Edistetään hyvinvointia ja terveyttä: Hankkeen kuvaus

Miten muutos toteutetaan?

Muutoksen aikaansaamiseksi vaikuttavia käytäntöjä pitää hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Lisäksi tarvitaan uusia lähestymistapoja. Ihmisten hyvinvointia ja terveyttä voidaan parantaa vaikuttamalla heidän elinoloihinsa ja sosioekonomisiin tekijöihin.

Kärkihankkeella voidaan vaikuttaa ihmisten osallisuuteen, mielenterveystaitoihin sekä elintapoihin, kuten liikunta- ja ravitsemustottumuksiin, nukkumistottumuksiin, päihteiden käyttöön ja tupakointiin.

Hyvinvointia ja terveyttä tukevien elintapojen on oltava kaikille mahdollisia, helppoja ja houkuttelevia valintoja.

Kärkihanke tavoittelee muutosta erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa hyvinvointi ja terveys ovat selvästi keskimääräistä huonompia.  Muutos lähtee siitä, että ihmisten voimavaroja vahvistetaan. Ihmisten omaa osallisuutta ja pystyvyyttä tuetaan aktiivisesti ja monipuolisesti.

Kärkihanke toteutetaan kolmena projektina:

  1. Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön
  2. Terveellisten talojen Suomi
  3. Pysyvät rakenteet ministeriöiden väliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöhön

Kärkihankkeen toteuttamiseen on käytettävissä yhteensä 8 miljoonaa euroa vuosina 2016 − 2019.

Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön koko maassa

Projektin tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Työtä kohdennetaan niin, että se tukee erityisesti niitä väestöryhmiä, joiden hyvinvointi ja terveys ovat keskimääräistä huonompia.

Hyvinvointi- ja terveyseroihin vaikutetaan ottamalla käyttöön hyviä käytäntöjä.Niitä levitetään mahdollisimman laajasti, mielellään koko maahan, ja juurrutetaan osaksi olemassa olevia rakenteita ja toimintoja.

Hyvien käytäntöjen muotoilussa käytetään asiakasosallisuutta ja palvelumuotoilua. Tässä työssä ja hyvien käytäntöjen  käyttöönotossa ja juurruttamisessa hyödynnetään digitaalisuutta mahdollisuuksien mukaan.

Hyvien käytäntöjen levittämiseksi käynnistetään valtionavustuksella hankkeita seuraavissa sisältökokonaisuuksissa:

  1. Elintapaohjauksen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sen palveluketjuissa
  2. Perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tukeminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
  3. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien fyysisen terveyden edistäminen
  4. Väestön mielenterveystaidot ja eri alojen ammattihenkilöiden mielenterveysosaaminen mukaan lukien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten syventävä osaaminen itsemurhien ehkäisemiseksi
  5. Yhteinen keittiö
  6. Ikääntyneiden fyysisen aktiivisuuden edistäminen

Valtionavustusta koskeva haku toteutettiin 17.6.−30.9.2016. Valtionavustusta saavat hankkeet käynnistyvät vuoden 2017 alussa ja ne ovat valmiita vuoden 2018 lopussa.

Projektin sisällöllisen valmistelun tukena on pyöreän pöydän asiantuntijaryhmä.

Terveellisten talojen Suomi

Terveellisten talojen Suomi -projektin tavoitteena on lisätä ihmisten ymmärrystä rakennuksiin liittyvistä terveydellisistä kysymyksistä ja oikeista toimintatavoista.

Projektissa pyritään siihen, että jatkossa ongelmatilanteissa löydetään aina mahdollisimman oikeat, oikea-aikaiset ja tehokkaat ratkaisut rakennusten terveellisyyden näkökulmasta. Siten voidaan vähentää terveyshaittoja ja esimerkiksi epätarkoituksenmukaisten toimien aiheuttamia turhia kustannuksia.

Projektissa jatketaan aiemmin ympäristöministeriön johdolla toteutetun Kosteus- ja hometalkoiden työtä rakennusterveyden edistämiseksi. Terveellisten talojen Suomi -projektissa keskitytään kosteus- ja homevaurioiden lisäksi myös muihin rakennusterveyteen liittyviin tekijöihin, kuten meluun, radoniin, pienhiukkasiin ja lämpötiloihin liittyviin kysymyksiin.

Projektin päätavoitteet ovat:

  • tuottaa lisää tietoa sekä viestiä olemassa olevan tutkimustiedon perusteella siitä, miten eri rakennusterveyteen liittyvät tekijät vaikuttavat ihmisten terveyteen ja miten niitä voidaan hallita mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti
  • selvittää ja ohjeistaa, miten eri toimijat voivat yhteistyössä käsitellä rakennusterveyteen liittyviä kysymyksiä oikea-aikaisesti, ennakoivasti ja nykyistä tehokkaammin
  • viestiä ja kouluttaa rakennusterveyteen liittyvistä tekijöistä siten, että ihmisille muodostuu realistinen ja tietoon perustuva kuva rakennusterveyteen liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.

Projektin tuloksena

  • rakennusten kunnossapitokäytännöt ovat parantuneet ongelmia ennaltaehkäiseviksi
  • terveyshaitat ovat vähentyneet
  • turhat kustannukset ovat vähentyneet
  • resursseja käytetään nykyistä järkevämmin.

 

Pysyvät rakenteet ministeriöiden väliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöhön

Poikkihallinnolliset rakenteet (PORA) -projekti vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen saada terveyden edistäminen ja varhainen tuki nykyistä vahvemmin poikkihallinnolliseen päätöksentekoon. Projekti toteutetaan ministeriöiden ja asiantuntijalaitosten yhteistyönä.

Luontokuvaaja talvisella pellolla

Elinolot vaikuttavat suomalaisten hyvinvointiin ja terveyteen enemmän kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus. Elinoloilla tarkoitetaan mm. sosioekonomisia olosuhteita, asuinoloja, koulutusjärjestelmää, työoloja, sosiaalisia verkostoja sekä rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä. Siten hyvinvointia ja kansanterveyttä rakennetaan kaikilla yhteiskunnan aloilla, ei ainoastaan sosiaali- ja terveysalalla.

Tavoitteena on, että:

  • ministeriöiden väliseen yhteistyöhön saadaan pysyvät rakenteet ja vakiintuneet toimintatavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi
  • hyvinvointia, terveyttä ja eriarvoisuutta koskevat näkökulmat sisällytetään eri hallinnonalojen hankkeisiin ja lainvalmisteluun jo alustavan valmistelun aikana
  • poikkihallinnollisia toimia vaativat hyvinvointi- ja terveyspoliittiset aloitteet ja hankkeet valmistellaan aiempaa järjestelmällisemmin ja yhdessä niiden tahojen kanssa, joita ehdotettujen ratkaisujen toimeenpano koskettaisi.

Projektin lopputuloksena syntyy uusi poikkihallinnollisen yhteistyön malli ja laaditaan toimenpidesuositukset hyvälle poikkihallinnolliselle yhteistyölle.

Lisätietoja