen vastaa kuitenkin sitä, mitä lastensuojelussa on jouduttu jo pitkään tekemään: Ensin arvioidaan, että lapsi on mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa. Sen jälkeen sosiaalityöntekijä arvioi, tarvitseeko lapsi jatkossa lastensuojelun asiakkuuden. Myös palvelutarpeen arvioinnissa voi käydä ilmi, että lapsen tuen tarve onkin alussa oletettua vähäisempää. 

Sivun alkuun

Päätöksenteko

Pitääkö sosiaalityöstä/sosiaaliohjauksesta ja niihin liittyvistä asiakkaan ja omatyöntekijän/sosiaalityöntekijän tapaamisista tehdä päätös?

Päätösten osalta sääntely ei ole muuttunut uuden sosiaalihuoltolain myötä. Asiakkaalla on aina oikeus saada päätös ja erityisen tärkeää se on silloin, jos päätös on kielteinen eikä palvelua tai tukea anneta. Asiakas ei voi valittaa, jos hän ei saa kirjallista päätöstä. Asiakkaalla ei sen sijaan useinkaan ole tarvetta saada päätöstä tosiasiallisesta toiminnasta, joka on maksutonta.

Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset (46 §)

Onko tarkoitus, että asiakassuunnitelman laatinut omatyöntekijä ja sosiaalihuollon 46 §:n mukaiset päätökset tekevä viranhaltija ovat eri henkilö?
Laki edellyttää, että asiakassuunnitelman laatinut omatyöntekijä on eri henkilö kuin se, joka tekee 46 §:n mukaisen hoidon ja huolenpidon turvaavan kokonaispäätöksen. Taustalla on ajatus siitä, että henkilöllä, joka tekee päätöksen kaikista erityisen tuen tarpeessa olevan henkilön terveydelle ja kehitykselle tarpeellisista sosiaalipalveluista, on todella paljon valtaa. Samoin paljon valtaa on henkilöllä, joka tekee erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan asiakassuunnitelman ja määrittelee, mitkä palvelut ovat välttämättömiä.

Mitä päätöksen toimeenpanon 3 kuukauden aika tarkoittaa käytännössä?

Sosiaalihuoltoasia tulee vireille hakemuksesta tai kun kunnan sosiaalihuollon työntekijä saa muutoin tehtävissään tietää mahdollisesti sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä. Aika lasketaan tästä, ei vasta siitä kun palvelutarpeen arviointi on tehty.
Esimerkki: Palvelutarpeen arvioinnissa todetaan, että perhe tarvitsee tukiperhettä. Perheen on saatava tukiperhe kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun asia on tullut vireille - ei siis siitä, kun palvelutarve on arvioitu.

Onko niin, että sosiaaliohjaajilla ei ole enää lakisääteistä oikeutta tehdä päätöksiä?

Sosiaalihuoltolaissa ei säädetä, kuka tekee palvelupäätöksiä. Sosiaaliohjaajat voivat tehdä edelleen sosiaalihuollon päätöksiä kuten ennenkin. Ainoa poikkeus ovat erityistä tukea tarvitseville henkilöille tehtävät hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset (46 §). Lisäksi voimassa ovat edelleen tahdonvastaista hoitoa ja sosiaalilautakunnan päätösvallan siirtämistä koskevat säännökset.

Lasten valvottuihin tapaamisiin liittyy monenlaisia perhetilanteita, jotka voivat liittyä usean kunnan alueella asuviin asiakkaisiin.

- Kenelle tehdään päätös tapaamisesta, tapaajavanhemmalle vai lapselle ja mikä taho maksaa palvelun?
- Kenelle tehdään päätös lasten valvotuista tapaamisista, jos asiakkaat asuvat eri kunnissa?
- Mikä kunta maksaa palvelun?

Maksava kunta määräytyy aina lapsen mukaan eli päätös tehdään lapselle. Päätös lähetetään lapsen lähihuoltajalle sekä tiedoksi lasta tapaavalle vanhemmalle.

Kuka tekee päätöksen esimerkiksi kotipalvelusta (kun ei ole kyse erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta)? Voiko esim. perhetyön palveluesimies/päällikkö, joka ei ole sosiaalityöntekijä, tehdä päätökset jatkossakin?

Voi tehdä. Jos ei ole kyse erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta, palvelutarpeen arvioijalla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus, joka on palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen.

Sivun alkuun

Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta

Sekä lastensuojelulaissa että sosiaalihuoltolaissa ohjeistetaan yhteydenotosta sosiaalihuoltoon asiakkaan tuen tarpeen arvioimiseksi. Mitä eroa näillä on?

Sosiaalihuoltolain mukaan yhteydenotto tehdään silloin, kun sosiaalihuollon tarve on ilmeinen. Lastensuojelulain mukaan yhteydenotto tehdään, kun henkilö saa tehtävässään tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lastensuojeluasiassa kynnys yhteydenoton tekemiseen on siis matalampi, jos epäillään, että lapsella on lastensuojelun tarvetta.

Muun sosiaalihuollon osalta laissa käytetään käsitettä ilmeinen tarve. Silloin ei esimerkiksi lapsen osalta edellytetä, että hän olisi mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa. Riittää, että lapsella tai henkilöllä on ilmeinen tarve ehkäiseville palveluille ja sitä kautta toimimisvelvollisuus syntyy aiemmin.

Käytännössä pitäisi tehdä niin, että toimitaan sosiaalihuoltolain mukaan, eikä lastensuojelulakia enää tarvita niin usein.

Sekä lastensuojelulaissa että sosiaalihuoltolaissa ohjeistetaan yhteydenotosta sosiaalihuoltoon asiakkaan tuen tarpeen arvioimiseksi. Miten eri ilmoitukset vaikuttavat ilmoituksen vastaanottaneen viranomaisen toimintavelvollisuuteen?

Entä pitääkö ilmoituksen tekijän tietää, kumman pykälän mukaisesti tekee ilmoituksen?

Sosiaalihuollon ammattilaisella on toimimisvelvollisuus kummassakin tapauksessa. Yhteistyökumppanin ei ole välttämätöntä tietää, kumman pykälän mukaisesti hän toimii - tärkeintä on olla yhteydessä sosiaalihuoltoon ja kertoa herännyt huoli tai mahdollinen palvelujen tarve eteenpäin. Tarkoitus on, että sosiaalihuoltoon ollaan yhteydessä yhdessä asiakkaan kanssa.

Miten sosiaalityöntekijän kuuluu toimia, kun hän vastaanottaa sosiaalihuoltolain mukaisesti tiedon tuen tarpeesta, mutta arvioi, että kyseessä on lastensuojelulain mukainen tilanne?

Sosiaalihuoltolain mukaan palvelutarpeen arviointia ei tee se henkilö, joka vastaanottaa tiedon. Sen sijaan vastaanottaja on velvollinen huolehtimaan, että tieto menee oikeaan paikkaan. Asian käsitteleminen lastensuojelussa ei edellytä lastensuojeluilmoitusta. Lastensuojeluasia tulee vireille, kun lastensuojelun työntekijä saa tietää mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Tieto voi tulla paitsi ilmoituksen kautta myös esimerkiksi hakemuksen kautta tai siten, että työntekijä muutoin saat työssään tiedon mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.

Sivun alkuun

Palvelutarpeen arviointi

Kuinka toimitaan, jos palvelutarpeen arvioinnin aikana ilmenee lastensuojelutarpeen selvittämisen tarve?

Muuttuuko ilmoitus sosiaalihuollon tarpeessa olevasta lapsesta lastensuojeluilmoitukseksi ja rekisteröidäänkö se lastensuojeluilmoituksena? Kuinka lastensuojeluilmoituksien määrää seurataan jatkossa tästä näkökulmasta?

Lastensuojeluasian vireille tulo ei edellytä lastensuojeluilmoitusta. Kuten aiemminkin, lastensuojeluasia tulee vireille, kun lastensuojelun työntekijä saa tietää mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Tieto voi tulla paitsi ilmoituksen, myös esimerkiksi hakemuksen kautta tai siten, että työntekijä saa muutoin työssään tiedon mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.

Lastensuojeluilmoitusrekisteriin ei merkitä sellaisia yhteydenottoja, jotka työntekijä on tehnyt yhdessä asiakkaan kanssa sosiaalihuoltolain 35 §:n tai lastensuojelulain 25 a §:n nojalla. Toisin sanoen yhteydenottoja ei merkitä jälkikäteen lastensuojeluilmoituksiksi.

Milloin on ilmeisen tarpeetonta laatia palvelutarpeen arviointi (muutoinkin kuin silloin, kun arviointi on vastikään tehty)?

Kysymyksessä on asiakkaan oikeus eli lakia on tältä osin tulkittava tiukasti. Asiakkaalle tulee kertoa hänen oikeudestaan saada palvelutarpeen arviointi.

Asiakkuuden alussa tehtävä laaja-alainen palvelutarpeen arviointi on yksi niistä toimenpiteistä, jolla sosiaalihuollon palveluja on tarkoitus siirtää kohti varhaista tukea. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa. Tämä edellyttää sosiaalihuollon ammattilaisilta valmiutta ja herkkyyttä tunnistaa asiakkaan kokonaistilanteeseen vaikuttavia tekijöitä ja kertoa myös niistä asiakkaan kokonaistilannetta auttavista tai parantavista palveluista, joita asiakas itse ei välttämättä osaa tai tiedä edes kysyä.

Laki ei kuitenkaan edellytä, että palvelutarpeen arviointi tehtäisiin jokaisessa tapauksessa samalla tavoin, vaan arviointi tulee lain mukaan tehdä asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa.

Onko jatkossa palvelutarpeen arviointi ja lastensuojelutarpeen arviointi sama asia vai kaksi eri asiaa?

Palvelutarpeen arviointi tehdään lähtökohtaisesti kaikille. Palvelutarpeen arvioinnissa on noudatettava, mitä lastensuojelulaissa säädetään lastensuojelun tarpeen selvittämisestä, jos asia on tullut vireille lastensuojeluasiana (lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai jos lastensuojelun työntekijä muutoin saa tietää mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta). Lastensuojelulaissa säädettyä menettelyä ei kuitenkaan käytetä, jos asia on selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita.

Onko sosiaalityöntekijän tehtävä aina erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi vai voiko arvioinnin tehdä joku muu sosiaalihuollon ammattihenkilö?

Tarvitaan sosiaalityöntekijä. Muiden ammattihenkilöiden kanssa voi tietenkin tehdä yhteistyötä ja arvioinnissa otetaan huomioon myös muualta saatu tieto.

Jos tehdään palvelutarpeen arviointia ja todetaan, että asiakas tarvitsee lastensuojelun asiakkuutta jatkossa, tarvitseeko tehdä lastensuojelutarpeen arviointi vai riittääkö palvelutarpeen arviointi?

Tilanne on arvioitava lastensuojelulain mukaisesti.

Kuka tekee palvelutarpeen arvioinnin, jos lastensuojelutarpeen selvittämiseen ei ole aihetta? Miten estetään, ettei asiakasta "pompotella"?

Palvelutarvearvio on tehtävä viipymättä, mikä edellyttää, että kunnassa on sovittuna yleiset pelisäännöt. Sosiaalihuollosta vastaavan viranhaltijan vastuulla on ohjeistaa ja informoida kunnan toimijat siten, että asiakkaiden palveluprosessi toimii. Kaikkien sosiaalihuollon työntekijöiden tulee palvelusektorista riippumatta ymmärtää oma roolinsa asiakasprosessin eri vaiheissa. Mitä selkeämmin palvelulinjat ja vastuut saadaan kunnassa sovittua, sitä helpompaa ja yksinkertaisempaa on myös kuntalaisten ja asiakkaiden informoiminen tarjolla olevista palveluista. Asiakkaan kannalta paras ratkaisu on se, että palvelutarpeen arviointi tehdään siellä, missä asiakkuus todennäköisimmin jatkuu. Laki edellyttää, että palveluprosessi on asiakkaan edun mukainen.

Tehdäänkö kaikissa kotipalvelupäätöksissä palvelutarpeen arvio?

Arvion saaminen on asiakkaan oikeus, ja hänelle tulee kertoa siitä. Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa eli kaikille ei tehdä yhtä laajaa arviointia. Palvelutarpeen arvio on tehtävä, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Ilmeisen tarpeetonta sen tekeminen on, jos vastaava arviointi on juuri tehty tai kyseessä on selvästi tilapäinen tuen tarve. 

Sivun alkuun

Kotipalvelu

Onko sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden kotipalvelu maksullinen palvelu?

Kotipalvelu on maksullinen palvelu, mutta maksua on alennettava tai se on jätettävä kokonaan perimättä, jos maksun periminen vaarantaisi henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

Maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä myös, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.

Jos kotipalvelua annetaan lastensuojelulain nojalla, palvelu on maksuton. Kotipalvelu on maksutonta myös, jos se on kirjattu kehitysvammalain mukaiseen erityishuolto-ohjelmaan tai sitä järjestetään osana vammaispalvelulain mukaista palveluasumista.

Asiakkaan edun mukaista ei ole, että häntä ohjattaisiin hakemaan palveluja lastensuojelun kautta vain jotta hän voisi saada palvelun maksuttomana. Myös niihin perheisiin, joissa on vammaisia lapsia, voidaan käyttää asiakasmaksulain mukaista mahdollisuutta maksujen perimättä jättämiseen.

Jos asiakas hakee vaikka kotipalvelua ja päädytään siihen, ettei hän tarvitse sitä, tehdäänkö asiasta päätös?

Kyllä nimenomaan näissä tapauksissa päätös on tehtävä. Asiakkaan oikeusturva edellyttää, että hän voi näissä tapauksissa tarvittaessa valittaa päätöksestä.

Kuka tekee päätöksen esimerkiksi kotipalvelusta (kun ei ole kyse erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta)? Voiko esim. perhetyön palveluesimies/päällikkö, joka ei ole sosiaalityöntekijä, tehdä päätökset jatkossakin?

Voi tehdä. Jos ei ole kyse erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta, palvelutarpeen arvioijalla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus, joka on palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen.

Tehdäänkö kaikissa kotipalvelupäätöksissä palvelutarpeen arvio?

Arvion saaminen on asiakkaan oikeus, ja hänelle tulee kertoa siitä. Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa eli kaikille ei tehdä yhtä laajaa arviointia. Palvelutarpeen arvio on tehtävä, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Ilmeisen tarpeetonta sen tekeminen on, jos vastaava arviointi on juuri tehty tai kyseessä on selvästi tilapäinen tuen tarve. 

Sivun alkuun

Muutokset lastensuojeluun

Mikä on muuttunut lastensuojelun kiireellisen tarpeen arvioinnissa ja selvittämisessä?

Lasta ei kirjata lastensuojelun asiakkaaksi silloin, kun vasta selvitetään, tarvitseeko perhe lastensuojelun palveluja.

Kiireellisen lastensuojelun tarve selvitetään kuten ennenkin. Ennallaan säilyvät myös perusteet lastensuojelun tarpeen selvittämiselle. Lastensuojelun tarve on selvitettävä, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita.

Yleisissä perhepalveluissa uutta on se, että myös niiden asiakkaiden palveluntarve selvitetään, jotka eivät tarvitse lastensuojelun palveluja.

Kuka selvittää, tarvitseeko lapsi lastensuojelun palveluja?

Sosiaalityöntekijä.

Mitä tehdään, jos asiakas on ohjattu peruspalveluihin tai jos jo palvelutarpeen arvioinnin aikana havaitaan, että mahdollisesti tarvittaisiinkin lastensuojelun palveluja?

Otetaan yhteyttä lastensuojeluun, jossa tilanne arvioidaan lastensuojelulain mukaisesti. Erillistä  lastensuojeluilmoitusta ei tarvita.

 Asia tulee vireille lastensuojeluasiana, kun lastensuojelun työntekijä saa tiedon mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. 

Onko vaarana, että peruspalveluissa olevat lapset eivät saisi jatkossa lastensuojelun palveluja, vaikka tarvitsisivat niitä?

Vaara on huomattavasti pienempi kuin aiemmin, koska kaikille tehdään palvelutarpeen arviointi ja asiakkaat ohjautuvat sitä kautta paremmin oikeiden palvelujen piiriin. Kun perhe saa tarkoituksenmukaisia palveluja oikeaan aikaan, on todennäköisempää, että asiakkaat osataan ohjata oikeaan aikaan myös lastensuojelun palveluihin.

Mitä lastensuojelulle tapahtuu, kun asiakkaat voivat saada ehkäiseviä palveluja peruspalvelujen kautta yleisinä perhepalveluina?

Lastensuojelun asiakasmäärät pienenevät välittömästi, kun palveluja on mahdollista saada myös muuta kautta. Pidemmällä aikavälillä raskaiden korjaavien toimenpiteiden tarve vähenee paljon, kun tukea pystytään antamaan ajoissa. Näin vakavia ongelmia ei pääse syntymään niin paljon kuin nykyisin.

Tarkoittaako lastensuojelu jatkossa vain huostaanottoja ja lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle?

Lastensuojelu ei ole jatkossakaan vain huostaanottoja tai lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle. Lastensuojelun kautta annetaan ihan samoja palveluja kuin ennenkin eli suuri osa asiakkaista saa avohuollon tukitoimia. Avohuolto on edelleen ensisijaista sijaishuoltoon nähden. Asiakkaat ovat voineet saada tukea jo peruspalveluista, ennen kuin lastensuojelun asiakkuus alkaa.

Milloin tarvitaan lastensuojelun asiakkuus?

Lastensuojelun asiakkuus tarvitaan, kun

  • lapsen terveys tai kehitys vaarantuu joko lapsen oman toiminnan tai kasvuolosuhteiden takia JA
  • peruspalvelujen kautta saatavat palvelut eivät riitä turvaamaan lapsen terveyttä ja kehitystä tai
  • perhe ei halua ottaa vastaan välttämättömiä palveluja.

Peruspalvelujen kautta ei ole saatavissa esimerkiksi tehostettua perhetyötä, perhekuntoutusta taikka lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle. Näiden lisäksi perheille tarjotaan lastensuojelussa myös muita tukitoimia tarpeen mukaan.

Jos ehkäiseviä palveluja saa myös yleisinä perhepalveluina sosiaalihuoltolain kautta, miten varmistetaan, että niitä riittää myös lastensuojelun asiakkaille?

Palvelujen riittävyys on varmistettu siten, että esimerkiksi tukiperheitä ja tukihenkilöitä on järjestettävä sosiaalihuoltolain nojalla erityistä tukea tarvitseville lapsille eli juuri niille lapsille, jotka aiemmin ovat voineet saada palvelua lastensuojelulain kautta.

Voiko uusi laki aiheuttaa sen, että asiakkaat eivät saa tarvittavia palveluja peruspalvelujen kautta ja kun heidät ohjataan lastensuojeluun, tilanne on päässyt pahaksi?

Lainsäädännön uudistus tuo kunnille tiukan velvoitteen järjestää palveluja peruspalvelujen kautta.

Jääkö lastensuojelutyöhön jatkossa riittävästi resursseja, kun kunnat siirtävät työntekijöitä ehkäisevään työhön uuden lain asettamien velvoitteiden takia?

Kun lastensuojelun asiakkaat vähenevät, kunnille nimenomaan tarjoutuu tilaisuus varmistaa, että lastensuojelutyöhön saadaan riittävä määrä pätevää henkilöstöä asiakasperheitä varten.

Kunnan työntekijöiltä tulleen palautteen mukaan vaarana kuitenkin on, että kunnat eivät toimi viisaasti tässä tilanteessa, vaan vähentävät lastensuojelun henkilöstöä niin, ettei se jatkossa riitä. Huoli on otettu vakavasti ja kuntia tuetaan toimimaan siten, että lastensuojelulakia noudatetaan ja lastensuojelutyötä tehdään laadukkaasti.

Muutosvaiheen aikana ja uuden lain voimaantulon jälkeen valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota lastensuojelun henkilöstön riittävyyteen.

Miten kunnat voivat arvioida, kuinka paljon työntekijöitä tarvitaan jatkossa lastensuojelussa ja kuinka paljon ehkäisevässä työssä?

Kunnat voivat tehdä arvion edellisen vuoden asiakkuuksien perusteella. Laki ei edellytä, että asiakkaita siirrettäisiin nykyisiltä työntekijöiltä pois. Sellaisia asiakkaita, jotka voivat jatkossa saada palvelut sosiaalihuoltolain kautta, ei kuitenkaan enää kirjata lastensuojelun asiakkaiksi.

Sille ei ole mitään estettä, että samalla työntekijällä olisi sekä lastensuojelun että yleisten perhepalvelujen asiakkaita. Tämä tarkoittaa sitä, että muutos on mahdollista toteuttaa lasten ja perheiden etujen mukaisesti vaiheittain.

Mihin kirjaukset tehdään ennen kuin lastensuojelun tarve on nimenomaisesti todettu ja asiakkuus alkaa?

Kysymyksen tausta:  Lastensuojelulain dokumentaatiota koskevaan 33 §:än ei tehty muutosta,  vaan sen mukaan kirjaamisvelvoite alkaa lastensuojeluasian vireille tulosta kuten ennenkin. Lain muutoksen myötä lastensuojelun asiakkuus ei kuitenkaan ala, ennen kuin palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä on todettu lastensuojelun tarve tai aletaan antaa lastensuojelun palveluja.

Lastensuojelulain 33 §:n mukaan lastensuojelun työntekijöiden tulee merkitä lasta tai nuorta koskeviin asiakirjoihin lastensuojeluasian vireille tulosta lähtien kaikki lapsen tai nuoren tarvitsemien lastensuojelutoimenpiteiden järjestämiseen vaikuttavat tiedot sekä toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan kannalta tarvittavat tiedot. Kirjaukset voidaan tehdä selvittelyvaiheessa jatkossakin lastensuojelun asiakirjoihin, vaikka lastensuojelun asiakkuus ei ala vielä siinä vaiheessa, kun lastensuojelun tarvetta vasta selvitetään. Lastensuojelun tarpeen selvittäminen liittyy kuitenkin  lastensuojelun palvelutehtävään, jonka suorittaminen edellyttää tiedonsaantioikeuksia, joiden avulla tehtävä on mahdollista hoitaa. Kirjaukset voidaan tehdä selvittelyvaiheessa myös muualle sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin. Asiakastietojärjestelmiin ei ole tarpeen tehdä kalliita muutoksia ennen kuin organisaatio liittyy valtakunnalliseen sosiaalihuollon arkistoon.

Sivun alkuun

Terveydenhuollon sosiaalityö

Koskeeko sosiaalihuoltolaki myös sosiaalityöntekijää, joka työskentelee terveydenhuollossa?

Sosiaalihuoltolaki koskee kunnallista sosiaalihuoltoa. Laissa ei erotella, minkä sektorin alaisuudessa töitä tehdään, vaan kyse on tehtävistä. Jos työtehtäviin kuuluvat myös sosiaalihuollon tehtävät ja kyseessä on kunnallinen organisaatio, sosiaalihuoltolakia kuuluu soveltaa, jos se on asiakkaan edun mukaista.

Terveydenhuollon sosiaalityöntekijöillä on iso rooli asiakkaan asioiden hoitamisessa, ja laki edellyttää, että heidän osaamistaan käytetään tarvittaessa muun muassa palvelutarpeen arviointia tehtäessä.

Kuka tekee ajoittain toimeentulotukea saavalle, mielenterveyspalveluissa asiakkaana olevalle henkilölle palvelutarpeen arvioinnin ja toimii omatyöntekijänä? Terveydenhuollon sosiaalityöntekijä vai sosiaalitoimistossa työskentelevä sosiaalityöntekijä?

Uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti kaikilla tuen tarpeessa olevilla asiakkailla on oikeus omatyöntekijään ja oikeus saada palvelutarpeensa arvioiduksi. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä arvioidaan kokonaisvaltaisesti myös mahdollinen muu sosiaalipalvelujen tarve. Perhe saattaa olla oikeutettu esim. vammaispalvelujen tai yleisen kotipalvelun saamiseen.

Palvelutarpeen tekijän ja omatyöntekijän tulee olla kunnallinen sosiaalihuollon työntekijä. Ideana kuitenkin on, että palvelutarpeen arvioinnin tekee työntekijä, jolla on mahdollisuus vaikuttaa palvelujen saamiseen ja jonka kanssa asiakas muutoinkin on tekemisissä.

Sosiaalityötä, sosiaaliohjausta vai työparityötä?

Miten työparityö näkyy uudessa sosiaalihuoltolaissa?

Jos asiakas on erityisen tuen tarpeessa eikä omatyöntekijä ole sosiaalityöntekijä, omatyöntekijän kanssa asiakastyötä tekevällä työntekijällä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Omatyöntekijän ja sosiaalityöntekijän on siis tehtävä asiakastyötä yhdessä asiakkaan asiassa. Lisäksi laki sisältää useita pykäliä, joissa säädetään moniammatillisen yhteistyön tekemisestä.

Sosiaalihuoltolain rahoitus

Onko sosiaalihuoltolain uudistamiseen saatavissa rahoitusta ja jos on, mistä sitä haetaan?

Yleisiin valtionosuuksiin on varattu rahaa lain toteuttamiseen. Lakia on noudatettava ja rahat osoitettava sinne, mihin ne on tarkoitettu. Raha on osoitettu lapsiperheiden kotipalvelun, nuorten sosiaalisen kuntoutuksen ja valvottujen tapaamisten järjestämiseen.

Oppilashuolto

Onko kunnalla mahdollisuus itse päättää, että oppilashuollossa työskentelevä sosiaalityöntekijä voisi tehdä oppilashuoltoon liittyvien työtehtävien lisäksi esimerkiksi palvelutarpeenarviota, asiakassuunnitelmia ja päätöksiä esimerkiksi tukihenkilö-, tukiperhe- tai perhetyöstä?

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ei määritä ko. tehtäviä kuraattorin tehtäviksi. Jos kunnan tarkoituksena on käyttää vastaavana kuraattorina toimivan henkilön työpanosta sosiaalihuoltolain mukaisiin tehtäviin, tämä on otettava huomioon resursoinnissa. Sosiaalihuollon lainsäädäntö ei aseta sinänsä esteitä eri tavoin toteutetun työn tekemiseen tai siihen, että työntekijöillä on eri tehtäviä. Monissa pienissä kunnissa on jo tehty erityyppisiä osa-aikaisia ratkaisuja. Työn järjestäminen tällä tavoin edellyttää kuitenkin tietosuojasäännösten tarkkaa noudattamista ja eri työroolien selkeää erottamista toisistaan.

Sivun alkuun

Kasvatus- ja perheneuvonta

Koskeeko hoitotakuu myös perheneuvontaa tekeviä psykologeja?

Kasvatus- ja perheneuvonta on sosiaalihuollon palvelu, jota toteutetaan moniammatillisesti. Toimintaan sovelletaan sosiaalihuollon lainsäädäntöä. Terveydenhuollon säännöksiä ja siten myös hoitotakuuta koskevia säännöksiä sovelletaan neuvolassa siltä osin, kuin siellä toteutetaan lasten- ja nuorisopsykiatrista hoitoa. Hoitotakuusäännösten soveltaminen edellyttää, että tehtäviin on varattu riittävästi henkilöstöä.

Kasvatus- ja perheneuvoloissa asiakkaat ovat alle 23-vuotiaita, joten hoitotakuusäännöksistä sovelletaan terveydenhuoltolain 53 §:ssä mainittuja hoitotakuuaikoja, jotka ovat lyhyempiä kuin aikuisilla. Terveydenhuoltolain 53 §:n mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arvioita tai erityisiä tutkimuksia, on arviointi ja tutkimukset toteutettava 6 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi arvioitu hoito on toteutettava vähintään 3 kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Sosiaalipäivystys

Minkä §:n nojalla sosiaalityöntekijä voi tehdä kotikäynnin asiakkaan kotiin?

Vanha SHL:n 41 § on edelleen voimassa.

Valvotut ja tuetut tapaamiset

Mikä kunta on velvollinen järjestämään ja maksamaan valvottujen tapaamisten kustannukset?

Palvelun järjestämisestä ja maksuista vastaava kunta määräytyy aina lapsen mukaan. 

Kirjaaminen

Milloin ja miten uudesta asiakasasiakirjalaista koulutetaan?

THL järjestää kirjaamiskoulutusta talvesta 2015–2016 alkaen.

Kun yhtä yhteistä asiakasrekisteriä ei saa nykyisen lainsäädännön nojalla vielä olla, miten tieto jo selvitetyistä palvelutarpeista ja mahdollisesta omatyöntekijästä saadaan siirrettyä ja jaettua muihin palveluihin, jos asiakkaalle tulee jatkossa uusia tarpeita?

Tausta: Asiakasasiakirjalain 22 § (tietojen tallettaminen sosiaalihuollon henkilörekistereihin) tulee sovellettavaksi vasta sitten, kun organisaatio liittyy valtakunnalliseen sosiaalihuollon arkistoon tai viimeistään 1.1.2021.   

Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalipalveluja annettaessa tai järjestettäessä ammattihenkilöllä tulee olla kaikki tarvittava tieto käytössään. Vaikka tieto on nykyisin eri rekisterissä, tulee tarvittavien tietojen olla saatavilla. Rekisterien välillä tiedon käytöstä tulee tehdä luovutusmerkinnät. Omatyöntekijän tulee huolehtia siitä, että kaikki jotka tiedon palvelutarpeen arviosta tarvitsevat, voivat sen myös saada.

Voiko palvelutarpeen arvioinnin tulkita sosiaalihuollon uudeksi palvelutehtäväksi vai miten tietojen kirjaaminen samaan dokumenttiin  ja rekisteriin mahdollistetaan siihen saakka, kunnes sosiaalihuollon uudet rekisterikäytännöt tulevat voimaan 2021?

Tausta: Uuden sosiaalihuoltolain mukaisessa palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään laaja-alaisesti asiakkaan palvelutarve, jolloin tilanteessa tulee selvitettäväksi ja kirjattavaksi useaan eri sosiaalihuollon palvelutehtävään ja siten nykylainsäädännön mukaisesti eri rekisteriin kuuluvaa tietoa.

Palvelutarpeen arvioinnin voi tallentaa yhteen rekisteriin, esim. ”aikuissosiaalityön” tai muuhun rekisteriin, joita kunnassa on käytössä. Vaikka arvio on tallennettu yhteen rekisteriin, se voidaan luovuttaa myös muihin rekistereihin asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti.

Sivun alkuun

Asiakkuus

Miten asiakkuus määritellään esim. perheen kohdalla? Kuka perheestä kirjataan ”päämieheksi”, jos perheen tilannetta käsitellään yhteisesti ja kaikille perheen osapuolille löytyy hieman erilaisia palveluja ja tuen tarvetta? 

Jokainen henkilö, joka on asiakkaana (palvelun kohteena), kirjataan asiakkaaksi. Tulevissa tietojärjestelmämäärityksissä henkilöistä voidaan muodostaa yhteinen asiakkuus (eli nähdään ketä asiakkuuteen kuuluu), mutta asiakastiedot on yksilöitävä henkilön mukaan.  

Jos lapselle  tarjotaan perheen äidin uupuessa esimerkiksi tukihenkilöpalvelua, ”avataanko”  lapselle oma asiakkuus?

Kyllä avataan.

Kirjataanko mahdolliset palvelut jokaiselle perheen lapselle erikseen vai voidaanko tiedot kirjata tietojärjestelmään yhdelle perheen lapsista?

Jokainen lapsi kirjataan erikseen.

Jos yleisen sosiaalihuollon puolella asiakkaana oleva lapsi perheineen muuttaa toiselle paikkakunnalle, onko sosiaalihuollon viranomaisella ilmoitusvelvollisuutta tai -oikeutta uuteen kuntaan, jotta tarvittavat tukitoimet saadaan järjestymään?

Jos perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle, sosiaalihuolto voi olla asiakkaan suostumuksella yhteydessä uuden paikkakunnan viranomaisiin. Jos asiakas ei halua yhteydenottoa, täytyy arvioida, onko tilanne sellainen, että henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidosta, terveydestään tai turvallisuudestaan tai että lapsen etu välttämättä vaatii yhteydenottoa. Näissä tilanteissa sosiaalihuollon viranomaisella on siis ilmoitusvelvollisuus.

Sivun alkuun

Lisätietoja

Lotta Hämeen-Anttila, hallitusneuvos 
STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Sosiaalipalveluryhmä 0295163406  

Apua uudistuneen sosiaalihuoltolain tulkitsemiseen

Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaaeen on tehty joitakin lisäyksiä saadun palautteen perusteella. Jatkossa opasta on tarkoitus päivittää niin, että se pysyy ajan tasalla.

 

Sosiaalihuoltolaista tukea kotiin vietäviin palveluihin

Lastensuojelukoulutus 11.11.2015

Videoinnit uudistuvan sosiaalihuoltolain koulutuskierrokselta keväällä 2015

Lapsiperheiden muutokset

Videoihin liittyvä powerpoint-esitys: Sosiaalihuoltolaki uudistuu: Lapsiperheet

Aikuisten muutokset

Videoihin liittyvä powerpoint-esitys: Sosiaalihuoltolaki uudistuu: Aikuisten palvelut

Palvelujen laadun varmistaminen

Videoon liittyvä powerpoint-esitys: Sosiaalihuoltolaki uudistuu: Laadunvarmistus

Lisätietoja